Oikiksen pääsykokeet ja "ulkoa opettelu"
Mitä tarkoittaa, kun monessakin paikassa hoetaan, että oikeustieteellisen pääsykoekirjat täytyy osata "ulkoa"? Siis WTF? Tuntuu erikoiselta, jos todellakin pitää jotain tekstiä sinänsä osata ulkoa, vai mitä tällä tarkoitetaan? Selvää on, että termit ja käsitteet tulee olla täsmälleen oikein mutta eihän tämä ole "ulkoa opettelua" vaan termistön sisäistämistä ja täsmällistä hallintaa. Ja lakipykälät tulee luonnollisesti osata täsmällisesti, käytännössä sanatarkasti, jotta sisältö ei mitenkään muutu. Onko tämä nyt sitten sitä "ulkoa opettelua" - tämän toki käsitän ja pidän relevanttina. Mutta vaaditaanko siis teoksen tekstikatkelmien suoranaista muistamista sellaisenaan (edelliset esimerkit pois lukien), koska siinähän ei ole helvetti mitään järkeä.
Kommentit (17)
Mutta pyrkijöitä on paljon, tarkkaa muistamista vaaditaan. Millään sinnepäin olevalla tiedolla ei sisään mennä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että parhaat pänttääjät siteeraavat kirjan tekstiä ulkoa. Aika lukemiseen ei onneksi ole kuin reilu kaksi kuukautta, joten kukaan ei saa etumatkaa jättäytymällä jo syksyllä kotiin lukemaan, kuten kauppatieteissä. Niissä kirjat selviävät jo viimeistään marraskuussa.
Ne kirjat on täynnä eri säädöksiä, lakeja jne. jotka pitää osata sanatarkasti ulkoa, joten käytännössä melkein "koko kirja". Ja useampi kirja tietysti. Ei siinä mitään järkeä olekaan - se, kenellä on tarkin muisti ja pitkäjänteisyyttä tankata kirjat useaan kertaan läpi, pääsee sisään. Omaa aivotoimintaa, ongelmanratkaisukykyä tjms. ei paljoa tarvita.
Lämpimästi muuten suosittelee pääsykoe alueeseen kuuluvien lakien lukemista esim. Finlexistä. Sieltä valkenee, mikä osa kirjan tekstistä on tosiaan suoraan lakitekstiä ja muutenkin laki on hyvä "tiivistelmä" aiheesta.
Nämä vastaukset selvensivätkin hyvin, ja ymmärrän, että mainitut asiat tuleekin osata just eikä melkein eikä sinnepäin. Mutta mielestäni on jotenkin harhaanjohtavaa hokea eri yhteyksissä, että "ne pääsykoekirjat sitten pitää osata ulkoa pilkulleen". Joo, pilkun paikkakin saattaa muuttaa virkkeen ja sitä kautta säätöksen sisällön, mutta tuo hokema antaa mielestäni silti yksipuolisesti mekanistisen kuvan siitä, miten sisältö tulee hallita - vaikkakin on tosiaan paljon asiaa, jotka tulee osata täsmällisesti ja sanatarkasti.
Täytyypä tosiaan vilkaista edellisten vuosien pääsykoekirjoja, jotta saa vähän käsitystä, millaisia ne yleisesti ottaen ovat.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 22:06"]
Lämpimästi muuten suosittelee pääsykoe alueeseen kuuluvien lakien lukemista esim. Finlexistä. Sieltä valkenee, mikä osa kirjan tekstistä on tosiaan suoraan lakitekstiä ja muutenkin laki on hyvä "tiivistelmä" aiheesta.
[/quote]
Hyvä vinkki, kiitos.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 22:06"]
Lämpimästi muuten suosittelee pääsykoe alueeseen kuuluvien lakien lukemista esim. Finlexistä. Sieltä valkenee, mikä osa kirjan tekstistä on tosiaan suoraan lakitekstiä ja muutenkin laki on hyvä "tiivistelmä" aiheesta.
[/quote]
Hyvä vinkki, kiitos.
no oikeastaan kyllä, esim kielikuva ei käy
Yliopistoalojen välillä on suuria eroja siinä missä määrin ajattelun vapautta sallitaan, missä määrin opiskellaan sisältöjä siinä muodossa kuin ne on kirjoitettu. Oikiksen pääsykokeissa edellytetään samantyyppistä opiskelutyyliä kuin oikisen sisälläkin: pykälien sisältö pitää ymmärtää, mutta niitä ei ole tarkoitus kovinkaan luovasti soveltaa. Suuri ero esim. valtiotieteelliseen, jossa teoriat luovat pohjan omalle ajattelulle ja kysymykset pääsykokeissa nimenomaan edellyttävät omaa analyysiä.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 22:28"]
Yliopistoalojen välillä on suuria eroja siinä missä määrin ajattelun vapautta sallitaan, missä määrin opiskellaan sisältöjä siinä muodossa kuin ne on kirjoitettu. Oikiksen pääsykokeissa edellytetään samantyyppistä opiskelutyyliä kuin oikisen sisälläkin: pykälien sisältö pitää ymmärtää, mutta niitä ei ole tarkoitus kovinkaan luovasti soveltaa. Suuri ero esim. valtiotieteelliseen, jossa teoriat luovat pohjan omalle ajattelulle ja kysymykset pääsykokeissa nimenomaan edellyttävät omaa analyysiä.
[/quote]
Totta. Yleensä valtsikan pääsykokeissa on mukana yksi hyvin soveltava tehtävä eli pelkkä ulkoaopettelu ei riitä vaan pitää osata ajatella.
ne pääsykokeet on muuttuneet paljon aiemmista vuosista jolloin kysymyksinä oli usein täytä pykälän puuttuva sana tyylisiä kysymyksiä. On niitä viekäkin mutta nykyään kysymykset on jo paljon soveltavampia, yleensä ainakin pari aineistokysymystäkin.
On vanha ketju, mutta vastaampa huvikseni. Meidän pääsykokeessa oli kuuluisa aukkotehtävä, eli piti täydentää lauseiden pätkiä, sanoja ja sivulauseita. Siinä mielessä piti todellakin osata ulkoa. Kun oikikseen hakee 2000 ihmistä ja vain 200 otetaan sisään, niin joku keino täytyy olla erottaa jyvät akanoista.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 23:43"]
On vanha ketju, mutta vastaampa huvikseni. Meidän pääsykokeessa oli kuuluisa aukkotehtävä, eli piti täydentää lauseiden pätkiä, sanoja ja sivulauseita. Siinä mielessä piti todellakin osata ulkoa. Kun oikikseen hakee 2000 ihmistä ja vain 200 otetaan sisään, niin joku keino täytyy olla erottaa jyvät akanoista.
[/quote]
Miten ois tuo aineistokoe?
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 23:43"]
On vanha ketju, mutta vastaampa huvikseni. Meidän pääsykokeessa oli kuuluisa aukkotehtävä, eli piti täydentää lauseiden pätkiä, sanoja ja sivulauseita. Siinä mielessä piti todellakin osata ulkoa. Kun oikikseen hakee 2000 ihmistä ja vain 200 otetaan sisään, niin joku keino täytyy olla erottaa jyvät akanoista.
[/quote]
Tuo aukkotehtävä kyllä on nolo, jos sillä on erotettu jyvät akanoista. Ei lakimies työssään pulputa ulkoa lakiteksitä vaan kyllä lakikirjat ovat käytössä. Luulin, että pääsykokeissa joutuu soveltamaan eli ratkaisemaan tapauksia. Eikö näin olekaan?
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 23:54"]
Tuo aukkotehtävä kyllä on nolo, jos sillä on erotettu jyvät akanoista. Ei lakimies työssään pulputa ulkoa lakiteksitä vaan kyllä lakikirjat ovat käytössä. Luulin, että pääsykokeissa joutuu soveltamaan eli ratkaisemaan tapauksia. Eikö näin olekaan?
[/quote]
Millä tällainen, oikeustieteelliseenkö? Ainakin ennen oli esseekysymyksiä, joissa edellytettiin sekä ulkoaosaamista, mutta myös päättelemällä saattoi saada yli puolet pisteistä, asiasta mitään tietämättä. En päässyt silti.
Toista oli esim. biologian pääsykokeissa, jossa oli monivalintatehtäviä, eikä niitä todella voinut tietää osaamatta lähes ulkoa sitä lukion biologian kirjaa, joka oli pääsykoekirjana.
Pääsykoekirjoista on osattava sanasta sanaan ulkoa esimerkiksi termit ja lakipykälien sisältö - jos menee "vähän sinne päin" niin tehtävistä ei tule pisteen pistettä.
No ei vaadita noiden mainitsemiesi asioiden lisäksi ulkoa opettelua. Pääsin sisään tänä vuonna.