Mitä jenkkijuttuja ja -tapoja ei ole tuotu vielä Suomeen
Ja mitä on tuotu, mutta mitkä eivät täällä menestyneet?
Kommentit (45)
No itse kävin ala-asteella, ylä-asteella ja lukiossa kaikki veiston, kuvaamataidon, musiikin, liikunnan, teatterin ja miksauksen kurssit, siis ylimääräiset kurssit. Olihan meillä joku keittokurssikin ja autokoulukin kuului opintoihin ylimääräisenä kurssina.
Mun lasten alakoulussa on ainakin 15 eri kerhoa, mutta onkin iso 500 oppilaan koulu. Suomessa on paljon pieniä kouluja, niissä on vähän vaikea järjestää monipuolista kerhotoimintaa.
Se rasittava "how are you" lätinä, johon pitää vastata ja kysyä myös toiselta. Tarkoitan sellaista, kun soittaa vaikka johonkin putiikkiin ja sieltä heti tulee "how are yoy today" tms. Suomessa tuo menisi jotenkuten näin:
- K-kaupan heviosasto, Sirpa puhelimessa. Mitä kuuluu?
- Kiitos, kuuluu oikein hyvää. Entäs sulle?
- Kiitos kiitos, hyvää kuuluu. Miten voisin auttaa?
- Onko teillä tuoreita omenoita?
- Kyllä on, tervetuloa ostamaan.
- Kiitos tiedosta ja kuulemiin.
- Toivottavasti minusta oli apua. Aina ihanaa päivän jatkoa ja oikein hyvää joulun odotusta!
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 16:24"]
Näin se on myös jenkeissä. Lukukausimaksun nimellä.
[/quote] Miten vaikeata on suomalaisten oppia etta koulunkaynti USAssa on ilmaista lukion loppuun asti? Ainoastaan yksityiskoulut maksavat ja ne ovat suurimmaksi osaksi uskonnollisten yhteisojen yllapitamia ja ainoastaan niissa opetetaan uskontoa.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 17:43"]
Se rasittava "how are you" lätinä, johon pitää vastata ja kysyä myös toiselta. Tarkoitan sellaista, kun soittaa vaikka johonkin putiikkiin ja sieltä heti tulee "how are yoy today" tms. Suomessa tuo menisi jotenkuten näin:
- K-kaupan heviosasto, Sirpa puhelimessa. Mitä kuuluu?
- Kiitos, kuuluu oikein hyvää. Entäs sulle?
- Kiitos kiitos, hyvää kuuluu. Miten voisin auttaa?
- Onko teillä tuoreita omenoita?
- Kyllä on, tervetuloa ostamaan.
- Kiitos tiedosta ja kuulemiin.
- Toivottavasti minusta oli apua. Aina ihanaa päivän jatkoa ja oikein hyvää joulun odotusta!
[/quote] Mita vikaa tuossa on?
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 17:43"]
Se rasittava "how are you" lätinä, johon pitää vastata ja kysyä myös toiselta. Tarkoitan sellaista, kun soittaa vaikka johonkin putiikkiin ja sieltä heti tulee "how are yoy today" tms. Suomessa tuo menisi jotenkuten näin:
- K-kaupan heviosasto, Sirpa puhelimessa. Mitä kuuluu?
- Kiitos, kuuluu oikein hyvää. Entäs sulle?
- Kiitos kiitos, hyvää kuuluu. Miten voisin auttaa?
- Onko teillä tuoreita omenoita?
- Kyllä on, tervetuloa ostamaan.
- Kiitos tiedosta ja kuulemiin.
- Toivottavasti minusta oli apua. Aina ihanaa päivän jatkoa ja oikein hyvää joulun odotusta!
[/quote]
Suomessa se menee näin:
Haloo..
Onko teillä omenoita?
Ei ole.
Aha.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 18:06"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 17:43"]
Se rasittava "how are you" lätinä, johon pitää vastata ja kysyä myös toiselta. Tarkoitan sellaista, kun soittaa vaikka johonkin putiikkiin ja sieltä heti tulee "how are yoy today" tms. Suomessa tuo menisi jotenkuten näin:
- K-kaupan heviosasto, Sirpa puhelimessa. Mitä kuuluu?
- Kiitos, kuuluu oikein hyvää. Entäs sulle?
- Kiitos kiitos, hyvää kuuluu. Miten voisin auttaa?
- Onko teillä tuoreita omenoita?
- Kyllä on, tervetuloa ostamaan.
- Kiitos tiedosta ja kuulemiin.
- Toivottavasti minusta oli apua. Aina ihanaa päivän jatkoa ja oikein hyvää joulun odotusta!
[/quote]
Suomessa se menee näin:
Haloo..
Onko teillä omenoita?
Ei ole.
Aha.
[/quote]
Ja Turussa näin, eiku tämmöttös:
Jaa, päivä, ei teil kummiska omeni ol?
Jaa meil vai?
Nii.
Ei ol.
Mää arvasi, jatkoi vaa si.
Jenkkien tarkat säännöt deittailun suhteen, jotka ovat kaikkien osapuolten tiedossa. "The Rules" ja siihen tyyliin.
Itseään kunnioittava nainen esim vaatii, että lauantai-illan deitille häntä on pyydettävä viimeistään keskiviikkona, muuten pakit. Jne. :D
Tippauskulttuuri. Jotenkin ahdistaa käydä Amerikassa, kun koskaan ei oikein ota selvää, että pitääkö jotakin aspaa/vastaavaa tipata vai ei. Ja sitten saa hirviöjunttileiman, jos tippiä ei anna. Suomessa useimmissa paikoissa voi maksaa ihan kuitissa olevan summan ilman, että joku jää täysin ansioitta.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 18:06"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 17:43"]
Se rasittava "how are you" lätinä, johon pitää vastata ja kysyä myös toiselta. Tarkoitan sellaista, kun soittaa vaikka johonkin putiikkiin ja sieltä heti tulee "how are yoy today" tms. Suomessa tuo menisi jotenkuten näin:
- K-kaupan heviosasto, Sirpa puhelimessa. Mitä kuuluu?
- Kiitos, kuuluu oikein hyvää. Entäs sulle?
- Kiitos kiitos, hyvää kuuluu. Miten voisin auttaa?
- Onko teillä tuoreita omenoita?
- Kyllä on, tervetuloa ostamaan.
- Kiitos tiedosta ja kuulemiin.
- Toivottavasti minusta oli apua. Aina ihanaa päivän jatkoa ja oikein hyvää joulun odotusta!
[/quote] Mita vikaa tuossa on?
[/quote]
Ei siinä tavallaan mitään vikaa ole ja noin kirjoitettuna vaikuttaa kohteliaalta ja hyvältä asiakaspalvelulta. Eräs noista kokemuksista on parin päivän takaa, kun tilasin tuotetta puhelimitse. Ensimmäisen soiton aikana kysyttiin "how are you" ja kun tuotteeseen liittyvää asiaa oli selvitelty kaupan päässä muutama hetki he soittivat minulle takaisin kysyivät taas "how are you". No eipä täs mitään ihmeellistä ole ehtinyt viidessä minuutissa tapahtua, mutta vastasin kuitenkin "I'm doing great! How are you!!?", vastaus oli "good, good, good!".
Pointti oli siinä, että tuota hoetaan ihan jatkuvasti vaikka ollaan puhuttu just äsken eikä suomalaiseen palvelukulttuuriin kuulu kysellä miten menee vähän väliä. Kyllä mä luulisin olevani jossain pilapuhelussa, kun joku jostain kaupasta soittaisi ja sanoisi "moro, tero täs kaupasta terve, miten sulla menee?"
(Ja tuossa piti lukea "aivan ihanaa päivän jatkoa" eikä aina.)
Autoa pääsee usassa ajamaan jo 16- vuotiaana, joissain osavaltioissa jopa nuorempana. Ei välttämättä hyvä juttu mun mielestä.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 11:45"]
Amerikkalainen jalkapallo ei taida olla kovin suosittua, vaikka joukkueita on.
Kiitospäivä puuttuu, toisaalta se olisi hyvä juttu koska saisi ihmiset rauhoittumaan tässä hektisessä elämänmenossa ja perheet istumaan yhteiseen ruokapöytään, sen sijaan että jokainen perheenjäsen lämmittää eri aikaan ateriansa mikrossa ja asettuu oman tietokoneen tai telkkarin ääreen syömään.
[/quote]
Anteeksi nyt, mutta miksi ihmeessä Suomessa juhlittaisiin kiitospäivää?
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 18:44"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 11:45"]
Amerikkalainen jalkapallo ei taida olla kovin suosittua, vaikka joukkueita on.
Kiitospäivä puuttuu, toisaalta se olisi hyvä juttu koska saisi ihmiset rauhoittumaan tässä hektisessä elämänmenossa ja perheet istumaan yhteiseen ruokapöytään, sen sijaan että jokainen perheenjäsen lämmittää eri aikaan ateriansa mikrossa ja asettuu oman tietokoneen tai telkkarin ääreen syömään.
[/quote]
Anteeksi nyt, mutta miksi ihmeessä Suomessa juhlittaisiin kiitospäivää?
[/quote]
Samaa ihmettelen.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 18:33"]
Tippauskulttuuri. Jotenkin ahdistaa käydä Amerikassa, kun koskaan ei oikein ota selvää, että pitääkö jotakin aspaa/vastaavaa tipata vai ei. Ja sitten saa hirviöjunttileiman, jos tippiä ei anna. Suomessa useimmissa paikoissa voi maksaa ihan kuitissa olevan summan ilman, että joku jää täysin ansioitta.
[/quote]
Tätähän nousukaudella jotkut (juntit?) yrittävät tuoda tänne. Ilmeisesti näyttävät tippaamalla olleensa ulkomailla töissä. Ainakin 80-, 90- ja 2000-luvun nousukausilla tämä typerä tapa nosti päätään. Täältäkin löytynee reilut viisi vuotta vanhoja ketjuja siitä, kuinka nykyään kuuluu ainakin Helsingissä tipata.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 18:06"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 17:43"]
Se rasittava "how are you" lätinä, johon pitää vastata ja kysyä myös toiselta. Tarkoitan sellaista, kun soittaa vaikka johonkin putiikkiin ja sieltä heti tulee "how are yoy today" tms. Suomessa tuo menisi jotenkuten näin:
- K-kaupan heviosasto, Sirpa puhelimessa. Mitä kuuluu?
- Kiitos, kuuluu oikein hyvää. Entäs sulle?
- Kiitos kiitos, hyvää kuuluu. Miten voisin auttaa?
- Onko teillä tuoreita omenoita?
- Kyllä on, tervetuloa ostamaan.
- Kiitos tiedosta ja kuulemiin.
- Toivottavasti minusta oli apua. Aina ihanaa päivän jatkoa ja oikein hyvää joulun odotusta!
[/quote] Mita vikaa tuossa on?
[/quote]
Ei siinä tavallaan mitään vikaa ole ja noin kirjoitettuna vaikuttaa kohteliaalta ja hyvältä asiakaspalvelulta. Eräs noista kokemuksista on parin päivän takaa, kun tilasin tuotetta puhelimitse. Ensimmäisen soiton aikana kysyttiin "how are you" ja kun tuotteeseen liittyvää asiaa oli selvitelty kaupan päässä muutama hetki he soittivat minulle takaisin kysyivät taas "how are you". No eipä täs mitään ihmeellistä ole ehtinyt viidessä minuutissa tapahtua, mutta vastasin kuitenkin "I'm doing great! How are you!!?", vastaus oli "good, good, good!".
Pointti oli siinä, että tuota hoetaan ihan jatkuvasti vaikka ollaan puhuttu just äsken eikä suomalaiseen palvelukulttuuriin kuulu kysellä miten menee vähän väliä. Kyllä mä luulisin olevani jossain pilapuhelussa, kun joku jostain kaupasta soittaisi ja sanoisi "moro, tero täs kaupasta terve, miten sulla menee?"
(Ja tuossa piti lukea "aivan ihanaa päivän jatkoa" eikä aina.)
[/quote] Ota huomioon etta se saattoi olla ihan eri henkilo joka soitti takasin. Yleinen tapa on kysya sen asiakaspalvelijan nimea ja sitten uuden puhelun tullessa sanoa etta selitin jo Sharonille asian, haluaisin jatkaa hanen kanssaan.
Mita vaikeata tai omituista tuossa on?
Kanelipurkkaa yritettiin tuoda Suomeen vuosia sitten, mutta ei siitä kai hittiä tullut, kun poistui markkinoilta
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 18:56"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 18:06"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 17:43"]
Se rasittava "how are you" lätinä, johon pitää vastata ja kysyä myös toiselta. Tarkoitan sellaista, kun soittaa vaikka johonkin putiikkiin ja sieltä heti tulee "how are yoy today" tms. Suomessa tuo menisi jotenkuten näin:
- K-kaupan heviosasto, Sirpa puhelimessa. Mitä kuuluu?
- Kiitos, kuuluu oikein hyvää. Entäs sulle?
- Kiitos kiitos, hyvää kuuluu. Miten voisin auttaa?
- Onko teillä tuoreita omenoita?
- Kyllä on, tervetuloa ostamaan.
- Kiitos tiedosta ja kuulemiin.
- Toivottavasti minusta oli apua. Aina ihanaa päivän jatkoa ja oikein hyvää joulun odotusta!
[/quote] Mita vikaa tuossa on?
[/quote]
Ei siinä tavallaan mitään vikaa ole ja noin kirjoitettuna vaikuttaa kohteliaalta ja hyvältä asiakaspalvelulta. Eräs noista kokemuksista on parin päivän takaa, kun tilasin tuotetta puhelimitse. Ensimmäisen soiton aikana kysyttiin "how are you" ja kun tuotteeseen liittyvää asiaa oli selvitelty kaupan päässä muutama hetki he soittivat minulle takaisin kysyivät taas "how are you". No eipä täs mitään ihmeellistä ole ehtinyt viidessä minuutissa tapahtua, mutta vastasin kuitenkin "I'm doing great! How are you!!?", vastaus oli "good, good, good!".
Pointti oli siinä, että tuota hoetaan ihan jatkuvasti vaikka ollaan puhuttu just äsken eikä suomalaiseen palvelukulttuuriin kuulu kysellä miten menee vähän väliä. Kyllä mä luulisin olevani jossain pilapuhelussa, kun joku jostain kaupasta soittaisi ja sanoisi "moro, tero täs kaupasta terve, miten sulla menee?"
(Ja tuossa piti lukea "aivan ihanaa päivän jatkoa" eikä aina.)
[/quote] Ota huomioon etta se saattoi olla ihan eri henkilo joka soitti takasin. Yleinen tapa on kysya sen asiakaspalvelijan nimea ja sitten uuden puhelun tullessa sanoa etta selitin jo Sharonille asian, haluaisin jatkaa hanen kanssaan.
Mita vaikeata tai omituista tuossa on?
[/quote]
Oli ihan sama henkilö, joka soitti takaisin, sen takia se olikin outoa minulle, joka en ole tottunut jenkkilätinään vaan suomalaiseen (suht tylyyn) tapaan hoitaa asiat eikä jäädä jauhamaan turhanpäiväisyyksiä. Tuo on jenkkitapa ja sopii sinne. Tässähän puhuttiin niistä jutuista joita ei ole vielä tuotu Suomeen.
Drive in- pankit. Muutenkin drive-in kaikki paitsi pikaruokalat.
No itse kävin ala-asteella, ylä-asteella ja lukiossa kaikki veiston, kuvaamataidon, musiikin, liikunnan, teatterin ja miksauksen kurssit, siis ylimääräiset kurssit. Olihan meillä joku keittokurssikin ja autokoulukin kuului opintoihin ylimääräisenä kurssina.