kieriskelen itsesäälissä,mun elämä on ihan paska

up

Mitenköhän se isoisoäiti jaksoi 10 lapsensa kanssa, joista 4 oli kuollut alle 3-vuotiaana. Asuivat hatarassa mökissään keskellä korpea, ruokaa oli tarjota kerran päivässä ja lapset ei päässeet ulos, koska ei ollut talvisaappaita. Mies oli metsätöissä tai merillä ja kävi kotona kerran vuodessa. Miten se nainen jaksoi? Koska oli vaan pakko. Meillä on aika helppoa nykyään.

Joskus sitä on helpompi riutua itsesäälissä, mutta jossain näin lauashduksen, jossa sanottiin, että on turha valittaa asioista, jos niihin ei meinaa itse vaikuttaa millään tavalla. Nyt leuka pystyy ja vaikka ensi vuoden alussa otat itseäsi niskasta kiinni ja ottat elämäsi haltuun. Elämähän on ihmisen parasta aikaa, joten turha sitä on käyttää märehtimiseen.

tai maanpäällinen helvetti--sellainenkin sanonta on olemassa

ap

Täällä toinen itsesäälissä kieriskelijä. Elämä vaan on nyt niin tylsää, en saa siitä otetta ja enkä itseäni balanssiin. Parin viime vuoden aikana on tapahtunut liian paljon, mieli ei ole pysynyt perässä. Keho on kyllä ottanut ajasta kaiken irti ja kirinyt vaa'alle uudet huikeat lukemat.

Ketuttaa avioero, yksinhuoltajuus, syöpä, solusalpaajahoidot, kilpirauhasen vajaatoiminta, työ, omaisuudenmenetys, henkinen tyhjyys. Sitä pohdin, että miksi hitossa kävin tuon rääkin läpi huomatakseni vain, että en arvosta elämääni pätkän vertaa. Olisi pitänyt vain luovuttaa!

Täällä tylsää myös. Oon aika kypsynyt elämääni- kun ei sitä ole!

Ei se itsesääli mitään auta. Tee asioille jotain.

Ylipaino lähtee liikkumalla, teinin teineily menee ohi, miestä voi vaihtaa ja ystäviin luoda suhteet uudelleen (usko mua, tehty on! Sama pätee mieheenki...) 

Nyt vaan liikkeelle sieltä! :)

hyvää joulua!

Ota joulu rauhallisesti. Sen jälkeen mene juttelemaan jollekin ulkopuoliselle asioistasi. Varmasti niihin tulee selvyyttä. :) Elämässä on hankalampia ja mukavampia aikoja.

tiedän,ettei itsesääli auta ja en voi uskoa,että olen tällaisessa tilanteessa.20v oltu miehen kanssa yhdessä,ero jo pyörii mun mielessä,muttei ole helppoa tehdä päätöksiä,vihainen olen kokoajan ja ihan loppu,itkettää vaan

ap

kellään yhtä paskaa fiilistä?

ap

ei. kävin just salilla ja nyt saa taas mässäillä. ei lähde paino, ei tule uutta.

Muutama vuosi sitten oli minullakin paska fiilis, mutta sitten rohkenin vaihtaa miestä ja hänen kanssaan ollessa on lähtenyt 10 kg, siinä sivussa myös haistatteleva teini on kasvanut hurmaavaksi nuoreksi mieheksi. Ja ystävät, "ystävät" toki ovat kaikonneet, mutta oikeat heistä säilyneet ja uusiakin tullut tilalle.

Nyt on hyvä joulumieli.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 20:42"]

kellään yhtä paskaa fiilistä?

ap

[/quote]

Mulla myös paska fiilis. Minä en ole koskaan edes saanut miestä, ja alan olla nelikymppinen. Koulutkin jätin kesken aikanaan ja teen työtä jota inhoan. Rahat on tiukalla jatkuvasti, kaikki mitä tienaan menee asumiseen ja ruokaan ja muuhun pakolliseen. Kyllästyttää tämä ainainen yksinäinen ja köyhä elämä. Välillä kun kuulen uutisia ihmisten syövistä ja muista vakavista sairauksista, mietin, että miksi minä en saa jotain tuollaista: en ottaisi mitään hoitoja vaan kuolisin pois jo ihan mielelläni.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 20:42"]

kellään yhtä paskaa fiilistä?

ap

[/quote]

on. Kasvain todettu viime viikolla. Nyt yritän miettiä hetki kerrallaan ja joulutunnelmaa. Onnistuu aina välillä 5 minuuttia...

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 20:42"]

kellään yhtä paskaa fiilistä?

ap

[/quote]

Mulla myös paska fiilis. Minä en ole koskaan edes saanut miestä, ja alan olla nelikymppinen. Koulutkin jätin kesken aikanaan ja teen työtä jota inhoan. Rahat on tiukalla jatkuvasti, kaikki mitä tienaan menee asumiseen ja ruokaan ja muuhun pakolliseen. Kyllästyttää tämä ainainen yksinäinen ja köyhä elämä. Välillä kun kuulen uutisia ihmisten syövistä ja muista vakavista sairauksista, mietin, että miksi minä en saa jotain tuollaista: en ottaisi mitään hoitoja vaan kuolisin pois jo ihan mielelläni.

[/quote]
Oonkohan mä kännissä ja muistamattani kirjoittanut tämän vastauksen? Sama jama täälläkin. Elämä menee/meni ohi.

10 voimia sinulle taudin selättämiseen <3

omat murheet tuntuvat tietysti pieniltä tuon rinnalla,mutta aivan piipussa olen silti

ap

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 20:42"]

kellään yhtä paskaa fiilistä?

ap

[/quote]

on. Kasvain todettu viime viikolla. Nyt yritän miettiä hetki kerrallaan ja joulutunnelmaa. Onnistuu aina välillä 5 minuuttia...

[/quote]

On itsellänikin kasvain vatsan alueella, harvinainen, mutta vietän Joulun rauhassa. Suren sitten ensi vuonna tai en. Ihminen sopeutuu yllättävän hyvin. Unohda hetkeksi murheet! 

Mä saan varmaan osallistua kanssa. Myin talon, pakkasin lapset mukasn,vaihdoin kaupunkia ja jätin työpaikan uuden parisuhteen takia. Nyt sit pienen vauvan ja lasten kanssa yksin vieraassa kaupungissa. Miestä ei sit kiinnostanut tarpeeksi uusperhe -elämä. Superjoulu tiedossa :(

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 21:55"]Mä saan varmaan osallistua kanssa. Myin talon, pakkasin lapset mukasn,vaihdoin kaupunkia ja jätin työpaikan uuden parisuhteen takia. Nyt sit pienen vauvan ja lasten kanssa yksin vieraassa kaupungissa. Miestä ei sit kiinnostanut tarpeeksi uusperhe -elämä. Superjoulu tiedossa :(

[/quote]

Yhteinen lapsi uuden miehen kanssa?

Itse siinä tilanteessa että jos haluan jatkaa nyt jo vuoden kestänyttä seurustelua niin pitäisi myös vaihtaa työ ja muuttaa miehen perässä hänen kotipaikkakunnalleen.

vaikka pelkkää vääntöä tämä tuntuu olevan nytkin, ei tullutkaan vielä meille joulunviettoon vielä kun ei jaksanut kiirehtiä junaan...