Maisteriopinnot ja työskentely?

Olin kokopäivätöissä lukion jayliopiston ajan.

Riippui ihan siitä mitä opiskelee, onko paljon pakollisia läsnäoloja vai voiko suorittaa suuren osan opinnoista tenteillä ja palautettavilla töillä. Gradun tekoon liittyy yleensä seminaari, jossa pakollisia läsnäoloja, mutta muuten sen kirjoittaminen on hyvin itsenäistä työtä. Jos aihe on kiinnostava ja tutkimusmetodit hyvin hallussa, niin ei se gradukaan loppujen lopuksi mikään kovin suuri ponnistus ole. Ei se tietenkään mikään nautinto ole kirjoittaa täyspäiväisen työnteon ohessa.

Riippuu täysin siitä, mitä opiskelet. Opetan itse yliopistossa teknillisellä puolella, ja ainakin meillä 20 tuntia viikossa ja suositeltu 60 op / vuosi on täysin mahdoton yhtälö, jos ei ole poikkeuksellisen lahjakas. 10-15 tuntia viikossa saattaa vielä mennäkin, ainakin jos ei ole perhettä, vaan pystyy tekemään selvästi yli 40-tuntista viikkoa (työt ja opiskeluun käytetty aika yhteensä). Tosin diplomityö meillä tehdään yleensä palkallisena yrityksessä, eli silloin ollaan kokopäivätöissä, mutta se on vasta siinä vaiheessa, kun lähes kaikki muut opinnot on suoritettu.

Jos sinulla on taustalla amk-tutkinto, niin kannattaa ottaa huomioon se, että ainakin omalla alallani yliopiston kurssit ovat selvästi vaativampia. Meille amk:sta tulleet opiskelijat ovat todenneet, että yksi yliopiston opintopiste vastaa kolmea amk:n opintopistettä. Tämäkin voi kuitenkin vaihdella kovasti alasta toiseen.

Minulla on aiempi AMK-tutkinto, mutta nyt olen suorittanut kandia "kirjekurssina" eli käynyt lähinnä tenteissä ja muuten hoitanut lapsia kotona, eli on perhettä. 

Kyseessä kauppatieteet ja kohta pitäisi palata takaisin töihin ja mietin että irtisanoudunko/esitän osa-aikuisuutta, etsin uuden osa-aikatyön vai mitä tekisi.  

Ap

Mä olen perheellinen kauppatieteiden opiskelija ja otin töistäni 8 kk opintovapaan. Saan aikuiskoulutustuen, joka siis on reilusti opintotukea suurempi. Tänä vuonna panostan opiskeluun ja töitä olen tehnyt sijaisena satunnaisesti niinä viikkoina kun   

Läsnäoloa on ollut vähän tai kun olen saanut viikon opinnot suoritettua.

tää syksy on ollut ihanaa vaihtelua oravanpyörään. Töitä ehtii tehdä vielä pitkään. Lain mukaan on oikeus opintovapaaseen, 2v viiden vuoden aikana. Onnea opintoihin.

Riippuu alasta. Opiskelen maisterin tutkia (kahdessa vuodessa aion valmistua) yhteiskuntatieteiden puolella ja olen osa-aikaisessa työssä. Töissä pitää olla vähintään 20h/viikossa, mutta enemmän saan tehdä, jos haluan. En nosta opuntotukea, joten teen enemmän töitä, kun koulussa on vähän rauhallisempaa.

Opetan maisteriopintoja. Joka alalla, myös omallani on paljon niitä, jotka voivat tehdä opinnot kahdessa vuodessa kokopåiväduunin ohella, vaikka parhaimmat järjestävät yleensä niin, että gradu kuuluu työntekoon.

Joka alalla, myös omallani, on sitten myös runsain mitoin niitä, joiden gradu ei valmistu vaan roikkuu vuosia juuri siksi, että sitä yritetään tehdä töiden ohella, eikä onnistuta. Aika ei riitä, ajattelu jää puolitiehen.

Mulla kesti 9 vuotta valmistua maisteriksi, koska jouduin olemaan niin paljon työssä sekä muutakin sattui. Elin siis vain työllä ja opintorahalla +asumislisällä, en nostanut opintolainaa.

Mielestäni aloittajalle olisi parempi keskittyä tekemään tutkinto 2 vuodessa ja nostaa myös tarvittaessa opintolainaa, ellei ole varma että saa oman alan työtä, josta olisi sitten valmistuttua hyötyä työllistymisessä. Jos kyse on jostain heikosti palkatusta hanttihommasta, joka ei liity alaan, niin en satsaisi siihen vaan tutkintoon.

Opintojen laatu ja vaativuus varmaan riippuu alasta sekä omista taidoista ja istumalihaksista.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 19:56"]

Mulla kesti 9 vuotta valmistua maisteriksi, koska jouduin olemaan niin paljon työssä sekä muutakin sattui. Elin siis vain työllä ja opintorahalla +asumislisällä, en nostanut opintolainaa.

Mielestäni aloittajalle olisi parempi keskittyä tekemään tutkinto 2 vuodessa ja nostaa myös tarvittaessa opintolainaa, ellei ole varma että saa oman alan työtä, josta olisi sitten valmistuttua hyötyä työllistymisessä. Jos kyse on jostain heikosti palkatusta hanttihommasta, joka ei liity alaan, niin en satsaisi siihen vaan tutkintoon.

Opintojen laatu ja vaativuus varmaan riippuu alasta sekä omista taidoista ja istumalihaksista.

[/quote]Höpsistä. Jos on duunipaikka, niin siitä ei opintojen takia kannata luopua. Hieman alasta riippuen, ison osan opinnoista voi tehdä tenttimällä tai esseitä värkkäämällä. Näin tein itse - opetusalalla ja viikkotunteja silloin n. 25-30. Gradun tein pääasiallisesti töiden kesälomalla.

Toki töiden ohessa opiskellessa joutuu välillä 'päiviä venyttämään', mutta se on vain väliaikaista.

Kiitos viesteistänne. 

Nykyinen työni ei ole hanttihommaa, mutta ei toisaalta täysin vastaa opintojen alkaakaan. 

Ehkä yritän etsiä opintoja tukevaa osa-aikatyötä ja jos en löydä, niin palaan vanhaan työhöni. 

Ap