Missä iässä lapsesi ei enää uskonut joulupukkiin/kerroit totuuden?
Onko tavallista, että 9-vuotias uskoo joulupukkiin?
Kommentit (11)
9-vuotiaan usko vetelee viimeisiään... :D En minäkään ole muuten koskaan vakuuttanut ja vannonut, että joulupukki on totta, ja kun lapsi on alkanut epäillä, että "oliko viime jouluna pukkina vaari", niin vastasin vaan että ei ollut. "Kun sillä oli selvästi tekoparta", mua nauratti ja sanoin että jaa vai niin. Myös hän viime jouluna kysyi, että "eikö niin, että kaikki lahjat ei tule pukilta, että tekin äiti ja isi ostatte lahjoja?", niin vastasin totuudenmukaisesti, että "kyllä, osa lahjoista tulee meiltä" ("...ja osa sukulaisilta", olisin voinut jatkaa, mutta vastasin vain totuudenmukaisesti kysymykseen ;) ).
Taisin olla 7- tai 8-vuotias ku äiti kerto mulle, ettei joulupukkia oo ja vielpä JOULUAATTONA! :D Herkkänä lapsena loppuilta meniki itkiessä. Nyt se onneksi vaan naurattaa.
Mun mielestä tosin tosin tuo ikä on hyvä kertoo, ettei sitä pukkia olekkaan koska ton ikäsenä mennään viimestään kouluun ja kyllähän sitä sitte muilta lapsilta saa kuulla. Helpompaa jutella asiasta vanhempien kanssa.
9-vuotias on siinä rajoilla. Hänen mielestään on paljon tekopukkeja tavarataloissa, mainoksissa ja kuulemma viime vuonna kotonakin, mutta vähän epävarma sen suhteen onko sittenkin lisäksi se yksi oikea pukki, jolta lahjat on peräisin.
Minä kerroin asiasta itse äidilleni neljävuotiaana, joten ihan hyvin teillä menee.
16- vuotiaalle pojalleni kerroin päivää ennen jouluaattoa. Pettymys oli suuri ja vielä seuraavanakin jouluna harmitteli ja itkeskeli asian takia. Nyt 21v. ja päässyt asian yli, onneksi.
Kerroin itse lapsen ollessa ekalla luokalla. Siinä syksyllä ennen joulujuttujen alkua. Päätimme kertoa totuuden ettei joku muu ulkopuolinen ehdi ennen meitä.
Minä olen kertonut totuuden aina, ja kehottanut testaamaan onko pukki oikea parrasta vetämällä, mutta ympäristön joulupukkihössötys sai ne pieninä uskomaan. Muistaakseni kumpikin tunnisti joulupukkina esiintyneen sukulaisen 4 vuotiaana ja huomasi että isä oli kuin olikin oikeassa. Nyt isot lapset pitävät huolen siitä, että pienin tietää alusta asti mikä asian laita on. Ei minullekaan ole koskaan tuputettu joulupukkiuskoa enkä itse näe mieltä satujen tuputtamisessa totuutena. Ei se joulun iloa vähennä.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 09:34"]
Kerroin itse lapsen ollessa ekalla luokalla. Siinä syksyllä ennen joulujuttujen alkua. Päätimme kertoa totuuden ettei joku muu ulkopuolinen ehdi ennen meitä.
[/quote]
Minä en usko tuohon, että "totuus" täytyy paljastaa, ettei koulussa kiusata ja pidetä tyhmänä. Mikä ihmeen totuus?
Meidän 9v taitaa mielessään hieman uskoa, mutta tietää, että osa lahjoista tulee vanhemmilta ja sukulaisilta. Ei meillä valehdella, eikä yritetä toitottaa, että joulupukki on olemassa, tai hammaskeiju yms. Kaikki menee luonnollista kulkua samoin kuin meilläkin aikoinaan, eli pikkuhiljaa uskoo vähemmän ja vähemmän, mutta vielä on joulun taikaa ja pukkia odotellaan. Se ei vähennä sitä riemua, että lahjoja tulee muualtakin.
Annetaan lasten olla lapsia ja kyllä se "totuus" paljastuu kaikille, mutta ei sitä lapsen uskoa tarvitse oikein asiasta tehden ruveta rikkomaan ja julistamisen lailla toitottaa, että oletko tyhmä, joulupukkia ei ole edes olemassa?!?
Itse olen suoraan kysymykseen sanonut, että toiset uskoo joulupukkiin ja toiset eivät, se on jokaisen oma asia. Tyttäreni on ilmeisesti päättänyt, että saa uskoa ja siitä syntyy vielä se lapsen riemu taianomaiseen jouluun.
Hyvää Joulua kaikille pukeille ja muoreille!
Tuskimpa ovat koskaan uskoneet. Meillä jouluaaton automatkalla väli koti-mummola-koti on aina mennyt bongaillessa pukkeja auton ratissa, mutta ovat aina olleet täysillä mukana leikkimässä kun pukki tullut meille kylään. Nyt jo teini-iässä ja vielä pienempien serkusten vuoksi esittävät.
En ole koskaan valehdellut lapsilleni mistään joulupukeista tai muistakaan taruolennoista. Sadut nautitaan meillä ihan satuina.