Puhevikaisuus lisääntynyt vai muodikasta?

Nyt bongasin elävän esimerkin h:n huohottajasta. Tuli vastaan TV1:n uutisissa, miespuolinen toimittaja raportoi Lontoon teatteriromahduksesta. En vielä löytänyt sitä Areenasta, mutta ilmestynee sinne  myöhemmin http://areena.yle.fi/tv/uutiset

ohis

http://areena.yle.fi/tv/2116852

Nyt se löytyy tuolta. Pasi Myöhänen on reportteri. Uutinen alkaa kohdasta 5:17.

Ehkä usein on myös kyse murteesta ja puhetyylistä. Esimerkiksi itse joskus Hesarista näistä puhetavan muutoksista luettuani päätin oikein tarkkailla omaa ääntämystäni. Ja tunnistin monia mainituista. Varsinkin jos s on vokaalien välissä, sanon sen soinnillisena. Puhun vähän nasaalisti. Käytän nousevaa intonaatiota varsinkin kysymyslauseissa mutta joskus muutenkin. 

Mutta minusta siinä on kyse vain murteesta. Osaan kyllä puhua nimittäin ilmankin noita piirteitä, jos on tarve. Pidän töissäni koulutuksia asiantuntijoille, ja en silloin todellakaan puhu niin kuin kaverien kanssa, tasapaksun nasaalisti ja "veltosti". Osaan kyllä ääntää normaalinkin s:n mutta teen niin vain jos pitää puhua kirjakieltä tai lähes kirjakieltä. 

Se mitä itse olen ihmetellyt on L-kirjaimen muuttunut ääntämys. Kuuluukohan sekin johonkin murteisiin vai onko uusi ilmiö?  Monet tuntuu ääntävän L-kirjaimen nykyisin sillä tavalla laveammin ja pehmeämmin kuten vaikka espanjan kielessä lausutaan, ja se kuulostaa oudolta minun korvaani suomen kielessä. 

29, minulle toosa on radio. En ole tähän mennessä vaikka ikää on jo 56, kuullut muuta merkitystä sanalle. Eli toosa on radio.

up

Hei puheterapeutit, joita on nyt palstalla ainakin 2kpl: mistä johtuu L-vikaisuuden yleistyminen? Yhä enemmän kuulee, että sitä lausutaan kuin "veli venäläinen" tai tavja havonen. Onko tuokin muoti-ilmiö, joka leviää PK-seudulta virolaisten ja venäläisten mukana?

"Lasten puhevikojen korjausta höllennetty - s saa suhista"

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014012117953160_uu.shtml

Joo, mitäs tähän sanoisi. Itsellä ollut lapsesta asti L-, S- ja R-vika. Puheterapiassa kävin koko ala-asteen 80-luvulla ja en oppinut niitä kunnolla ääntämään. Kieli ei vain taipunut ja vaikka miten niitä typeriä harjoituksia jankkasi, ei mitään jakoa. Nykyään ilmeisesti leikataan liian tiukat kielijänteet. Puhun useimpien mielestä siis epäselvästi ja jotenkin loukkaa nämä keskustelut, missä arvostellaan puhevikaisia ja kuten tässä aloituksessakin kysytään, onko puhevika muodikasta. Kiva tietää, että asia, mistä minua on aina kiusattu ja pilkattu, on toisten mielestä muodikasta.

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:31"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:25"]

Puheopetusta ja -terapiaa on karsittu 90-luvun lamasta lähtien. Näkyy työelämässä.

[/quote]

Maksoin itse puheterapiani aikuisena - korjattiin lievä s-virhe - YLEn radio-ohjelmiin ei ollut muuten pääsyä. Tästä on tosin jo aikaa, mutta tuskin YLE on tässä vaatimuksessa kovin alaspäin tullut. Radiotoimittajalla ei saa olla puhevikoja - ei tietenkään esim. tv-n pääuutisllähetyksen toimittajillakaan...

Kirjeenvaihtajia on sitten vähän joka lähtöön.

Kamalalta kuulosta joka tapauksessa nämä puhevikaiset radiossa, ja kanava vaihtuu nopeasti. Samoin yksi mieshenkilö eräästä viiden hengen kuoro"bändistä" on kamalaa kuultavaa. Hirveä s-vika, en kestä kuunnella hänen soolojaan. Laulaa myös jollain PErkiön lastenlevyllä. Voisiko joku sanoa hänelle, että hänen ässänsä on helposti korjattavissa!

[/quote]

Höpöhöpö. Mistä luulet meidän värväävän kirjeenvaihtajat? Luuletko, että kirjeenvaihtajaksi on jotenkin helpompi päästä kuin toimittajaksi Pasilaan? ;-)

No juu EI. Kaikki kuusi kirjeenvaihtajaamme (plus ruotsinkieliset) ovat pitkän linjan toimittajia Ylestä, eikä yhdelläkään ole puhevikaa.

terveisin Ylen toimittaja

[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 09:37"]

http://areena.yle.fi/tv/2116852

Nyt se löytyy tuolta. Pasi Myöhänen on reportteri. Uutinen alkaa kohdasta 5:17.

[/quote]

Nää, ei Pasi (joka muuten on avustaja, ei kirjeenvaihtaja) huohota. Sisäänhengitys kuuluu tavallista selvemmin tuossa, se on totta. Mutta se kuuluu normaaliin puheeseen, mikki on tainnut olla hänellä vähän väärässä asennossa.

Sihahtava pissis-ässä alkoi jo monta vuotta sitten levitä pääkaupunkiseudulta myös tänne maakuntiin ja nyt sitä kuulee niin osuuskaupan kassalla kuin paikallisradiossa ja kaikkialla siltä väliltä. Ottaa korviin!

Jos toimittajalla on puhevika, niin hän saa puhua vaikka miten painavaa asiaa ja se jää kuitenkin niitten vikojen alle. Telkkarissa on näkynyt ja kuulunut uusi miestoimittaja, tosin kepeissä yhteyksissä, mutta ärrä-vika häiritsee, vaikkei se kovin paha olekaan.

Ei murteelliseen puheeseen kuulu puhevikoja kuten joku tuntui arvelevan. Murteellisuus kuuluu intonaatiossa ja joskus sanavalinnoissa.

Esim. Ruotsissa murteellinen puhe radiossa ja telkkarissa on paljon yleisempää kuin meillä. Siellä skoonelaiset murtavat ärrää eli se on murteen ominaispiirre. Tähän vedoten Ruotsissa lopetettiin jo 70-luvulla ärrä-vian korjaus, ellei se ollut niin paha, että haittasi ymmärrettävyyttä.

Ässä-vikoja ym. korjattiin kyllä. Suomalainen ässä on pehmeämpi kuin ruotsalainen, joten monet suomalaisperäiset koululaiset joutuivat puheterapiaan - ihan turhaa.

Ärrää ei siis korjattu. Eräs suomalainen pikkuoppilas kertoi, miten hän oppi äärän: "Isä kaski sanoa peRRRkele ja minä sanoin peRRRkele ja huomasin, että olin oppinut sanomaan ärrän!" Vanhat lorut tyyliin Ärrän kierrän ympär orren ei ollut tuottanut tulosta, kertoi oppilaan äiti. 

[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 10:19"]

Hei puheterapeutit, joita on nyt palstalla ainakin 2kpl: mistä johtuu L-vikaisuuden yleistyminen? Yhä enemmän kuulee, että sitä lausutaan kuin "veli venäläinen" tai tavja havonen. Onko tuokin muoti-ilmiö, joka leviää PK-seudulta virolaisten ja venäläisten mukana?

[/quote]

Vaikea sanoa mitään yhtä yksittäistä syytä, miksi äännevirheet yleistyisivtä. Itse työssäni en ole tähän kylläkään erityisemmin kiinnittänyt huomannut, en tosin mitään kovin monia vuosikymmeniä ole työskennellyt. Ennemminkin puheterapeutin(kin) vastaanotolla ovat lisääntyneet vaikeat kielelliset vaikeudet ja käytöspulmat, ei niinkään äännevirheet.

Harvoin äännevirheeseen ylipäänsä on mitään syytä, se on vain väärin opittu tapa. Joskus harvoin esim. ruokatottumukset voivat vaikuttaa puheen kehitykseen: jotta suun alueen motoriikka ja sensoriikka voi kehittyä, täytyy suun saada aistituntemuksia erilaisista koostumuksista. Joskus on vastaanotolla käynyt lapsia, joiden vanhemmat ovat ylisuojelleet lapsia ja pelänneet tukehtumisvaaraa, lapselle on syötetty sosemmaista ruokaa ensimmäiset 3-4 vuotta ja sitten puhe on aika epäselvää ja motoriikka harjaantumatonta. Samoin kovin allergisilla lapsilla, joilla ruokavalio ja sen myötä ruuan koostumus on yksipuolinen, puhe voi olla epäselvää. Mutta tämä on vain aivan omaa empiiristä tutkimustani eikä perustu suoraan mihinkään tutkimustuloksiin (tosin tosta allergia-asiasta on yksi gradu tekeillä), suoraa yhteyttä ylipäänsä juuri koskaan ei voida äännevirheiden syyhyn löytää. Poikkeuksena kireä kielijänne tai muu motorinen poikkeavuus.

puheterapeutti

Mä olen kasikytluvulla syntynyt, mutta jo mun ollessa lukiossa 2000-luvun alkupuolella jotkut ihan vaan ottivat käyttöön huokailevan puhetavan sihisevine ässineen, joko puhuttiin niin kuin kaikki olisi skandaalimaisen spektaakkelimaista "Siissss ootsä nähhhnyh joh" tai sitten pää vähän takakenossa, nokka pystyssä, välinpitämättömästi, muuten samat hoot ja ässät mutta kyllästynyt äänensävy.

Nämä mimmit olivat ennen puhuneet ihan normaalisti, mutta alkaneet sitten katsoa sinkkuelämää-sarjaa ja meikata roskien viemistä varten ja muuttamaan puhettaan. Niitä oli tosi väsyttävää kuunnella. 

Joten kyllä mä veikkaan että aika monella nuo ässät ja huokilut ovat ihan vaan massan mukana menemistä eikä mikään puhevika. Ei kai puhevika voi lukiossa alkaa? 

Jotkut muuten laulaa huokaillen. Jippu. Samuli Eedelman. 

[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 10:37"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:31"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:25"]

Puheopetusta ja -terapiaa on karsittu 90-luvun lamasta lähtien. Näkyy työelämässä.

[/quote]

Maksoin itse puheterapiani aikuisena - korjattiin lievä s-virhe - YLEn radio-ohjelmiin ei ollut muuten pääsyä. Tästä on tosin jo aikaa, mutta tuskin YLE on tässä vaatimuksessa kovin alaspäin tullut. Radiotoimittajalla ei saa olla puhevikoja - ei tietenkään esim. tv-n pääuutisllähetyksen toimittajillakaan...

Kirjeenvaihtajia on sitten vähän joka lähtöön.

Kamalalta kuulosta joka tapauksessa nämä puhevikaiset radiossa, ja kanava vaihtuu nopeasti. Samoin yksi mieshenkilö eräästä viiden hengen kuoro"bändistä" on kamalaa kuultavaa. Hirveä s-vika, en kestä kuunnella hänen soolojaan. Laulaa myös jollain PErkiön lastenlevyllä. Voisiko joku sanoa hänelle, että hänen ässänsä on helposti korjattavissa!

[/quote]

Höpöhöpö. Mistä luulet meidän värväävän kirjeenvaihtajat? Luuletko, että kirjeenvaihtajaksi on jotenkin helpompi päästä kuin toimittajaksi Pasilaan? ;-)

No juu EI. Kaikki kuusi kirjeenvaihtajaamme (plus ruotsinkieliset) ovat pitkän linjan toimittajia Ylestä, eikä yhdelläkään ole puhevikaa.

terveisin Ylen toimittaja

[/quote]

No eikös kirjeenvaihtajille voi käydä Hellu-ilmiö: puhuu niin paljon esim. ranskaa että ihan unohtaa miten sitä suomenkieltä äännettiinkään. Joo ja tiedän ettei Hellu oo ylellä.

Hesa-ässän tunnistin jo vuosia sitten: nuorten naisten ässävika on jotenkin söpöö ,sexyy tai jotain (heidän omasta mielestä) -argh sanon minä. Kavereilta opittu tapa, joka kuulostaa laudepaukusta hirrrveeeen teennäiseltä.

Nyt rupesi kiinnostamaan tuo huohotus ja h-kirjain sanan perässä. Pistäkää joku linkki, jos tiedätte jonkun videon missä olisi esimerkkitapaus.

Joo, nykyään on muotia sellainen löysä lussuässä. Terävä sihauttelu on jo auttamattoman vanhanaikaista.

Johtuu varmaankin ihmisten yleisen sivistystason laskusta. Kielitaju ja yleiskielen hallinta heikentyvät, kun suhteellisen harva nuori lukee kirjallisuutta tai kuuntelee asiaohjelmia. Kun ei enää ole käsitystä siitä, miten kieltä käytetään oikein, vaikutteita tulee napsittua vähän sieltä täältä ja kielenkäyttö ja myös puhetapa muotoutuvat slangin/puhekielisyyden, alakulttuurien ja angloamerikkalaisten vaikutteiden pohjalta. Onhan monessa maassa alaluokalla aivan oma puhetapansa ja rekisterinsä. En usko että nämä tahallaan sössöttäjät ja lussuttajat ovat kovin fiksuja ihmisiä - todelliset ääntämisvirheet ovat sitten toki asia erikseen.

Mä kiinnitin huomiota ihan samaan. Sara LaFountainin ohjelmaa katsoessa alkoi ärsyttää, kun se sösöttää koko ajan kuvailemallasi tavalla.

11, tulipa mieleen laulaja ja lauluntekijä Jippu sekä hänen eräs laulunsa. Teksti oli ihan hyvä, mutta kun kuulin sen radiosta oli toosa lentää ikkunasta pihalle. Miksi piti laulaa: "Kuka teki minushta tään naishen?".