Ärsyttää aina kun siivousnatsi anoppi tulee kylään. Kotinsa kiiltää aina niin puhtauttaan ja ärsyttää ettähän tulee tänne arvostelemaan mun työnjälkeä
Ei välttämättä suoraan sano, mutta kyllä katseesta huomaa, miten silmät pyörii ympäri kämppää ja mielessään varmaan ajattelee, että ”voi voi, tuohonkin jäänyt roiskejälkiä ja oishan tuonkin kohdan voinut pyyhkäistä vähän paremmin”.
Onneksi harvemmin käyvät appivanhemmat meillä kotona, mutta silloin kun käyvät niin silloinkin ärsyttää olla arvioivan katseen alla, kun hän tekee kaiken niin paljon paremmin kuin muut.
Entisistäkin miniöistä kuullut juoruja, miten ei koskaan pedannut sänkyä jms törkypuhetta mitä olisin voinut jättää kyllä kuulemattakin.
Kommentit (13)
Sama. Tuntuu että ei se meitä tule katsomaan, vaan sitä onko koti siivottu. Se on niin uskomatonta, jos miettii itseään jossain vierailulla niin ei kyllä yhtään tule kiinnitettyä huomiota onko siellä keittiön kaappien ovet puunattu. Ja meillä on kyllä ihan perussiistiä ettei kenenkään pitäisi huolissaan olla, mutta eipä välttämättä ole hohtavan puhtaana joka paikka.
Miksei hän arvostele poikansa siivousjälkeä?
Sano siinä ihan ohimennen, että olipa kiva, kun Matti siivosi viikonlopuksi. Jos anoppi alkaa puunata jotain, niin sano, että Matti ei nyt tykkää, kun menet korjailemaan hänen siivouksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksei hän arvostele poikansa siivousjälkeä?
Koska hän ei ole opettanut poikaansa siivoamaan. Aina piti saada itse puunata ja kuurata paikat ja lasten piti pysyä pois tieltä. Pitää asiaa jotenkin ”kunnia-asiana” että naisena ja vaimona pitää kodin tip top kunnossa.
Ja tuntuu että vaatii miniöiltään samaa. Mä ainakin opetan oman poikani osallistumaan kotitöihin. Ap
Mun anoppila taas on niin saastainen ja sotkuinen ettei siellä pysty käy ään ees vessassa.
Vaihtaisin.
Sanoisin että meillä siivousvastaava on hänen poikansa. Valitukset sinne.
Sun miehen pitäisi kehua sun työpanosta anopin kuullen. Miten on siisti ja kiva koti meillä kun vaimo jaksaa kaiken muun lisäksi sitä niin hyvin hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppila taas on niin saastainen ja sotkuinen ettei siellä pysty käy ään ees vessassa.
Vaihtaisin.
Mä niin vaihtaisin samanlaiseen anoppiin mielummin kuin tää nykyinen. Olis rennompaa mullakin. Ap
On se harmi, kun itsetuntoa ei voi ostaa apteekista. Olisi kovasti ap:lle tarpeen eikä hän tuntisi niin suurta tarvetta olla mieliksi muille ihmisille. Ei sitten huolestuisi siitä, mitä joku ulkopuolinen hänen kodistaan ajattelee.
Kannattaa joskus pysähtyä hetkeksi miettiä, mitä ITSE vaatii itseltään ja tyytyä siihen. Ja siihen saavat tyytyä myös muut! Jos ei kelpaa, niin tehköön itse paremmin, tai tässä tapauksessa anopin poika pitäkään kotinsa niin hyvässä kunnossa kuin mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppila taas on niin saastainen ja sotkuinen ettei siellä pysty käy ään ees vessassa.
Vaihtaisin.
Meillä anoppila on niin saastaisessa kunnossa, että mielummin en kävisi siellä ollenkaan.
Silmiä kirvelee, nenä on tukossa pölyn takia. Hirveä vanhan likaisen talon lemu tarttuu hiuksiin ja vaatteisiin.
Meillä on anopin mielestä sairaan siistiä! Oikeasti ihan tavallinen huusholli. Välillä on sotkuistakin, mutta ei meillä hajun takia kukaan yöki!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppila taas on niin saastainen ja sotkuinen ettei siellä pysty käy ään ees vessassa.
Vaihtaisin.
Mä niin vaihtaisin samanlaiseen anoppiin mielummin kuin tää nykyinen. Olis rennompaa mullakin. Ap
Sukat jää kiinni lattiaan, vessahätää pitää pidätellä huoltamolle ja saunassa pitää feikata käyvänsä... ei uskalla syödä mitään jne
Olin kaverin synttäreillä ja hänen vaimonsa äiti tuli sinne. Haukkui kaikkien kuullen sotkuiseksi ja alkoi imuroimaan. Katseltiin muiden kavereiden kanssa aika ihmeissään sitä touhua, Nämä kertoivat että aina se on tuollainen. Kun pyyhki kirjahyllyä niin motkotti tytölleen aikuiselle naiselle että sinun ainakin pitäisi osata siivota.
Otin lisää boolia ja pari pisaraa tipahti pöydälle. Mulkoili niin että ihme kun ei silmät tipahtaneet. Pyyhki ne pisarat sillä ilmeellä että olin syyllinen johonkin pahempaan rikokseen. Lopulta oli saanut siivottua niin että malttoi ottaa kakkua ja kahvia. Oli ne kyllä sellaiset synttärit ettei ihan heti unohdu.
Teille molemmille olisi varmaan leppoisampaa tavata muualla, kumpikaan ei kyläilisi toisen kodissa. Juhlistaisitte tapaamista paikallisessa konditoriassa kahvin ja hyvän leivonnaisen äärellä.