Lue keskustelun säännöt.
Vauvan (3,5 kk) nukuttamisesta on tullut yhtä helvettiä. Vinkkejä?
15.12.2013 |
Meillä lapsi on syntymästään asti nukkunut yöt hyvin, herää öisin vain syömään, mutta ei itkeskele muuten juuri lainkaan. Päiväunia on suostunut lähinnä nukkumaan kantoliinassa tai vaunuissa, mutta on hiljalleen oppinut nukahtamaan ensin rinnalle ja sittemin useimmiten hakeutuu itse uneen: imeskelee hetken kättään, kitisee ja nukahtaa.
Ennen nukutimme lapsen yöunille yksinkertaisesti imettämällä pitkään. Lapsi söi joskus tunninkin ja nukahti viereeni, mistä hänet oli helppo nostaa omaan sänkyyn. Nyt lapsi on ikään kuin alkanut vihata nukkumaanmenoa. Lapsi syö itsensä täyteen ja alkaa sen jälkeen elämöidä. Kääntyilee ja kirjaimellisesti huutaa, ei siis itke vaan ikään kuin jokeltelee kovaan ääneen ja kieltäytyy nukahtamasta. Olemme kokeilleet kapalossa heijaamista, omaan sänkyyn laittamista, silittelyä ja kantoliinaa laihoin tuloksin. Lopulta kitinä muuttuu raivoisaksi huudoksi.
Välillä lapsi nukahtaa kapaloon tai liinaan, mutta sänkyyn laskemisen jälkeen herää viimeistään puolen tunnin, usein muutaman minuutin, päästä. Lopulta nukahtaa kahden kolmen tunnin taistelun jälkeen ja nukkuukin sitten hyvin.
Kokeilemme nukutusrupeaman aikana aina tasaisin välein syöttää, ettei lapsella ole vain nälkä joskus syö, joskus vain huutaa. Kipuitkulta tämä ei vaikuta, sen olemme jo oppineet tunnistamaan.
Olemme yrittäneet katsoa, ettei lapsi nuku päiväunia juuri ennen nukkumaanmenoa, saa tarpeeksi raitista ilmaa, hänen kanssaan on seurusteltu riittävästi, vaippa on kuiva, nälkä ei ole ja iltarutiinit toistetaan samanlaisina juuri ennen nukkumaanmenoa. Tuntuu, että on aivan sama, mitä tekee, kun nukkumaanmenosta tulee joka tapauksessa kahden tunnin tappelu, josta kaikille tulee vain paha mieli.
Kommentit (28)
Meillä on 4 kk iästä asti ollut hankalaa nukuttaa meidän tyttöä. On vielläkin vaikka ikää 12 kk. Neuvolassa sanottiin että vauva usein siinä 4 kk täytyy oppia nukahtamaan itse ja eri tavalla kuin aikaisemmin. Eli rinnalle nukahtaminen ei enään ehkä onnistu ja yöheräilytkin voivat lisääntyä kun uneenpäästä ei ole yhtä helppoa enään saada kiinni. Meillä tämä jatkui vaan niin pitkään korvatulehduksien vuoksi että siksi vielläkin nukuttsminen meillä hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko aivan varma ettei ole vatsa kipeänä? Meinaan kuulostaa tutulta ja mä olen joko röyhtäyttänyt vauvan uudestaan tai laittanut vatsalle vähäksi aikaa tai tärinäsitteriin. Sitten se piereskelee siinä jonkun aikaa ja olo helpottaa ja uni maistuu.
Vastasit itse ongelmaasi. Eli älä siirrä omaan sänkyyn.
Vastasit itse ongelmaasi. Eli älä siirrä omaan sänkyyn.
Mä olin suunnilleen tuon ikäisen kanssa myös ihan hermona nukuttamiseen ja lapsi varmaan jotenkin aisti sen. Meillä sitä taistelua kesti aikansa ja sitten se meni ohi. En oikein osaa auttaa millään järkevillä neuvoilla, ehkä tosin kannattaisi kokeilla myöhäisempää nukkumaanmenoaikaa? Onko sulla mies ja auttaako hän? Miehelle vaan nyt enemmän vastuuta tässä asiassa jos se helpottaa sua henkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 22:24"]
Mihin aikaan lainattaessa unille?
[/quote]
siis laitatte unille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen kanssa kanniskellaan lasta uneen ihan vuorotellen. Se, jolla on pinna vähemmän kireällä, ottaa lapsen, koska on selvää, että on vaikea saada lasta tyyntymään, jos itse on aivan hermona. Vatsavaivoiksi en usko, koska vatsavaivaisena on aina tyyntynyt kantoliinaan ja pienen hytkyttelyn jälkeen pieraissut ja nukahtanut. Nyt on tyyni, mutta kuikuilee jatkuvasti ympärilleen ja oikein etsii kaikkea kiinnostavaa katseltavaa. Jos lapsi sattuu näkemään (tai kuulemaan) jotain oikein kiinnostavaa (minkä yritämme tietysti minimoida), saattaa intoutua jopa nauramaan, mikä puhuu myös sen puolesta, ettei voi ainakaan kovin kipeä olla.
Nukkumaanmenoaika on ollut yhdeksältä, olemme kokeilleet myös myöhäisempää ajankohtaa, mutta tuloksena on sama huuto ja meillekin myöhäisempi nukkumaanmeno.
Ja unta lapsi tarvitsee, koska kitisee myös väsymystä ja käyttäytyy usein iltaisin samoin kuin ennen päiväuniaan väsyneenä.
Jos kaikki on kokeiltu niin aika aika aika.
Meillä saman ikäinen on helppo nukuttaa. Nukahtaa joko imetyksen jälkeen perhepetiin tai syliin. Joskus herää puolen tunnin päästä nukahtamisesta ja annan vaan valvoa sängyssä. Sammutan valot kun käyn itse nukkumaan ja saattaa sitten yksinään ähistä vielä aikansa. Kyllä se sitten aikanaan taas nukahtaa.
Esikoinen oli pahoin vatsavaivainen ja nukahti tärisevään sitteriin. Tärinä plus pää ylöspäin oli se taikasana. Myöhemmin nukahti kun laittoi mahalleeen ja rivakasti taputti pepulle tasaista tahtia. Pysyi tutti suussa kun oli naama sänkyä vasten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaikki on kokeiltu niin aika aika aika.
Meillä saman ikäinen on helppo nukuttaa. Nukahtaa joko imetyksen jälkeen perhepetiin tai syliin. Joskus herää puolen tunnin päästä nukahtamisesta ja annan vaan valvoa sängyssä. Sammutan valot kun käyn itse nukkumaan ja saattaa sitten yksinään ähistä vielä aikansa. Kyllä se sitten aikanaan taas nukahtaa.
Esikoinen oli pahoin vatsavaivainen ja nukahti tärisevään sitteriin. Tärinä plus pää ylöspäin oli se taikasana. Myöhemmin nukahti kun laittoi mahalleeen ja rivakasti taputti pepulle tasaista tahtia. Pysyi tutti suussa kun oli naama sänkyä vasten.
Ei meillä nukuteta vauvaa, hermothan siinä menis... Mennään yhdessä nukkumaan kun vauva vaikuttaa väsyneeltä, silloin nukahtaa "itsekseen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en nyt ainakaan kiinteää ruokaa suosittelisi tuohon,ei vauvan suolisto ole vielä valmis siihen! Ja kuten aloittaja kertoo,nälästä ei ole kyse.
Vauva ei vielä tajua olevansa erillinen olento äidistä, ilmeisesti juuri tuossa iässä alkaa vasta huomata että siinä äidin lähellä on paras olla. Ja niin kuuluukin, ei tuon ikäisen ole tarkoituskaan nukkua pitkään itsekseen! Myös tiheän imun kausikin ajoittuu 3kk ikään,kasvu on niin valtavaa että tankata pitää usein.
Tuo "takapakki" nukkumisessa on siis ihan normaalia, monesti ihan pikkuvauvat nukkuu pidempiä unia,mutta nyt tuo on sitä oikeaa totuutta,mikä vauvan elämään kuuluu.
Ja nyt ei ole kyse siitä, ettei voisi siirtää omaan sänkyyn, koska aloitta tämän riehumisen siis jo vieressäni. Olen yrittänyt itse olla oikein rauhallinen ja "uninen" (koska lapsi öisin nukahtaa ruoan jälkeen viereeni ongelmitta), mutta ei auta, kitinä alkaa silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä tuskin ratkaisee ongelmaanne kokonaan, mutta olen huomannut että meidän vauvan (5kk) nukahtaminen ei veny, vaikka hän heräisi pieniltä torkuilta vasta 30 min ennen varsinaista nukkumaanmenoaikaa. Itseasiassa, pienten väliunien jälkeen nukkumaanmenokin sujuu rauhallisemmissa merkeissä, kun pieni ei ole ihan yliväsymyksestä kierroksilla. Tuon ikäinen ei juurikaan jaksa olla tuntia-paria pidempään hereillä.
Tuon ikäinen vauva nukkuu just eikä melkein vielä oman tahtinsa mukaan. Ei ole mitään päikkäreitä tai tarkkaa aikaa yöunille menossa. Anna vauva olla vauva, aika vasta muuttaa rytmin.
Näin neljän lapsen kokemuksella....minulla ei olisi enää edes varapäreitä käytössä jos olisin nukuttamalla nukuttanut vauvoja. Yks lapsista oli erityisen hankala n.8 kk. oltiin lähes symbioosissa, halusi aina vain minut vierelleen. Se on rankkaa, mutta siitä selviää. Sillä sun vauvalla on menossa nyt sellainen kausi, joka menee ohi. Kuulostaa nimittäin ihan samalta kuin yksi meidän vauva, nukahti vasta yöyhdeltä nukkumaan vaikka millasta vippaskonstia koitti. Voihan se olla, että sinnikäs ihminen saa vauvan kellolens hyvään rytmiin, mutta se on haastavaa jos vauvalla on omat mieltymyksensä hänelle hyvästä rytmistä.
Vaikuttaa siltä, että mikään neuvo ei tule sinulle kelpaamaan. Sinä kun haluat olla niin Täydellinen ja Hyvä Äiti, joka nukuttaa lastaan perinpohjaisesti.
Sinulle kun on täysin vieras se ajatus, että annetaan vauvalle nukkumarauha. Siis laitetaan omaan sänkyyn ja annetaan nukahtaa. Ei, ei semmoinen sovi, ei missään nimessä! Mieluummin pidät tunnin rinnalla ja hyssytät noin 20 tuntia vuorokaudesta kuin suostut luopumaan ehdottomasta äitiydestäsi sen verran, että lapsi saisi edes nukkua rauhassa.
Anteeksi, jos viestini on epäystävällinen, mutta minua ärsyttää tuo marttyyriys ja ylisuorittaminen. Useimmat lapset nukkuvat ihan itsekseen aivan hyvin, vaikka aluksi saattavat huutaa ja jopa "kiukutella". Mutta juuri sitähän vauvasi nytkin tekee, vaikka kuinka hyvin yrität hoitaa.
Seuraavaksi kannattaa kokeilla aikaisempaa nukkumaanmenoaikaa, jos myöhäisempi ei ole hyvä. Vauvan vuorokausirytmi muuttuu unentarpeen vähetessä, siksi voi olla parempi nukkuma-aika aikaisemmin.
Kun lapsesi on 4kk voit kokeillla Pick Up/Put Down -unikoulua. http://paula-perhe-elamaa.blogspot.fi/2010/08/tracy-hogg.html
Vauva ei osaa nukahtaa ilman apua, ja tässä unikoulussa sitä taitoa harjoitellaan.
Meillä toimi ja nukuttamisesta päästiin, kun vauva oppi nukahtamaan itse. Tämä unikoulu ei ole vauvalle vahingollinen, sillä vanhempi on koko ajan läsnä ja vauva saa syliä aina kun tarvitsee. Kokeilemisen arvoinen metodi, mutta tosiaan ei ehkä alle 4kk ikäiselle.
Meillä myös tuohon vajaan 4kk ikään kuului se, että äkkiä yöt meni ihan hösseliksi. Ennen hyvin nukkunut vauva ei suostunut nukahtamaan ja yölläkin alkoi heräillä tunnin-parin välein. Jonkinlainen eroahdistus-kausi siis sijoittunee juuri tuohon ikään. Nukahtaminen tarkoittaa eroa äidistä ja yöllä on herättävä tarkistamaan, että äiti on vieläkin siinä. Lohdutukseksi voin sanoa, että tuo vaihe menee ennenpitkää ohi. Meillä vajaassa kuukaudessa.
Kun lapsesi on 4kk voit kokeillla Pick Up/Put Down -unikoulua. http://paula-perhe-elamaa.blogspot.fi/2010/08/tracy-hogg.html
Vauva ei osaa nukahtaa ilman apua, ja tässä unikoulussa sitä taitoa harjoitellaan.
Meillä toimi ja nukuttamisesta päästiin, kun vauva oppi nukahtamaan itse. Tämä unikoulu ei ole vauvalle vahingollinen, sillä vanhempi on koko ajan läsnä ja vauva saa syliä aina kun tarvitsee. Kokeilemisen arvoinen metodi, mutta tosiaan ei ehkä alle 4kk ikäiselle.
Meillä myös tuohon vajaan 4kk ikään kuului se, että äkkiä yöt meni ihan hösseliksi. Ennen hyvin nukkunut vauva ei suostunut nukahtamaan ja yölläkin alkoi heräillä tunnin-parin välein. Jonkinlainen eroahdistus-kausi siis sijoittunee juuri tuohon ikään. Nukahtaminen tarkoittaa eroa äidistä ja yöllä on herättävä tarkistamaan, että äiti on vieläkin siinä. Lohdutukseksi voin sanoa, että tuo vaihe menee ennenpitkää ohi. Meillä vajaassa kuukaudessa.
Mulla on ollut aina se periaate, että en vauvan kanssa tappele nukkumaan menemisestä, nukkuu sitten kn nukkuu, eihän mun tarvi aamulla töihin.
Esikoinen valvoi ensimmäiset kuukaudet kaikki yöt, ei itkenyt, jos sai olla sylissä, minä sitten istuin telkkarin ääressä lapsi sylissä että mies sai nukkua, kun lapsi alkoi saada kiinteää ruokaa 3kk vanhana, alkoi yhtäkkiä nukkua yöt hyvin.
En teidä olisiko teilläkin tuo kiinteämmän ruuan "tainnuttava vaikutus" mahdollista?
Ei kai ketään voi pakottaa nukkumaan, pitää olla vaan kärsivällinen.