Miksi Suomessa opiskellaan? Miksi sinä olet/et ole opiskellut?

Sanoppa ammatit joissa ei tarvitse kieliä tai matematiikkaa?

Mua juuri surettaa tuo asia että suomessa koko ajan kannatetaan koulutusta ja kaikkien pitäisi koulussa pärjätä. Mulla esim on pahoja oppimisvaikeuksia eikä mulla ole mitään ammattia vaikka olen useasti yrittänyt sellaisen hankkia niin nyt 40v olen ihan syrjäytynyt. Minusta pitäisi olla sellaisillekkin joku konsti päästä työelämään jotka eivät koulussa pärjää.

Kyllä mä kadunkin tätä akateemista koulutustani, kun olen työtön, enkä osaa yhtään mitään... Hei, tiesitteks te, et 99 prosenttia akateemisista on työttömiä. Nyt kadehdin koulutuksen peruskouluun jättäneitä, kun 99 prosenttia niistä on yrittäjiä, jotka vetää ainakin 5000 euron kuukausipalkkaa.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:53"]

Sanoppa ammatit joissa ei tarvitse kieliä tai matematiikkaa?

[/quote]

itse asiassa useimmissa ammateissa ei tarvitse, koska työn voi helposti oppia ja tehdä mallin mukaan (kampaajat, autonasentejat, peltisepät, rakennusmiehet, maalarit, putkimiehet jne.), ja siksi esim Saksassa ei meikäläiseen kaltaista ammattikoulutusta olekaan, vaan nimenomaan käytännönläheinen oppipoikatyyppinen harjoittelu. Itse teen töitä humanistialan professorina, ja vaikka tarvitse paljon kieliä, se matematiikka, jota työssäni käytän on toidella yksinkertaista yhteen, vähennys ja kertolaskua, jonka oppi jo peruskoulun alakoulussa.

Koulutuksella ei tarkoiteta vain korkeakoulutusta. Koulutus voi olla esim. oppisopimuskoulutusta, joka soveltuu esim. oppimisvaikeuksista kärsiville. Koulutus tarkoittaa jonkin asian syvällisempää tuntemusta teorian ja käytönnön pohjalta.

Miksi pitää kouluttautua? Ensinnäkin meidän peruskoulu ei kata kaikkea yleissivistävää tietoa, jota kaikkien olisi hyvä tietää. Äidinkieltä on hyvä oppia hyvin, että osaa ilmaista itseään monipuolisesti. Matematiikkaa tarvitaan loogiseen päättelyyn. Kieliä tarvitaan kommunikoimiseen muun kielisten ihmisten kanssa ja eri kulttuurien ymmärtämiseen.

Käytönnössä oppii paljon itse tekemisestä, mutta ei välttämättä syy-seuraussuhteita, historiallista taustaa ja tieteellisiä perusteita tietyn työn takana. Yleensäkin luodakseen uutta on tunnettava menneisyys. Kehittääkseen jotain tunnettava perusasiat. Monialaisuus ja poikkitieteellisyys taas avaavat syvempää ymmärtämistä. Mielestäni ymmärtäminen on avain asia. Jos et ymmärrä esim. tavoitteita, missioita, arvoja ja taustoja työstäsi, et voi toimia erityisen tuottavasti, tehokkaasti tai innovoivasti. 

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:53"]

Sanoppa ammatit joissa ei tarvitse kieliä tai matematiikkaa?

[/quote]

itse asiassa useimmissa ammateissa ei tarvitse, koska työn voi helposti oppia ja tehdä mallin mukaan (kampaajat, autonasentejat, peltisepät, rakennusmiehet, maalarit, putkimiehet jne.), ja siksi esim Saksassa ei meikäläiseen kaltaista ammattikoulutusta olekaan, vaan nimenomaan käytännönläheinen oppipoikatyyppinen harjoittelu. Itse teen töitä humanistialan professorina, ja vaikka tarvitse paljon kieliä, se matematiikka, jota työssäni käytän on toidella yksinkertaista yhteen, vähennys ja kertolaskua, jonka oppi jo peruskoulun alakoulussa.

[/quote]

Kaikki nuo joutuvat mittaamaan jotain (matematiikka) ja lukemaan manuaaleja tms. (kielet, lähinnä englanti).

Nuo aineet on amiksessa räätälöity aina ammatille sopivaksi.

Kyllä koulutuksella saa ammattitaitoa, toki käytännössä työt oppii tekemällä, mutta ei sitä kaikkea teoreettista tietoa saa kuin ehkä mokaamalla töissä pahasti. Oppiminen onkin ihmisellä elinikäinen prosessi, koulujen käyminen on vain pieni osa sitä.

Esimerkkinä mulla on se, että minä olen käynyt kello-ja kulta-alan erikoismyyjäkoulutuksen, se ei ollut pitkä, mutta erittäin intensiivinen, en usko että missään käytännön työssä olisin saanut niin laajaa ja monipuolista tietoa alasta.

Kerran jouduin väittelyyn henkilön kanssa joka piti kultasepänliikettä, perustaja oli kuollut, ja liikettä jatkoi hänen puolisonsa ja tyttärensä, kummallakaan ei minkäänlaista koulutusta alalle, lähinnä jotain sellaista tietoa joka oli tarttunut katsomalla kun perheenjäsen teki liikkeessään töitä. Tulin maininneeksi erään asian jonka olin kultasepältä oppinut kurssilla, ja tämä yrittäjän leski alkoi väittää vastaan että ei ole se asia noin, ei voi olla. Eikä leski millään uskonut että minä olen sen juuri hiljattain kuullut yhdeltä Suomen huippukultasepältä ja olen ollut ihan tehtaallakin käymässä ja katsomassa miten tuotteet käytännössä valmistetaan.

Suurin osa kello- ja kulta-alan myymälöissä työskentelevistä on sinne otettu töihin täysin pystymetsästä vaikka on kyseessä on erikoisala, ja liikkeissä harvoin on edes mitään koulutusta uusille työntekijöille, opetetaan käyttämään kassakonetta, ja kerrotaan tuotteista mitä ne on nimeltään ym. pintapuolista. Mutta sitten kun pitäisi tietää vähänkin tarkempaa tietoa tuotteista, materiaaleista, valmistuksesta ja käyttöön liittyvistä tekijöistä, ei tiedot riitäkään, puhutaan jotain omasta päästä keksittyä ja asiakkaat pettyy.

Kyllä varmasti kaikkiin töihin on hyvä perehtyä kunnolla teoreettisella puolella ennenkuin menee töihin opetelemaan mitä se on käytännössä, molempia tarvitaan ennenkuin voi olla hyvä työssään.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:53"]

Sanoppa ammatit joissa ei tarvitse kieliä tai matematiikkaa?

[/quote]

itse asiassa useimmissa ammateissa ei tarvitse, koska työn voi helposti oppia ja tehdä mallin mukaan (kampaajat, autonasentejat, peltisepät, rakennusmiehet, maalarit, putkimiehet jne.), ja siksi esim Saksassa ei meikäläiseen kaltaista ammattikoulutusta olekaan, vaan nimenomaan käytännönläheinen oppipoikatyyppinen harjoittelu. Itse teen töitä humanistialan professorina, ja vaikka tarvitse paljon kieliä, se matematiikka, jota työssäni käytän on toidella yksinkertaista yhteen, vähennys ja kertolaskua, jonka oppi jo peruskoulun alakoulussa.

[/quote]

Näytä minulle rakennusmies, jonka ei koskaan tarvitse laskea esim. materiaalimenekkiä, jiirejä jne.

"Koulutus voi olla esim. oppisopimuskoulutusta, joka soveltuu esim. oppimisvaikeuksista kärsiville."

Tässäpä niin väärä näkemys kuin voi olla!!! Oppisopimus tarkoittaa työssä käymistä JA opiskelua. Itsenäisen opiskelun määrä verrattain suuri!

AP, kysyit miksi olen kouluttautunut. No, minulla ei ole perittyä varallisuutta, rahoja ja asuntoja sun muuta. Mutta koska leipä maistuu suussani hyvältä, olen joutunut kouluttautumaan, että saisin työpaikan ja sen verran palkkaa, että voin ostaa riittävästi ruokaa, hankkia katon pääni päälle ja vaatettaa itseni siten, ettei paljas peräpeili vilku ulkona liikkuessa. Siinäpä syytä kerrakseen.

Miksi sinät olet tai et ole kouluttautunut? Kuulutko kenties siihen luuserilaumaan, joka luulee, että ammatti tulee kotiin eikä nitse tarvitse panna tikkua ristiin asian hyväksi? Tai että ammatin oppii katsomalla. Millä vuosisadalla noin ajattelevat oikein elävät?

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 13:03"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:53"]

Sanoppa ammatit joissa ei tarvitse kieliä tai matematiikkaa?

[/quote]

itse asiassa useimmissa ammateissa ei tarvitse, koska työn voi helposti oppia ja tehdä mallin mukaan (kampaajat, autonasentejat, peltisepät, rakennusmiehet, maalarit, putkimiehet jne.), ja siksi esim Saksassa ei meikäläiseen kaltaista ammattikoulutusta olekaan, vaan nimenomaan käytännönläheinen oppipoikatyyppinen harjoittelu. Itse teen töitä humanistialan professorina, ja vaikka tarvitse paljon kieliä, se matematiikka, jota työssäni käytän on toidella yksinkertaista yhteen, vähennys ja kertolaskua, jonka oppi jo peruskoulun alakoulussa.

[/quote]

Kaikki nuo joutuvat mittaamaan jotain (matematiikka) ja lukemaan manuaaleja tms. (kielet, lähinnä englanti).

Nuo aineet on amiksessa räätälöity aina ammatille sopivaksi.

[/quote]

en oo ikinä nähnyt kampaajan mittaavan mitään, eikä autonasentajakaan mittaa mitään itse, kunhan kytkee autonosan tietokoneeseen joka hoitaa mittauksen. Mitään manuaalejakaan eivät käytä, koska ovat oppineet kaiken sillä tavalla, että joku on ensin näyttänyt. Digiaikana videokuva netissä onkin tehokkaampi opetuskeino kuin mikään luettava paperimanuaali. Ja todisan useimmissa eurooppalaisissakaan maissa ammattikoulutukseen ei sisälly suomalaistyyppistä teoria-aineiden opiskelua. Se on meilä ihan vain ja ainoastaan siksi, että haluamme myös ammattikoulun kautta olevan mahdollisuuden edetä korkeakoulutukseen. Eikä niitä teoria-aineita tosiaan ole amisessa räätälöity. Ootko koskaan nähnyt amiksen kielten oppikirjoja? Niitä ei räätälöidä, koska painatus tulisi kertakaikkiaan kannattamattoman kalliiksi. Se, että ope lisää joukkoon pari omatekemäänsä monistetta ammattisanastosta ei varsinaisessti pelasta mitään.

Kysymys lähti kuitenkin aluksi vähän toisesta näkökulmasta. Se esitti alunperin amerikkalainen opiskelijani, joka hämmästeli suomalaista opiskelukulttuuria. Hän vaittää, että Usassa opiskelu on opiskelijoille vain väline, tavoitteena on vain ja ainoastaan todistuspaperi, jolla joskus saa kunnollisen tai paremman työn. Siksi opiskeluun uhrataan mahdollisimman vähän aikaa ja vaivaa ja kampusasuntolat ovat ankeita, koska kaikki odottavat pääsevänsä pian nauttimaan oikeasta elämstä jossain muualla. Meillä sen sijaan opiskeluolot tehdään mukaviksi ja opiskeluun käytetään aikaa ja sitä tunnutaan harrastavan sen itsensä takia, ilman sen kummempia tavoitteita, joihin sen avulla halutaan päästä. Myönnän itse toimineeni juuri näin, opiskelin, koska se oli minusta kivaa. Sama se, seurasiko siitä menestystä. Jossain määrin ajattelin,että se kasvattaisi minua ihmisenä, mutta opiskeltuani nyt niin pitkälle kuin ylipäänsä on mahdollista, en usko niin varsinaissti käyneen. MIKSI TE olette opiskelleet?

Kävin ylioppilaaksi ja menin yliopistoon pänttäämään pakettiautollisen ihania juridiikan kirjoja, jotta saisin mielenkiintoisen ja hyväpalkkaisen työn. Ja sain. Tarvitaanko vielä muuta motivaatiota opiskeluun?

"Ootko koskaan nähnyt amiksen kielten oppikirjoja?"

Minä olen. Oma enkun ja ruotsin kirjansa kauneusalalle, ravintola-alalle, rakennusalalle jne.

Koulutus antaa vankemman pohjan toimia työelämässä kuin yhdessä yrityksessä työn oppiminen. Teoriataidot ovat hyvä kivijalka ammattiosaamisessa, helpompi omaksua uusia asioita. Teoria luo pohjaa ymmärtää syy ja seuraussuhteita. Vastaa kysymykseen miksi.

Otan esimerkin kondiittorin ammatista. Vaahdotettu massa ohjataan tekemään niin että rasva ja kananmunat temperoidaan lämpöalueelle 20-24 astetta C. Tämä periaatteessa riittää siihen että massalla on mahdollisuus onnistua.

Teoriatieto vastaa kysymykseen miksi pitää olla tuolla lämpöalueella, lisäksi teoriassa opiskellaan optimaaliset vaahdotussajat ja mitkä ovat sokerin, kananmunan, rasvan tehtävät massan valmistuksessa ja mikä vaikutus niillä on lopputuotteeseen.

Ammattilainen osaa arvioida teoriaosaamisensa pohjalta lopputuotetta ja nähdä mahdolliset virheet ja sen mistä ne johtuvat. "Vikalista" on pitkä mitkä asiat voivat mennä pieleen.

Kielitaito on vain hyväksi olipa ammatti mikä tahansa. Helpottaa tiedonhakua muista kuin kotimaisista lähteistä. Reseptiikkaa etsiessä kielitaidosta on hyötyä. Lisäksi se mahdollistaa kansainvälisen oppilasvaihdon. Saksaa olisi hyvä osata konditoria- ja leipomoalalla.  

2.asteen koulutuksen jälkeen on mahdollisuus hakeutua korkeakoulutukseen ja siksi nykyiset koulutukset ovat tällaisia.

Laaja yleissivistys ei ole haitaksi kenellekään.

Kun puhut avauksessa että kulttuuripuolen tehtäviä osaa hoitaa vasemmalla kädellä niin ei se ihan niin mene. Olisi kiinnostavaa tietää mitä kulttuurialan työtä tarkalleen ottaen tarkoitit.  Veikkaan ettei aloittajalla ole syvempää tuntemusta, ainoastaan oletuksia.

vasenkätinen

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:53"]

Sanoppa ammatit joissa ei tarvitse kieliä tai matematiikkaa?

[/quote]

Itse teen töitä humanistialan professorina

[/quote]

Tällä palstalla on huiman paljon professoreita, puhumattakaan muista perusakateemisista...

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 12:53"]

Sanoppa ammatit joissa ei tarvitse kieliä tai matematiikkaa?

[/quote]

itse asiassa useimmissa ammateissa ei tarvitse, koska työn voi helposti oppia ja tehdä mallin mukaan (kampaajat, autonasentejat, peltisepät, rakennusmiehet, maalarit, putkimiehet jne.), ja siksi esim Saksassa ei meikäläiseen kaltaista ammattikoulutusta olekaan, vaan nimenomaan käytännönläheinen oppipoikatyyppinen harjoittelu.

[/quote]

Tuo on totta, että sen perustyön voi oppia katsomalla ja mallin mukaan tekemällä. Yksi ns. oppipoikamallin ongelmista on kuitenkin se, että pahimmillaan oppii vain yhden tietyn työntekijän tai työpaikan tavat ja taidot, ja tietysti myös virheetkin. Lisäksi koulutus on pahimmillaan hyvinkin yksipuolista eikä sillä välttämättä pärjää muissa alan töissä, vaikka ammattinimikkeen perusteella pitäisi.

Suomen ammattikouluissa painotetaan nykyisin paljon yrittäjyyttä vaihtoehtona, jolloin on entistäkin perustellumpaa opiskella myös kieliä ja matematiikkaa. On aloja joilla suuren osan tarvitsemistaan materiaaleista joutuu tilaamaan ulkomailta, on aloja joilla käytännössä kaikki tieto (ammattikirjallisuus ja -lehdet) perustason oppimateriaalia lukuunottamatta on englanniksi (tai ranskaksi, saksaksi, ehkä ruotsiksi). Ei tarvitse olla edes yrittäjä vaan ihan tavallinen työntekijä, kun voi joutua tekemään materiaalilaskelmia, työaikalaskelmia, kustannusarvioita jne.

up

Ap:llä tuntuu olevan käsitys, että suuri osa ammateista on niin helppoja, että ne oppii sormia näpsäyttämällä. Varsinkin amisammatit.

Itse opiskelin aikoinaan insinööriksi ja pääasiassa siksi, että saisin hyvät ammattivalmiudet. Työ on osoittautunut sellaiseksi, että opiskelu on jatkuvaa. (sen kyllä aavistinkin jo opiskeluaikoina).

Koulutuksesta ollaa huolissaan sen vuoksi, että Suomi ei voi kilpailla halpatyövoiman omaavien maiden kanssa. Siksi meidän tulee erikoistua korkeaa tietotaitoa vaativiin tehtäviin.

Korkeakoulutus on tietysti oma lukunsa, mutta myös ammattikoulusta valmistuneista pyritään opettamaan laadukkaasti sen vuoksi, että suorittavan tason työnkin tulee olla laadukkaampaa kuin halvan työvoiman suorittama työ, koska muuten työpaikat karkaavat sinne.