Imetyksestä: Miksi joillain ei maito riitä?

Minulla on 4 rintaruokittua lasta, alkuun maidon nousu kestää mutta imetys onnistuu melko hyvin kuukauden kuluttua ja ajattelematta imetys onnistuu kasteen aikaan. Olen maitoa luovuttanutkin vaikka siis sairaalassa ei ole maito noussut (sairaalassa olen ollut aina 3-5 vuorokautta).

Korviketta on annettu lapsesta vaihdellen. Jokaiselle annettu sairaalassakin ja siitä sitten vaihdellen.

Ei lapsen kanssa tarvitse pesiytyä. Riittää että koti on mukava äidille ja ehtii istahtaa vartiksi imettämään. Meillä ei yksikään lapsi ole tuota kauemmin rinnalla ollut, eikä tarvitsekaan! Lapsi kun tulee rinnalle niin alkaa imemään ja vetää hetkessä masun täyteen. Ei se lapsi tuttipullostakaan tuntia syö. Tuo on sitten jo leikkimistä rinnalla.

Maidon nousussa oleellista on että rintaa käytetään USEIN. Ei niin että sitä rintaa pumpataan ja imutellaan tuntikausia. Otat pumpun tai lypsät käsin ja hetki riittää.
Teet vaikka puolentunnin välein rinnoille stimulointia niin jo alkaa tapahtumaan.

Ja missään nimessä rintoja ei saa haavoille saakka ruhjoa! Eli maksimitehot ei käyttöön vielä kun maitoa nostatetaan. Sillä johan tässä menee se ihan ensimmäinen seikka jo pieleen jos imetään maksimi-imuteholla: imetystilanne ei ole enää rauhallinen ja mukava. Olen itse pumpaillut maitoa minimillä ja ajatellut lasta, nauttia olostaan ja koittaa vaan hetken stimuloida rintaa.

Usean lapsen äitinä kehoitan että pitää muutakin tehdä kuin elää rinta jonkun suussa. Vaikka miehen suussa.. Kyllä se lapsi saa maitoa kun sitä maitoa sitten usein annetaan ja kun usein imetät niin rintasikin alkaa sitä enempi tuottamaan. Jos määrä vakiintuu siihen että ruokit monen tunnin välein niin ei ne rinnatkaan osaa sitä pyytämättä enempää tehdäkään.

Nyt lapsesi on vielä isompikin kuin ennen, uskon että olet vähän tahtomattasikin toiminut vähän väärin etkä ole huomannut että kauan "tissuttelu" ei ole sama kuin että rinta on välillä pois sieltä lapsen suusta ja sitten taas kohta lisää. Koska ei se huvituttina oleminen vastaa sitä että lapsi syö koko ajan, olet siis vähän huijannut itseäsi imettäjänä. Lapsi varmasti on viihtynyt ja mikäpä tuota mukavempaa kuin olla lähelläsi mutta ei tuossa mitään tulosta ole tullut, kuten olet huomannut.

Eli lisää niitä taukoja. Ja väistämättä siis se oleellisin: lisäät rinnalla olemista ja lapsi imeekin tällöin maitoa. Huomaatko eron?

No vaikka siksi että maitorauhasia on hyvin vähän rinnassa tai maidon nousuun tarvittava hormoni puuttuu eikä edes lääkkeellä tapahdu mitään.

t äiti joka imetti väkisin 4kk  2. ja 3. lapsiaan kunnes neuvola kielsi pitämästä nälässä. 1. ja 4. ai ole saaneet tippaakaan äidinmaitoa, molemmat reilusti ennenaikaisia mikä sekotti hormonitoiminnan eikä maito noussut.

Hei te jotka koette että ette ole saaneet riittävästi imetysohjausta neuvolassa. Käykääpä lukemassa ne oppaat, joita terkkareilla vielä oli muutama vuosi sitten työnsä tueksi. Ymmärrätte miksi sitä tukea ei meinaa saada - tyhjästä on paha nyhjästä. Ainakin yhteen aikaan oppikirjan johdannossa erikseen kerrottiin, ettei siinä oteta kantaa niihin rakenteellisiin ja hormonaalisiin seikkoihin mitkä vaikeuttavat imetystä, vaan lähtökohta on se, että naisella on normaalit fysiologiset mahdollisuudet imettää.  Usein sitten vaan missään muuallakaan ei oteta esille näitä rakennevikoja tms. joten niitä ei osata tunnistaa eikä niihin osata tarjota apua, tai edes apua siihen että selvitetään mikä on vialla.

Älä stressaa, ap! Mulla ei kummallekaan lapselle noussut tarpeeksi maitoa, vaikka imetystä jatkoin puoli vuotta. Päätin, etten tästä ala nyhtää ahdistusta, eikä onneksi neuvolassakaan jäpätetty, vaan todettiin tilanne ja kehuttiin, että jaksoin edes osaimettää. Loppupuolella imetyskautta siitä tuli sellainen kiva yhteinen aamu- ja iltahetki, jossa maidon määrä ei todellakaan ollut etusijalla. Ja molemmat lapset on terveitä ja komeita!

Siis ihanasti sanottu! Tässä on se tärkein; ilo ja onni lapsesta. Meidän lapsemme saavat kaikki riittävästi hyvää ravintoa, ja jos siihen päälle saa vielä vanhemman huolenpitoa, niin lapsen voi sanoa olevan hyvin onnekas. Muistakaa iloita lapsistanne, älkää antako imetysvaikeuksia pilata elämää!

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 14:01"]

Älä stressaa, ap! Mulla ei kummallekaan lapselle noussut tarpeeksi maitoa, vaikka imetystä jatkoin puoli vuotta. Päätin, etten tästä ala nyhtää ahdistusta, eikä onneksi neuvolassakaan jäpätetty, vaan todettiin tilanne ja kehuttiin, että jaksoin edes osaimettää. Loppupuolella imetyskautta siitä tuli sellainen kiva yhteinen aamu- ja iltahetki, jossa maidon määrä ei todellakaan ollut etusijalla. Ja molemmat lapset on terveitä ja komeita!

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 12:40"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 11:55"]"Vauvan kanssa pesiminen 4 päivää putkeen pelkästään imettämällä ja sängystä poistumatta muuten kuin vessaan ja hakemaan syötävää (vauvalla vain vaippa ja minulla vain alkkarit)."

Kiitos ap päivän nauruista :DD

Vakavasti puhuen: tällaistako yleinen imetysfanatismi oikeasti tuottaa?

[/quote]

Joo tosi omituista käytöstä lapsivuodeaikana. Bilettämässäkö pitäis olla? hohhoijaa.

[/quote]

Just, tulihan se biletyskorttikin jo :)!

Ei kai nyt kukaan terve ja muutenkin normaali ihminen makaa sängyssä 4 päivää vauvan kanssa!

[/quote]

Sektion tai alatiesynnytyksen, josta on tullut repeämiä, jälkeen tuo voi itse asiassa olla juuri se asia, mitä sen vähänkin vaikeamman synnytyksen kokenut nainen ainakin haluaisi tehdä. Käytännössä voi olla vähän vaikeaa toteuttaa, varsinkin, jos tulokas ei ole esikoinen.

Mutta joo, oma esikoiseni sai tuota ihokontaktia "pesässä" ihan vahingossa, koska kaikki muu kuin makaaminen teki ensimmäiset kaksi viikkoa todella kipeää. Imettäminen vielä auttoi kipuihi paremmin kuin mikään muu, oksitoonin vaikutukset ovat oikeasti aika huikeita. En poissulje ollenkaan, että juuri tästä syystä imetyksen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia (toki itselläni on myös tuohon hommaan ideaalit nännit, jne.) myöhemminkään.

Eikös stressi voi häiritä maidontuotantoa? Kuulostaa sen verran omistautuneelta tuo yrittämisesi, että on varmaan mahdollista että olet ollut jossain vaiheessa jopa epätoivoinen eli hyvin stressaantunut. 

Tai sitten kyse on vaan yksilöllisistä eroista. Toiset vuotaa kuukautisten aikana hillittömästi ja toiset niukasti, miksei eroa voisi siis olla maidontuotannossakin.

Olet varmaan kaikkesi tehnyt ja joskus vaan on todettava että no ei onnistunut täysimetys ja ratkaistava asia korvikkeella. Ei se sinusta huonoa äitiä tee.

Voi rakas ap! Olet oikeasti tehnyt parhaasi ja yrittänyt urheasti. Levähdä, yritä jättää koko imetysstressi taaksesi ja keskity vauvan kanssa olemiseen. 3kk kohdalla vauvakin alkaa olla jo aika hauskaa seuraa, voitte seurustella enemmän ihmetellä kun hänen maailmansa avautuu. Tärkeintä on kuitenkin että vauva saa ruokaa ja kasvaa hyvin, tuli se sitten rinnasta tai pullosta. Hän saa vasta-aineita sulta osaimetyksestä varmasti oikein hyvin ja loput ravintonsa korvikkeesta. Sun varsinaiseen kysymykseen on varmaan aika mahdotonta vastata, syitä voi olla monia ja niiden yhdistelmiä - mutta onko se edes kovin oleellista? Kyllä vauvan kanssa elämään ihmeitä, saavutuksia ja virstanpylväitä mahtuu ilman täysimetystäkin. Sitten kun alatte maistelemaan kiinteitä, unohdat että tällainen stressi oli edes olemassa :)

Kiitos monista vastauksista! Meni itsellä aika kauan ennen kuin saan nyt vastattua. Tilanne on nyt se, että kaikesta tappelustani huolimatta tarvittu korvikkeen määrä kasvaa sen sijaan, että rintamaidon määrä olisi noussut yhtään.  

Olen siis pumppaillut joka päivä vähintään sen 2 kertaa 8 imetyskerran lisäksi (aina imetykset eivät onnistu, kun vauva saa rintaraivareita, koska ei ilmeisesti saa mitään imettyä).  Olen myös syönyt sarviapilakapseleita 9 kpl päivässä 2 viikon ajan, mutta mitään vaikutusta ei näy. Nyt korviketta menee jo n. 7 dl päivässä. Tämä on mielestäni kauheaa, sillä en pysty hyväksymään korvikkeen antamista vauvalleni.

Nyt vastailen ketjuun osallistuneille:

7 ja 13: En usko, että on tubulaariset rinnat. Eivät näytä lainkaan sellaisilta mitä googlettamalla löytyi. Luulen, että imetyspolilla tai jo sairaalassa olisi huomattu, jos rinnat olisivat tubulaariset. Mutta jos vaiva tosiaan on sellainen, ettei se aina näy ulospäin, on juttu ehkä toisin.

Voi olla mahdollista, että minulla on jokin muu fyysinen vaiva, joka estää maidontuotantoa. Äidilläni oli aikoinaan saman tyyppistä ongelmaa kahden lapsen kanssa. Kaikkensa teki täysimetyksen onnistumiseksi ja maito vain väheni kunnes loppui kokonaan.

8: Herumisessa on varmaan ollut ongelmaa. Laitoksella vielä maitoa alkoi herua vauvan itkeässä, mutta tuntuu, että heruminen on myöhemmin ollut todella tiukassa. Heruminen ei ole koskaan tuntunut miltään, vaikka olen siis välillä nähnyt maitoa tippuvan rinnoista.

15: Oksitosiinia olen yrittänyt lisätä piikkimatolla makoilemalla, pyytämällä hierontaa mieheltä, olemalla ihokontaktissa vauvan kanssa sekä läheisyydellä ja seksillä miehen kanssa.

25: Kirjoitat sellaisen ihmisen näkökulmasta, jolla maitoa on selvästi riittänyt ja tullut ihan hyvin. Et ole varmaankaan kokenut sitä, että lapsi ei vain saa kuin muutamia tippoja tunnin yrityksestä huolimatta. Ei kai se rinnalla raivoaisikaan, jos sieltä maitoa tulisi.

Olen nimenomaan yrittänyt tuota usein imettämistä + pumppaamista. Kun käyttää viisi vuorokautta imettämällä ja tunti sen jälkeen pumppaamalla 8 kertaa, voisi sitä mielestäni sanoa aika tiheäksi stimulaatioksi. Maito ei ole kuitenkaan lisääntynyt tällaisilla rupeamilla. En ole käyttänyt pumppua maksimiteholla, vaan mukavalla teholla.

Kun kokeilin olla täysimetyksellä 2 viikkoa, imetin noin 20 kertaa vuorokaudessa, mutta vauva ei silti saanut tilattua tarpeeksi maitoa, vaan tosiaan laihtui.

31: Niin, vaikeaahan on ollut olla stressaamatta. Enpä ole juuri muuta ajatellutkaan lapsen syntymän jälkeen, enkä yrityksistä huolimatta oikein muuta pystykään.

Hedelmättömyyttä on yhä enemmän. Yhä useampi joutuu odottamaan raskautumista vuosia. Silti imetyksessä oletetaan, että kaikilla maitoa tursuaa ongelmitta.

En osaa sanoa, mistä sun kohdalla kiikastaa. Mut muista, että se riittää, kun yrittää parhaansa. :)

t. imetystukiäiti ja terveydenhuollon ammattilainen

Miksi ei voi vaan hyväksyä, että ihmisen elimistö toimii yksilöllisesti ja vauvat on yksilöitä. Oon kuuden lapsen äiti ja oon täysimettäny pisimmillään n. 5kk, lyhimmillään 3kk ja silloin sanoi neuvolassa, että lisäruokaa pitää antaa. Koitin imettää tiheämmin, mutta eipä auttanu. Joku tuossa sano, että vauva syö vartissa itsensä kylläiseksi. Väitän kyllä, että lapset on siinäkin yksilöitä. Omat pikkuiseni ovat olleet hitaita ruokailijoita (30+min / imetyskerta), osa todella sitkeitä imijöitä, mutta tuo 3kk täysimetetty oli tosi lyhytjänteinen, on edelleenkin, eikä keskittynyt jos oli nälkäinen, suuttui vain, jos maitoa ei herunu tarpeeks. 

Mutta en kyllä tajua tuollaista fanatismia. Vois melkein sanoa, että imetysnatseja. Tärkeintä on nauttia vauvan kanssa olemisesta ja tyydyttää vauvan tarpeet. Siis antaa se ruoka pullosta, jos ei imetys onnistu. Turha stressi tekee vaan vauvasta levottoman. Ja tuo pesiminenkin kovin tarkoitushakuisesti kuulostaa enemmän stressaavalta kuin miltään muulta. Ei hyvä äitiys oo kiinni imetyksestä, eikä se oo ansio, että jonkun elimistö toimii tarkoituksen mukaisesti. Eikä sitä taas voida lukea viaksi, jos elimistö ei toimikaan odotetusti. Ne on vain ominaisuuksia, joiden kanssa pitää elää. Ja epäonnistumisen tunteesta ylipääseminen on tärkeää, ettei nää lasta vain "epäonnistumisensa" välikappaleena tai kohteena, kun vauvalle voi tarjota niin paljon läheisyyttä ja huolenpitoa ilman imetystäkin. Tärkeintä on nähdä vauva ihanana ja rakkaana. Vauva näkee ja tuntee sen. 

Voiko olla mahdollista, että vauvasi ravinnontarve on reilusti suurempi kuin keskivertovauvalla? Vastasyntyneellehän laskennallinen normi on viidesosa painosta, mutta on hyvin yksilöllistä, millaisella määrällä vauva pärjää. Joku pärjää puolella tuosta normista, joku tarvitsee kaksinkertaisen määrän. Voi olla hyvinkin mahdollista, että sulta tulee ihan hyvä määrä maitoa mutta vauvasi tarvitsee vain tavallista enemmän ruokaa.

Hei ap,

olet tehnyt jo hurjan paljon imetyksen eteen ja on kurjaa, etteivät ponnistelusi tuota tulosta. Noin viidellä prosentilla naisista maito ei riitä täysimetykseen asti ja useimmiten tämä johtuu puutteellisesta rauhaskudoksesta. Luonnollisesti myös rintojen operaatiot, tyypillisesti pienennysleikkaus, vaikuttavat maidon erittymiseen. Se mistä voi tietää kuuluuko tähän viiteen prosenttiin, ilmenee useimmiten jo raskausaikana. Mikäli rinnoissa ei odotusaikana tapahdu mitään muutoksia (ne eivät aristele, eivät kasva, nännipihan alue ei tummu, iho ei tule läpikuultavammaksi, eivät eritä..) on todennäköistä, että maito riittää vain osittaisimetykseen.

Paljon enemmän on naisia kuin 5%, jotka eivät täysimetä mutta he eivät ole todellakaan tehneet kaikkea tuota, millä keinoin sinä olet uutterasti yrittänyt saada maitomäärää kasvatettua.

Jatka osittaisimetystä niin pitkään kuin haluat ja nauti imetyshetkistä sen sijaan että jatkuvasti tunnet huonoa omaatuntoa, ettet pysty täysimetttää.  Olet oikeasti tehnyt enemmän kuin kukaan olisi juljennut ehdottaakkaan :)

terv kätilö-imetyskouluttaja

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 12:47"]

Ap taitaa olla täyshihhuli vai onko aloitus provo? Varmaan helvetisti auttaakin maidontuloon joku meditointi tai kaljan kittaaminen.

[/quote]

Älä puhu siitä, mistä sulla ei ole tietoa. Alkoholiton olut oli mun apu maidon tuottamiseen. Esikoisen kanssa oli monta tukalaa tilannetta erojen kuukausien ajan. Gynekologi sanoi, että kokeile olutta. Auttoi. Enkä ole ainoa.

Musta kuulostaa, että ressaat aivan hirveesti. Ei kukaan noin paljoa tee..

Itelläni vasta nyt kolmanella kerralla täysimetys onnistuu. Kaikki kerrat olen parhaani tehnyt. 

Mulla sama juttu. Kaikkeni olen tehnyt eikä oma maito ole riittänyt vauvan tarpeiksi. Nyt viimeisen vauvan kohdalla otin käyttöön imettsspulaitteen ja se auttoi siinä mielessä, että vauva ei alkanut hylkimään rintaa vaan oli oikea tissitakiainen ja imetys jatkuu vielä taaperonakin.

Mulla taitaa tosin olla tubulaariset rinnat, kun noita Googlen kuvahaun tuloksia katselee... Olis kiva selvittää onko siinä vika vai missä.

No ap, jotkut vaan sanoisi, että höpsistä se paino minnekään vaarallisen alas putosi! Kyllä pudotus nollakäyrältä -30 alle on ihan normaali pikku notkahdus täysimetetyllä, katso vaikka WHO:n käyriä. Ai olisit katsonut niitä käyriä, ihan normaalia, että vauvasi on 67cm pitkä ja 5kg, onhan sitä pituutta tullut ja joskus vaippa kastunut...

Olet tehnyt parhaasi. Omat kaksi lastani olen osittaisimettänyt 3 kk ikään asti, jonka jälkeen imetys loppui kokonaan korvikkeen määrän kasvettua suureksi ja lasten aloitettua jatkuvat rintaraivarit vähäisen maidon tulon takia. Nyt lasta odottaessa koen, ettei minulla olisi aikaa panostaa imetykseen läheskään noin paljon kuin sinä teet, jos taas kävisi ilmi, ettei oma maito riitä. Monen lapsen äidillä täytyy olla muuhunkin aikaa kuin yhden imetykseen. Yritin imettää kahta lastani parhaani mukaan, mutta heidän painonsa laski liikaa, jolloin neuvolassa määrättiin korviketta. Uskon siihen, ettei kaikilla naisilla maito kovasta yrityksestä huolimatta riitä vauvalle, vaikka usein väitetään, että siihen voisi itse paljonkin vaikuttaa. On äidille turhauttavaa, jos täysimetys ei onnistui, mutta ei se ole tärkeintä maailmassa lapselle.

Mulla ei odotusaikana tapahtunut rinnoille mitään. Ei sitten maitoakaan tullut yhtään synnytyksen jälkeen. Sain Primperan-kuurin, ja sitten alkoi tulla vähän. Synnärillä pumpattiin ja pumpattiin, ei juuri mitään. Syöttöpunnitusten mukaan maitoa tuli vain n. 5-20 ml (vauva punnittiin ennen ja jälkeen syöttämisen). Vauva oli keltainen, ja bilirubiinin poistumisen takia (ja tietysti muutenkin) oli tärkeää että saa maitoa riittävästi, joten lääkärit määräsivät pullolle. Pullojen käsittelyyn ja hygieniaan ei muuten saatu juuri mitään neuvoja kotia varten, sairaalassahan se oli helppoa. Imetysohjausta sai kyllä, mutta kun ei tullut mitään niin ei.

Kotona sitten imettelin siinä pullon ohessa. Vauva ei tuntunut sylissä viihtyvän, raukka haistoi maidon mutta ei juuri mitään varmaan rinnalta saanut. Kun hän oli melkein 4-kuinen, niin yhtäkkiä maitoa alkoi tulla enemmän ja vauvakin rauhoittui syliini. Vauva täyttää nyt vuoden ja osittaisimetän edelleenkin, tosin nyt hän malttaa vain aamuisin unisena syödä pitkään rinnalta. Niin, ja pumppu ei toimi edelleenkään ollenkaan, ei pisaraakaan tule.