Lue keskustelun säännöt.
Kasvatatko lapsesi oman kotikasvatuksesi mukaan?
Kommentit (10)
Hyvin pitkälti kyllä. Opetan ja yritän esimerkillä näyttää sitä samaa liberaalia suvaitsevaisuutta, jota itse kotonani lapsena näin ja koin. En puhu lasten kuullen pahaa kenestäkään ihmisestä. En tuputa mitään, mikä liittyy politiikkaan tai uskontoon. Sellaista oli kotona ja sellaista nyt on kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin. Kasvatan siis lapesni sen mukaan, minkä uskon oikein olevan ja se taas on peräisin omasta kotikasvatuksestani.
Joo. Vanhemmillani on paljon hyviä juttuja joiden mukaan teen.
-pidä rutiineista kiinni,kerro ajoissa jos ne poikkeavat paljon
-tee säännöt ja noudata niitä myös itse
-myönnä lapsellesi jos olet väärässä/teit väärin, pyydä itse anteeksi jos on tarvetta
-salli kaikki tunteet
-itseään tai toisia ei saa satuttaa
-jos pahoitat toisen mielen tai teet jotain väärää pyydä anteeksi
-paljon hellyyttä.läheisyyttä haleja
-kuuntele lasta mutta opeta lasta myös kuuntelemaan muita
-ole kiinnostunut lapsesi asioista
-tee lasten kanssa paljon asioita
-opeta että tärkeimmät asiat ovat aineettomia, elämyksien ei tarvitse maksaa mansikoita
Tuossa suunnileen tärkeimmät.
Mitä luulisit, jos...
-äitini ruokki minua taaperoikään asti tasan 4 tunnin välein, ei aiemmin ikä myöhemmin, oli nälkä tai ei
-isäni antoi piiskaa
-vanhempani joivat itsensä sammuksiin viikonloppuisin
-mitään tunne- tai henkisiä elämänohjeita ei annettu, ainoastaan arvosteltiin muiden ihmisten toimintaa josta välittyi, mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei
En.
Minun lapsiani ei kuriteta fyysisesti, ei mitätöidä psyykkisesti eikä kasvateta pelolla.
Täydellinen en ole mutta noihin synteihin en ole alentunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. Lastenkotikuria ei meillä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle sanottiin kotona että vain hullu käy kouluja ja tekee töitä kun kerran korvauksilla pääsee helpommalla. Minä hain lukioon, pääsin ylioppilaaksi. Hain arvostettuun kouluun ja kävin töissä. Nyt yli viisikymppisenä olen sitten sairaseläkkeellä oleva kotiäiti.
Omia lapsiani kannustan tekemään parhaansa ja varautumaan pahimpaan. Kerron kuinka surkeaa on olla pyörätuolissa raajarikkona ja saada huonoa eläkettä. Miehellä on kaksi työpaikkaa.
Sukuni kanssa ei juuri yhteyttä pidetä. Meillä on kuulemma herraskaista ja muutenkin outoa kun ei juoda eikä persuilla.
Kyllä kasvatan. Minulla oli onnellinen lapsuus ja samaa koitan parhaani mukaan välittää omille lapsilleni. Koululaisten kanssa se näkyy selkeimmin opiskelun tukemisessa ja sen arvostamisessa.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 12:23"]
En.
Minun lapsiani ei kuriteta fyysisesti, ei mitätöidä psyykkisesti eikä kasvateta pelolla.
Täydellinen en ole mutta noihin synteihin en ole alentunut.
[/quote]
Minäkin olen miettinyt monesti, mitä vanhempani jossakin tilanteessa olivat toimineet ja tein sitten täysin päinvastoin. Lapsistani on kasvanut onnellisia, tasapainoisia ja hyvän itsetunnon omaavia nuoria.