Anoppi tulee kylään, voinko piilotella yläkerrassa?
Isäni kävi meillä eilen. Ihan vaan pikaisesti, ohimennen. Mieheni ei voinut tulla edes moikkaamaan. Kolisteli vain yläkerrassa.
Syynä se, että mies pyysi minua jo kesällä pakkaamaan ylimääräisiä tavaroita laatikoihin, niin hän vie ne varastoon. Ne on kuukausia seisseet, 10 kpl isoja laatikoita, keskellä olohuonetta. Mies ei ole suostunut niitä viemään, koska aivan varmaan meiltä tulee muitakin laatikoita varastotavaraa ja KAIKKI pitää viedä KERRALLA. (Miksi? Varastoon 15 minuutin ajomatka.)
Ongelma vaan se, että olohuoneeseen ei mahtunut enempää laatikoita... En ole voinut jatkaa tavaroiden seulomista.
Isä tuli sitten viemään ne laatikot sinne varastoon. Ja mies kiukutteli, kun ei saanut viedä kaikkea kerralla.
Kun miehen äiti tulee huomenna käymään, voinko myös mielenosoituksellisesti kolistella kaappeja yläkerrassa? En edes huikkaa tervehdystä? En näytä naamaani? Isästäni tuntui varmaan tosi kivalta tuo miehen käytös.
Kommentit (25)
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 10:48"]
Sano ettet voi sanoo juuta etkä jaata kun et ollut vielä syntynytkään silloin (oliko edes äitisikään?)
[/quote]
Siis apua! Minkäikäistä porukkaa täällä palstailee, jos teidän isoäidit tai isoisoäidit on ehkä syntyneet "joskus 60-luvulla" ? :D :D :D
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 10:21"]
provo tuo 60-luku oli liikaa
[/quote]
Eihän tuo 60-luku ole pahakaan.
Kuusikymppinen äitini muistelee asioita, jotka ovat tapahtuneet hänen ollessaan pieni lapsi. 'Kuinka veli sai uudet luistimet ja hän ei', 'kuinka veli sai valita ruokapöydässä istumapaikan ja hän ei', 'kuin mummo/setä/ukki/xxx teki tai sanoi jotakin anteeksiantamatonta'.
Äitini kohdalla kyse ei ole edes vanhuudenhöperyydestä. Samoja juttuja hän on aina jauhanut. Ja tietysti uudempiakin.
Aivan kuin hän keräisi mukaansa kaiken epämiellyttävän ja ikävän ja vaalisi niitä muistoja rakkaimpana aarteenaan. Ainakin hän paisuttelee niitä mahtaviin mittasuhteisiin, eikä unohda vaikka kaikki asianosaiset olisivat kuolleet jo parikymmentä vuotta sitten.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 10:36"]
Sä voisit ottaa miehesi sukulaiset vastaan Veikko Huovisen hengessä. Novellissa "Jutta Grahnin mies" mies oli piilossa sängyn alla ja huuteli sieltä tuhmia sanoja vieraan läsnäollessa.
[/quote]
Mahtavaa! :) Käykö, jos piilottelen vaatehuoneessa ja huutelen tuhmuuksia sieltä? Meillä on jenkkisänky, sen alle ei pääse. :(
[/quote]
Komerokin käy hyvin. Raotat ovea, ja huudat vaikka "PINPPI" ja vedät oven äkkiä kiinni. Hihittelet hiljaa kaapin kätköissä, kunnes taas päästät ilmoille jonkin sopimattoman sanan.
Esimerkkitarina löytyy Veikko Huovisen novellikokoelmasta, siitä on myös tehty hilpeä televisiointi.
Ei kun kerää hehkuvia hiiliä miehesi pään päälle olemalla paikalla, kun anoppi tulee käymään ja olemalla hänelle erittäin ystävällinen. Jos miehelläsi on yhtään järkeä päässään, hän ehkä tajuaa, millainen moukka oli appensa käydessä teillä. Vai oletko nainut kiukuttelevan teinin?
Tottakai voit!
Mä en jaksa enää anoppiani. Olen sietänyt 11 vuotta ja nyt on mitta täynnä. Tulee meille milloin sattuu ja ei soita etukäteen. Ärsyttävää kun ei voi koskaan olla kotonaan rennosti kun ei tiedä milloin se haahka lentää sisään. Sanottu on moneen kertaan, mutta silti aina on muka ohikulkumatkalla, menossa kauppaan tähän lähelle ja ties mitä.
No nyt kun vauva syntyi, on meno ihan villiä. Olen nyt sitten ottanut sellaisen periaatteen, että jos tunkee meille ilmoittamatta niin otan vauvan ja menen yläkertaan imettämään ja "nukuttamaan" vauvaa. Ja olen siellä vaikka kaksi tuntia ja nukun päikkärit samalla kun vauva. Minä saan perkele sentään omassa kodissani levätä jos tarve 2kk ikäisen yöhuutajan kanssa sitä vaatii. Siinähän kitisee anoppi sitten, mutta turha valittaa kun ei itse kysy sopiiko tulla käymään. Teen selväksi, että oli huono hetki.
Eukko on kyllä niin kävellyt yli ärsytyskynnykseni, että tosiaan jokainen hetki on huono hänen visiitilleen. Mutta jos edes voisi sopia koska tulee kylään niin saattaisi sitä tunnin pari hampaat irvessä sietää.
Ensin mietin, että olisko mulla kilttinä tyttönä pokkaa tehdä anopille noin, mutta ei tee tiukkaakaan enää. Eihän silläkään ole alkeellisintakaan käytöstapaa eikä tilannetajua, joten eipä se niin vakavaa ole jos ottaa saman linjan.