Lue keskustelun säännöt.
Miten paljon kalliimmaksi muka tulisi tehdä ruoka koulun keittolassa?
28.09.2020 |
Eikö siihen voisi palata?
Kun noiden isojen toimijoiden, kuten Palmian, toiminta sakkaa noin pahasti? Että ruoasta voi joutua sairaalaan? Maksaa se viikon sairaalajaksokin yhteiskunnalle.
Kommentit (20)
No ihan helkkarin paljon kalliimpaa. Kaikki välineet + työntekijät (sijaisineen) palkat. Olisiko henkilöstö- ja kiinteät kulut kouluruuasta joku 40%? Voi olla alakanttiin tuokin. Mutta rahako tämän asian ratkaisee? Jos tuossa joku jonain päivänä kuolee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos kouluja on vaikkapa 10, niin jokaiseen tarvitaan vähintään kaksi keittäjää jos ruoka tehdään paikan päällä (mahdollisesti yksi työntekijä riittää pelkkään jakeluun). Keskuskeittiössä riittää vähemmän, eli siitä voi alkaa laskea jo pelkästään palkkakustannuksia. Se kun on melkein yhtä työlästä tehdä keittoa 10 litraa kuin 100 litraa, iso osa aineksista kun tulee valmiiksi pilkottuna jne.
Vierailija kirjoitti:
No ihan helkkarin paljon kalliimpaa. Kaikki välineet + työntekijät (sijaisineen) palkat. Olisiko henkilöstö- ja kiinteät kulut kouluruuasta joku 40%? Voi olla alakanttiin tuokin. Mutta rahako tämän asian ratkaisee? Jos tuossa joku jonain päivänä kuolee?
Jos yhden kouluruoka-annoksen hinta on 1,50 euroa, niin 40% tuohon päälle olisi jotain 0,60 euroa. 60 senttiä. Oikeasti. Säästetäänkö nyt ihan väärässä paikassa?
Siis varmasti on kalliimpaa. Mutta kyllä täällä Hämeenlinnassa ainakin riittää rahaa kaupungilla kaikenlaisiin huruhankkeisiin, konsulttitoimistoilla teetetään kalliita tutkimuksia milloin mistäkin, kouluista tehdään avoimia oppimisympäristöjä (johtava virkamies hyötyi tästä rahallisesti firmansa kautta, mutta se on hys hys) ja sitten rakennetaan väliseiniä melun takia, ihan levällään koko touhu. Mutta turvallinen kouluruoka on selvästi ihan mahdottomuus. Kirjoitinkin jo toiseen ketjuun, että yläkouluikäisellä lapsellani on erityisruokavalio ja nyt arvaan, miksi oireilee. Arvojärjestys on ihan poskellaan, kun lapselta saa henki mennä, mutta kaikkiin propellipäiden innovatiivisiin hankkeisiin mennään innolla mukaan, jottei vaikuteta jämähtäneiltä.
Toinen asia on sitten se, että kouluruoka muuttui myös maultaan huonommaksi, kun Palmia alkoi tehdä ruoat. Toinen lapseni opiskelee koulussa, jossa opetusta on kahdessa paikassa. Siellä, missä Palmia tekee ruoat, syö omia eväitä, toisessa paikassa jossa oma keittäjä (luksusta!) syö itsensä niin täyteen, että hyvä jos jaksaa enää illalla syödä.
Mitä se lapsen hoitovinkit sairaalassa maksaa kunnalle? Tai se, että allerginen lapsi tarvitsee lisää lääkkeitä? Entä mitä maksaa se, kun vanhempi joutuu jäämään kotiin lapsen sairastuttua kouluruoasta?
Jo pitää laskea myös kustannuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä se lapsen hoitovinkit sairaalassa maksaa kunnalle? Tai se, että allerginen lapsi tarvitsee lisää lääkkeitä? Entä mitä maksaa se, kun vanhempi joutuu jäämään kotiin lapsen sairastuttua kouluruoasta?
Jo pitää laskea myös kustannuksiin.
Nykyisin ei ole trendikästä laskea kokonaiskustannuksia. Kouluruoka on yksi sektori, terveydenhuoltomenot toinen sektori jne. Jokaisesta sektorista säästetään yksitellen ja mennään metsään.
Koulussa itse tehty ruoka ei aina ole parempaa laadultaan tai edes maultaan. Löytyisikö jokaiseen kouluun osaava suurtalouskokki? Omana kouluaikanani koulussa oli oma keittäjä ja ruuat aivan kamalia mauttomia mössöjä. Nyt mulla on PK-seudulla lapsia kolmessa eri koulussa. Yhden ruuat tulee Palmialta, toisen koulussa on oma keittäjä ja kolmannen kouluu ruuat tulee yksityiseltä ruokaopalveluyritykseltä. Lasten antaman palautteen mukaan yksityisen yrityksen ruuat on parhaat, Palmia ja oma keittäjä häviävät selvästi laadussa. Oman keittäjän erikoisuutena on 80-luvulle jämähtänyt ruokalista, jossa vielä kummittelee mm. tilliliha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ihan helkkarin paljon kalliimpaa. Kaikki välineet + työntekijät (sijaisineen) palkat. Olisiko henkilöstö- ja kiinteät kulut kouluruuasta joku 40%? Voi olla alakanttiin tuokin. Mutta rahako tämän asian ratkaisee? Jos tuossa joku jonain päivänä kuolee?
Ei se kalliimpaa juurikaan ole mutta vaatii organisointia muiden töiden lisäksi. Tarvitaan hyvä itsenäinen kokki jolla on paljon maittavia reseptejä hallussa ja kyky suunnitella muuttuvia ruokalistoja sekä allergisten erillisiä vaihtoehtoja. Ja sitten tarvitaan lisäksi se joka tilaa tai jopa hakee ruokatarvikkeet henkilökohtaisesti josta ruoka laitetaan.
Eli tarvitaan ihmisiä joille ruoanlaitto/lastenruokkiminen ei ole vain työtä tai pakko, vaan intohimo ja joilla on ammattitaitoa sitä toteuttaa.
Ehkä pitäisi vaatia laatua Palmialta. Lisätä sinne henkilökuntaa. Jokainen asiaa läheltä katsonut tietää, että esim.kierrätykseen ei ole aikaa. Siis ei ole aikaa laittaa biojätteitä biojätteeseen. Tämä kuulostaa naurettavalta, mutta näin vain on. Työtä ei jaksa kauaa. Lisää henkilökuntaa, niin saadaan parempaa laatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman lapsen koulun keittiöhenkilökunta teki lapseni allergiariuat. Ei ollut valittamista ja ruoka oli parempaa kuin muiden. Ainakin lasten puheiden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan helkkarin paljon kalliimpaa. Kaikki välineet + työntekijät (sijaisineen) palkat. Olisiko henkilöstö- ja kiinteät kulut kouluruuasta joku 40%? Voi olla alakanttiin tuokin. Mutta rahako tämän asian ratkaisee? Jos tuossa joku jonain päivänä kuolee?
Jos yhden kouluruoka-annoksen hinta on 1,50 euroa, niin 40% tuohon päälle olisi jotain 0,60 euroa. 60 senttiä. Oikeasti. Säästetäänkö nyt ihan väärässä paikassa?
No vähintään tuo + aloitusinvestoinnit päälle eli kyllähän tuo veronmaksajille tekee useammassa pienessä kunnassa veröäyrin noston. Tai sitten se on otettava jostain muualta. Mistäs otetaan? Tienhoidosta? Terveyskeskuksista? Vanhusten hoidosta? Koulukirjoista tai kouluavustajista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pitäisi vaatia laatua Palmialta. Lisätä sinne henkilökuntaa. Jokainen asiaa läheltä katsonut tietää, että esim.kierrätykseen ei ole aikaa. Siis ei ole aikaa laittaa biojätteitä biojätteeseen. Tämä kuulostaa naurettavalta, mutta näin vain on. Työtä ei jaksa kauaa. Lisää henkilökuntaa, niin saadaan parempaa laatua.
Ei mikään kunta sitten enää osta Palmialta, koska se näkyisi tietysti hinnassa. Sehän tässä on pointti, että pitää saada halvalla. Sitten joku toinen pulju tarjoaa palvelun taas halvemmalla ja ostetaan siltä ja samat ongelmat on edessä. Pitää vaatia kunnalta, ei Palmialta.
No jaa... nyt on Palmia tikunnokasssa, mutta oikeasti, montako vastaavaa tapausta on sattunut muille! Me emme vain tiedä niistä, ja se ei ole sama asia kuin että niitä ei olisi tapahtunut. Keittiötyöntekijät on heikosti palkattua sakkia, osa on kouluttamatontakin, ja kyllä niille koulun omillekin työntekijöille voi fiboja sattua.
Ei sinänsä, minä kannatan omia keittiöitä. Niissä on vain usein ongelmia niissäkin. Olen yksityisen yläaste/lukion johtokunnassa ja koulu luopui muutama vuosi sitten omasta keittiöstä näistä syistä:
- henkilökuntaa tarvitaan vähintään kaksi ja heidän henkilöhallintonsakin vie aikaa rehtorilta, varsinkin jos kohdalle sattuu puoliammattilaisia saikuttajia, kuten meidän koulussa.
- koulun on pidettävä yllä aikalaista määrää kalustoa astioista automaattipatoihin.
- palkkakulut ja sijaistukset ovat kalliita, kalliimpia verrattuna siihen, että maksetaan vain rahasumma per annos.
- joku mainitsi tähteiden hyödyntämisen, se toimii kyllä tuolla ulkoistetullakin toimijalla
- ulkoistettu toimija kykenee ekstraan: nyt koulu saa samalla hinnalla teemapäiviä tekstimateriaaleineen - ruokailukin on kulttuuria ja siten opetusmahdollisuus - ja iltapäivisin on sämpylämyyntiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laadultaan parempaa? No enpä usko. Kyllä ainakin oman ala- ja yläasteeni ruokaloiden ruoka oli pahaa. Eri koulut oli kyseessä. Menin kouluun v - 86 ja ei ollut mitään kalapuikkoja ym eineksiä koulussa tarjolla. Ruoka laitettiin itse ja tuskin mitään laadun ja monipuolisuuden valvontaa oli. Pehmeää leipää oli keittopäivinä, mutta sekään ei ollut varmaa. Juurespala tai juuresraaste tuore palana. Ei mitään salaatteja. Perunat oli pahoja. Jätin usein syömättä varsinkin ala-asteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan helkkarin paljon kalliimpaa. Kaikki välineet + työntekijät (sijaisineen) palkat. Olisiko henkilöstö- ja kiinteät kulut kouluruuasta joku 40%? Voi olla alakanttiin tuokin. Mutta rahako tämän asian ratkaisee? Jos tuossa joku jonain päivänä kuolee?
Ei se kalliimpaa juurikaan ole mutta vaatii organisointia muiden töiden lisäksi. Tarvitaan hyvä itsenäinen kokki jolla on paljon maittavia reseptejä hallussa ja kyky suunnitella muuttuvia ruokalistoja sekä allergisten erillisiä vaihtoehtoja. Ja sitten tarvitaan lisäksi se joka tilaa tai jopa hakee ruokatarvikkeet henkilökohtaisesti josta ruoka laitetaan.
Eli tarvitaan ihmisiä joille ruoanlaitto/lastenruokkiminen ei ole vain työtä tai pakko, vaan intohimo ja joilla on ammattitaitoa sitä toteuttaa.
Tuollainen voisi toimia jossain muutaman kymmenen oppilaan kyläkoulussa, mutta ei muutaman sadan oppilaan koulussa. Pelkästään erityisruokavalioita voi olla parikymmentä erilaista.
Oma lapseni kävi koulun, jossa perittiin pieni lukuvuosimaksu, jotain alle 700€ se oli. Arvelen tämän maksun johtuneen juuri siitä, että koulun ruoka tehtiin koulun keittiössä ja se oli hyvää - myös ne kasvisruokavaihtoehdot. Koulun ruokalistaa lukiessa tuli itsellekin aina sellainen fiilis, että pääsisinpä minäkin tuonne herkuttelemaan.
Suomalaisilla on vaan tosi tiukassa tämä ajatus, että kouluruoka ei saisi maksaa. Voisi olla vaikea saada läpi jotain maksullisuutta tähän, vaikka se toisikin mukanaan parempaa laatua.
Uskoisin, että keittiö voisi saada ihmeitä aikaan jo yhden euron lisäbudjetilla ateriaa kohden.
Palkkakustannuksista voi vähentää työttömyyden aiheuttamat kustannukset. Ei työttömyyskään ilmaista ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan helkkarin paljon kalliimpaa. Kaikki välineet + työntekijät (sijaisineen) palkat. Olisiko henkilöstö- ja kiinteät kulut kouluruuasta joku 40%? Voi olla alakanttiin tuokin. Mutta rahako tämän asian ratkaisee? Jos tuossa joku jonain päivänä kuolee?
Jos yhden kouluruoka-annoksen hinta on 1,50 euroa, niin 40% tuohon päälle olisi jotain 0,60 euroa. 60 senttiä. Oikeasti. Säästetäänkö nyt ihan väärässä paikassa?
Ja kouluikäisiä oppilaita oli viime vuonna 564 100. Toi kerrottuna 60 snt on 338 460e. Päivässä. Lisäksi tuo hinta on alhainen Suomen kouluruokien keskiarvoon verrattuna, joka on 2,80. Sen mukaan laskettuna tuo 40% hinnan nousu tekisi 631 792e päivässä lisähintaa. Koulupäiviä on vuodessa 190, joten vuodessa tuo nousu tekisi yhteiskunnalle lisähintaa 120 040 480e.
Ei mikään pikkuraha enää.
Muhvi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan helkkarin paljon kalliimpaa. Kaikki välineet + työntekijät (sijaisineen) palkat. Olisiko henkilöstö- ja kiinteät kulut kouluruuasta joku 40%? Voi olla alakanttiin tuokin. Mutta rahako tämän asian ratkaisee? Jos tuossa joku jonain päivänä kuolee?
Jos yhden kouluruoka-annoksen hinta on 1,50 euroa, niin 40% tuohon päälle olisi jotain 0,60 euroa. 60 senttiä. Oikeasti. Säästetäänkö nyt ihan väärässä paikassa?
Ja kouluikäisiä oppilaita oli viime vuonna 564 100. Toi kerrottuna 60 snt on 338 460e. Päivässä. Lisäksi tuo hinta on alhainen Suomen kouluruokien keskiarvoon verrattuna, joka on 2,80. Sen mukaan laskettuna tuo 40% hinnan nousu tekisi 631 792e päivässä lisähintaa. Koulupäiviä on vuodessa 190, joten vuodessa tuo nousu tekisi yhteiskunnalle lisähintaa 120 040 480e.
Ei mikään pikkuraha enää.
Kohta joku itkee eu-paketista...
Juuri näin, pienemmissä yksiköissä ruoanlaitto. Ruoka olisi laadultaan parempaa, ei tulisi hävikkiä.