Lue keskustelun säännöt.
Aikuisen lapseni entinen vaimo
27.09.2020 |
Jo aikuinen lapseni erosi joitain vuosia sitten. Tiedän hänen entisen vaimonsa olevan paljon puhuttu hankala ex-vaimo muun muassa hankaloittaen lapsen asioita ja arvostelemalla ja ilkeilemällä lapseni nykyiselle perheelle. Entinen vaimo pitää silti minuun yhteyttä puhelimitse ja kommentoiden Facebookissa, mutta epäilen sen johtuvan vain siitä, että haluaa sillä lähinnä ärsyttää lastani. En kuitenkaan lapsenlapseni vuoksi uskalla tehdä yhteydenpidosta loppua, mutta koen tekeväni väärin lapselleni, kun veljeilen ihmisen kanssa, joka haluaa hänelle pahaa. En toki omaankin ystäväpiiriini halua sellaista ihmistä. Oma lapseni ei ole puuttunut asiaan tai millään tavoin yrittänyt estää yhteydenpitoamme. Itseäni se silti vaivaa. Onko muita ollut vastaavassa tilanteessa? Kuinka voisin saada etäisyyttä tähän entiseen vaimoon niin, että saan kuitenkin kutsun tuleviin juhliin hänen kasvaessaan.
Kommentit (18)
Onko poikasi edelleen yhteyksissä lapseensa? Säännölliset tapaamiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos juttelisit hänen kanssaan asiasta ihan kasvotusten.
Vierailija kirjoitti:
Onko poikasi edelleen yhteyksissä lapseensa? Säännölliset tapaamiset?
Kysyn tätä siksi, koska veljeni erotessa äitini ei ole enää missään tekemisissä ex miniän kanssa. Veljellä on säännölliset tapaamiset lapsensa kanssa, joiden aikana välillä nähdään myös mummia.
Kyllä, lapsi tapaa isäänsä säännöllisesti. Vaikea on ottaa puheeksi, koska pelkään sen johtavan riitaan ja sitä en haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, lapsi tapaa isäänsä säännöllisesti. Vaikea on ottaa puheeksi, koska pelkään sen johtavan riitaan ja sitä en haluaisi.
Kenen kanssa puheeksi? Riitaan?
Itse olen ollut yhdessä puolisoni kanssa jo yli 30 vuotta. Välit kumpaisenkin sukuun hoitaa kumpikin itse. Eli en soittele anopin kanssa mitä kuuluu puheluita, kuten ei miehenikään minun vanhemmilleni. Tapaamiset sovitaan ensin puolison kanssa ja sitten hän soittaa omille vanhemmilleen tai minä okille vanhemmilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään tämän entisen vaimon loukkaantuvat ja hankaloittavan minun ja lapsenlapseni välejä. Tuskin mitään huumoriitaa tulee, mutta taustalla vaikuttamista pelkään.
Vierailija kirjoitti:
Pelkään tämän entisen vaimon loukkaantuvat ja hankaloittavan minun ja lapsenlapseni välejä. Tuskin mitään huumoriitaa tulee, mutta taustalla vaikuttamista pelkään.
Eikö välit lapseen rakennu poikasi kautta ei ex miniän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapaan lapsenlastani ainoastaan hänen ollessaan isällään. Se ei tosiaan varmaan muutu, mutta äitinsä pitää yllä hyviä välejä omaan perheeseensä ja koen tilanteessa olevan jonkinlaista vieraannuttamista isästä. Minä menetän suhteen lapsenlapseen, jos ei enää vanhempana isällä niin käykään. Ehkä pelkään turhaan, mutten tiedä kuinka asian sanoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään tämän entisen vaimon loukkaantuvat ja hankaloittavan minun ja lapsenlapseni välejä. Tuskin mitään huumoriitaa tulee, mutta taustalla vaikuttamista pelkään.
Eikö välit lapseen rakennu poikasi kautta ei ex miniän.
Tätä minäkin mietin, synttärit voi juhlia isän luona, ei se ole niin päivän päälle, koulun juhliin ei ex-miniä voi ketään kieltää tulemasta, mahdolliset häät aikaan, eiköhän pari päätä itse ketä kutsuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapaan lapsenlastani ainoastaan hänen ollessaan isällään. Se ei tosiaan varmaan muutu, mutta äitinsä pitää yllä hyviä välejä omaan perheeseensä ja koen tilanteessa olevan jonkinlaista vieraannuttamista isästä. Minä menetän suhteen lapsenlapseen, jos ei enää vanhempana isällä niin käykään. Ehkä pelkään turhaan, mutten tiedä kuinka asian sanoisin.
En nyt oikein ymmärrä. Ex miniällä on läheiset välit omien vanhempiensa kanssa. Jos sinulla ei ole läheisiä välejä poikasi kanssa, niin ei kai se ainkaan parane miniän kanssa kaveeraamalla.
Toisaalta koet miniän olevan poikasi kiusaksi sinuun yhteyksissä.
Kuulostaa tosiaan varmasti järjettömältä ja kun joku asian noin ilmaisee, niin minustakin entistä järjettömämmältä. Eikö kenenkään muun ex-miniä pidä yhteyttä, jos on huonot välit ex-puolisoon? Kaipaisin varmaan rohkaisua tehdä asialle jotain. Vaikka tietysti minun olisi pitänyt pitää poikani puolia jo aiemmin. Kuulin eron jälkeen, ettei entinen vaimo haluaisi pitää minuun yhteyttä, mutta yhteydenpito lisääntyikin poikani uuden perheen myötä ja samoin ilkeily poikaani kohtaan. En saanut sanottua, ettei tämä käy minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosiaan varmasti järjettömältä ja kun joku asian noin ilmaisee, niin minustakin entistä järjettömämmältä. Eikö kenenkään muun ex-miniä pidä yhteyttä, jos on huonot välit ex-puolisoon? Kaipaisin varmaan rohkaisua tehdä asialle jotain. Vaikka tietysti minun olisi pitänyt pitää poikani puolia jo aiemmin. Kuulin eron jälkeen, ettei entinen vaimo haluaisi pitää minuun yhteyttä, mutta yhteydenpito lisääntyikin poikani uuden perheen myötä ja samoin ilkeily poikaani kohtaan. En saanut sanottua, ettei tämä käy minulle.
Tottakai sinä voit ”tehdä jotain”. Ei se, että olet ex miniän kanssa tekemisissä tarkoita sitä, että olet omaa lastasi vastaan.
Aikaa se meidänkin laajennetussa perheessä vei, mutta olen hyvin asiallisissa väleissä ex anoppini kanssa. Hyvä vaan minulle, että lapsi näkee mummoaan muutenkin kuin isäviikonloppuina, koska minä voin mennä harrastuksiini jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, lapsi tapaa isäänsä säännöllisesti. Vaikea on ottaa puheeksi, koska pelkään sen johtavan riitaan ja sitä en haluaisi.
Kenen kanssa puheeksi? Riitaan?
Itse olen ollut yhdessä puolisoni kanssa jo yli 30 vuotta. Välit kumpaisenkin sukuun hoitaa kumpikin itse. Eli en soittele anopin kanssa mitä kuuluu puheluita, kuten ei miehenikään minun vanhemmilleni. Tapaamiset sovitaan ensin puolison kanssa ja sitten hän soittaa omille vanhemmilleen tai minä okille vanhemmilleni.
Aivan sairasajatus ollut aina. Miten ihmeessä en pitäisi anoppiini yhteyttä tai toisinpäin? Jos hänellä on mulle asiaa, niin ei siihen välikäsiä tarvita. Jos näen apen kaupungilla ja käydään kahvilla, ei siihen mieheni lupaa tarvita. Tai mies käy veljieni kanssa reissuissa tai harrastaa, ei hän tarvitse mun lupaani siihenkään.
26vuotta takana yhteistä taivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosiaan varmasti järjettömältä ja kun joku asian noin ilmaisee, niin minustakin entistä järjettömämmältä. Eikö kenenkään muun ex-miniä pidä yhteyttä, jos on huonot välit ex-puolisoon? Kaipaisin varmaan rohkaisua tehdä asialle jotain. Vaikka tietysti minun olisi pitänyt pitää poikani puolia jo aiemmin. Kuulin eron jälkeen, ettei entinen vaimo haluaisi pitää minuun yhteyttä, mutta yhteydenpito lisääntyikin poikani uuden perheen myötä ja samoin ilkeily poikaani kohtaan. En saanut sanottua, ettei tämä käy minulle.
Tottakai sinä voit ”tehdä jotain”. Ei se, että olet ex miniän kanssa tekemisissä tarkoita sitä, että olet omaa lastasi vastaan.
Aikaa se meidänkin laajennetussa perheessä vei, mutta olen hyvin asiallisissa väleissä ex anoppini kanssa. Hyvä vaan minulle, että lapsi näkee mummoaan muutenkin kuin isäviikonloppuina, koska minä voin mennä harrastuksiini jne.
Ihan oikeastiko joku haluaa kuunnella jatkuvasti kun omaa poikaa/tytärtä lähinnä vihaava ex haukkuu häntä? Eikö exän terapeutti ole hänen omat vanhempansa?
Juttele poikasi kanssa, ettei tuollainen yhteyksissä ole sullekaan ihannetilanne. Sanot tukevasi ja olevasi poikasi rinnalla, mutta lapsenlapsen takia pidät myrkkykäärmettä lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, lapsi tapaa isäänsä säännöllisesti. Vaikea on ottaa puheeksi, koska pelkään sen johtavan riitaan ja sitä en haluaisi.
Kenen kanssa puheeksi? Riitaan?
Itse olen ollut yhdessä puolisoni kanssa jo yli 30 vuotta. Välit kumpaisenkin sukuun hoitaa kumpikin itse. Eli en soittele anopin kanssa mitä kuuluu puheluita, kuten ei miehenikään minun vanhemmilleni. Tapaamiset sovitaan ensin puolison kanssa ja sitten hän soittaa omille vanhemmilleen tai minä okille vanhemmilleni.Aivan sairasajatus ollut aina. Miten ihmeessä en pitäisi anoppiini yhteyttä tai toisinpäin? Jos hänellä on mulle asiaa, niin ei siihen välikäsiä tarvita. Jos näen apen kaupungilla ja käydään kahvilla, ei siihen mieheni lupaa tarvita. Tai mies käy veljieni kanssa reissuissa tai harrastaa, ei hän tarvitse mun lupaani siihenkään.
26vuotta takana yhteistä taivalta.
Asumme satojen kilometrien päässä toisistamme.
Mitä ihmeen välikäsiä? Itse en ymmärrä tätä naisten toimimista välikätenä miehen sukuun päin, huolehtien kyläilyjen sopimiset ja lahjat. Meillä kumpikin hoitaa oman sukunsa. Toimii mainiosti.
Eikö vain voi ottaa etäisyyttä pikkuhiljaa. Jos ex miniä soittaa ja alkaa haukkua poikaasi voi puhelun lopettaa, vaikka sanoen, että ovikello soi tms. Muutenkin minusta kehno ajatus "pitää jonkun puolia", aikuiset hoitavat oman parisuhteensa, ei siinä suvun tarvitse sotkeentua. Muttei myöskään tarvitse kuunnella kenenkään haukkumisia, keskittää sen kanssakäymisen lapsiin ja heidän asioista puhumiseen.
Siis kutsun tietysti lapsen juhliin hänen kasvaessaan.