Lue keskustelun säännöt.
Pakkoruotsin tilalle lisää matematiikkaa ja äidinkieltä
03.12.2013 |
Ei auta muu, jos halutaan pärjätä jatkossa pisassa.
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="03.12.2013 klo 22:22"]
Eipä tuosta ole kuin rajallinen apu, sillä jokainen sukupolvi yläkoululaisia on saanut kotoa perinnöksi edellistä paskemman suhtautumisen koulunkäyntiin, sivistykseen ja oppimiseen.
[/quote]
Sitäkään ei ruotsin pakollisuus ainakaan auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsin kielen tilalle laittaisin toisen pakollisen kielen, mutta opiskelija saisi valita haluaako sen vai ennemmin esim. venäjän, ranskan, espanjan...
Mires ne mamut pärjää, kun niiden täytyy opiskella enkun lisäksi suomi ja ruotsi.
Suomessa oppilailla on eniten ongelmia selvitä matematiikasta ja englannista. Ns. ehtoja suoritetaan eniten näissä kahdessa aineessa.
Mielestäni iso ongelma on opettajankoulutuksessa ja miten sen taso vaihtelee suuresti yliopistoissa. Opettajille ei opeteta mitään erityispedagogiikasta eikä erilaisten oppijoiden tukemisesta. Tavallinen luokanopettaja/aineenopettaja ei osaa tukea oppimista ja tunnistaa erilaisten oppijoiden tarpeita tarpeeksi, jotta opetusta pystyttäisiin eriyttämään.
Uutisissa haastateltiin nuoria ja he kertoivat, että heitä ei kiinnosta matematiikan opiskelu. Tässä on myös pulma. Matematiikan opetusta pitäisi kehittää interaktiivisempaan suuntaan eli oppilaiden tulisi saada hahmottaa asioita itse enemmän, eikä vain kirjasta lukea.
Äidinkieli ja sen osaaminen puolestaan on kaiken tiedon lähde. Jos ei osaa äidinkieltään, ei osaa hahmottaa maailmaa. Äidinkieli on minusta tärkein kouluaine ja siihen tulisi panostaa. Myös muissa aineissa olisi hyvä ottaa esille tämä. Esim. historian kokeessa opettaja voisi korjata oikeakielisyyttä, matematiikassa painottaa, että vastaus tulee kirjoittaa eikä pelkästään merkitä numeroin.
Lapselleni ruotsi on eka vieras kieli, kotikieliä ovat englanti ja suomi. Sitä ei juuri ole tarvinnut opiskella.
Eipä tuosta ole kuin rajallinen apu, sillä jokainen sukupolvi yläkoululaisia on saanut kotoa perinnöksi edellistä paskemman suhtautumisen koulunkäyntiin, sivistykseen ja oppimiseen.