Aina itkettää tuo kadonneen jäljillä ohjelma oman tilanteen takia.

Onko todella miehesi päätös se, kerrotko lapsellesi hänen sisaruksestaan ja pidätkö yhteyttä omaan lapseesi? Etkö voi ihan itse päättää tätä asiaa? Miksi miehesi vastustaa? Mitä hän pelkää?

Jos adoptiovanhemmille olisi ok sinun ja lapsen yhteydenpito, niin erikoista, jos miehesi päätöksellä et yhteyttä pidä.

Kumpi on tärkeämpi, mies vai lapsi?

Sivusta seuranneena muutamaa adoptio- ja lehtolapsijuttua: monen isoksi kasvaneen lapsen näkökulmasta uuden sisaruksen löytyminen on ihmeellinen juttu. Ja eniten siitä herättää raivoa, jos asiassa vanhemmat ovat olleet epärehellisiä lasta kohtaan.

Sulla ei ole mitään velvollisuutta totella tässä miestäsi. Miehesi on tyhmä, yksinkertaisesti. Kyse on lapsesi sisaruksesta, ja hän haluaa sen tietää, usko pois. Oletko ihan lattiamatto? Jos sitä ei kohta puoliin kerrota, niin isompana reaktio voi olla aika raju. Myös se adoptioon antamasi lapsi tullee ottamaan yhteyttä, viimeistään aikuisena, joten miehesi ei kyllä ajattele nenäänsä pidemmälle.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 13:12"]

Onko todella miehesi päätös se, kerrotko lapsellesi hänen sisaruksestaan ja pidätkö yhteyttä omaan lapseesi? Etkö voi ihan itse päättää tätä asiaa? Miksi miehesi vastustaa? Mitä hän pelkää?

Jos adoptiovanhemmille olisi ok sinun ja lapsen yhteydenpito, niin erikoista, jos miehesi päätöksellä et yhteyttä pidä.

Kumpi on tärkeämpi, mies vai lapsi?

[/quote]

Toki nykyinen perheeni on minulle tärkeä siis mies ja tämä 5v lapsi olemme miehen kanssa jo 8v yhdessä olleet. On ollut kitkaa adoptiovanhempien kanssa aluksi tapailimme heidän kanssaan mutta aina tuli heiltä vaatimuksia että pitäisi osallistua adoptioon annetun lapsen johonkin kustannuksiin kuten esim mopo yms siitä etenkin adoptioisä piti minulle kovan puhuttelun se vienyt intoa pitää yhteyttä. Ja adoptiovanhemmat ovat hyvätuloisia,omistavat velattoman talon,hienon huvilan,metsää yms eli siitä ei ole kyse.

No mitä muuta kuuluu, joko olet päässyt sairaseläkkeelle tai saanut omaa rahaa vai vieläkö mies kontrolloi kaikkea?! Kerroitko jo miehelle taas että et jaksa enää elää, se taisi olla viimeisin sun aloitus, kiva kun laitoit välillä aloituksen tästä adoptioon antamastasi lapsesta, hänestä ei ollakaan aikoihin kuultu.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 13:27"]

No mitä muuta kuuluu, joko olet päässyt sairaseläkkeelle tai saanut omaa rahaa vai vieläkö mies kontrolloi kaikkea?! Kerroitko jo miehelle taas että et jaksa enää elää, se taisi olla viimeisin sun aloitus, kiva kun laitoit välillä aloituksen tästä adoptioon antamastasi lapsesta, hänestä ei ollakaan aikoihin kuultu.

[/quote]

No mitä hänestä pitäisi kuulua? minusta ei ole oikein että adoptiovanhemmat kiristävät rahaa hänellä.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 13:29"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 13:27"]

No mitä muuta kuuluu, joko olet päässyt sairaseläkkeelle tai saanut omaa rahaa vai vieläkö mies kontrolloi kaikkea?! Kerroitko jo miehelle taas että et jaksa enää elää, se taisi olla viimeisin sun aloitus, kiva kun laitoit välillä aloituksen tästä adoptioon antamastasi lapsesta, hänestä ei ollakaan aikoihin kuultu.

[/quote]

No mitä hänestä pitäisi kuulua? minusta ei ole oikein että adoptiovanhemmat kiristävät rahaa hänellä.

[/quote]

Ei kai hänestä pitäisi mitään kuulua vaan mitä sulle kuuluu muuta. Tuo adoptioon antamasi lapsi oli muistaakseni jo täysi-ikäinen? Kyllä hän varmasti voi jo itse päättää onko sinun kanssa yhteydessä vai ei. Onko hän perinyt sinun heikkolahjaisuus-geenit?

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 13:47"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 13:29"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 13:27"]

No mitä muuta kuuluu, joko olet päässyt sairaseläkkeelle tai saanut omaa rahaa vai vieläkö mies kontrolloi kaikkea?! Kerroitko jo miehelle taas että et jaksa enää elää, se taisi olla viimeisin sun aloitus, kiva kun laitoit välillä aloituksen tästä adoptioon antamastasi lapsesta, hänestä ei ollakaan aikoihin kuultu.

[/quote]

No mitä hänestä pitäisi kuulua? minusta ei ole oikein että adoptiovanhemmat kiristävät rahaa hänellä.

[/quote]

Ei kai hänestä pitäisi mitään kuulua vaan mitä sulle kuuluu muuta. Tuo adoptioon antamasi lapsi oli muistaakseni jo täysi-ikäinen? Kyllä hän varmasti voi jo itse päättää onko sinun kanssa yhteydessä vai ei. Onko hän perinyt sinun heikkolahjaisuus-geenit?

[/quote]

17v tällä hetkellä kesällä täyttää 18v en tiedä onko heikkolahjainen ainakin opiskelee datanomiksi ja nuorempikin lapseni vaikuttaa älykkäälät neuvolan testien yms perusteella.

Suurin osa kommenteistanne jää minulta hämärän peittoon. Osa kommenteista on jopa ilkeitä, etten sanoisi vihamielisiä. Päättelen kuitenkin, että ap on kirjoittanut tilanteistaan tänne palstalle ennenkin.

Minäkin katselen mainittua sarjaa liikutuksesta sydän sykkyrällä. Tuntuu niin hyvältä, kun vuosien takaiset ongelmat selviävät ja sukulaiset löytävät toisensa. Aina kun etsitään kadonnutta isää, toivoisin olevani siinä etsijän paikalla. Olen kasvanut ilman isää ja vasta aikuisella iällä olen saanut joitakin tiedonmurusia. Kotona isästä ei saanut puhua sanaakaan. Äitini kuoleman jälkeenkin meni vuosia, etten kysellyt asiasta. Osaksi luulin, että ehkä muut eivät edes tiedä isästä mitään. Sitten kuoli myös äitini veli ja silloin aloin miettiä, että nyt on pakko kysyä, ennen kuin kaikki sen polven ihmiset ovat poissa. Kävi ilmi, että lähes kaikki muut tiesivät enemmän kuin minä. No sain nimen ja joitain tiedonmuruja, myös sen ettei isä enää ole elossa. Olen empinyt tietojen hankkimista, mutta nyt kuitenkin olen päättänyt tehdä kyselyjä sukututkimukseen vedoten. Olen todella tutkinut sukua ja toinen puoli puuttuu, toista puolta tiedän varsin pitkälle taaksepäin. Jos ja kun tietoja löytyy, toivon, että sielussani olleet aukot voisivät vähitellen umpeutua ja minusta tulisi ehjä, täysivaltainen ihminen. Koko ikäni olen tuntenut itseni jotenkin toisen tai kolmannen luokan kansalaiseksi.