Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Totaalinen burnout: Teenkö itselleni hallaa jatkamalla töissä?
23.09.2020 |
Minulla on jo kuukausia ollut tilanne, jossa en jaksa peseytyä, siivota tai tehdä mitään. En ulkoile, en näe ystäviä. Pesen hampaat ehkä kerran viikossa. Nukun ehkä 3 tuntia yössä. Koko elämä on kadonnut ympäriltäni. Käyn silti töissä. Etätöiden vuoksi olen saanut salattua tilani työyhteisöltä. Minulla on velkaa, ja jos jään sairauslomalle ja tuloni putoavat, joudun ulosottoon. Mitä tehdä? Onko töissä jatkaminen vaarallista tilassani? Kaikki looginen päättelykyky on kadonnut, joten en osaa arvioida oikeaa ratkaisua.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
No jos jaksat tänne kirjoittaa, en hirveän pahana tilannetta pitäisi. Mutta jos olet tosissasi, niin yhteys työterveyteen. Tilannetta ei kannata jäädä katsomaan, ei se siitä itsellään paremmaksi mene ja mitä pahemmaksi päästät, sen pidempi on toipuminen
Olen kyllä ihan tosissani, tännekin kirjoittaminen vaati ponnistusta.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikä? Itse menetin kuulon toisesta korvasta vähän vastaavassa tilanteessa kun kroppa oli täysin lopussa. Sen jälkeen olen ottanut tosissaan nää jutut.
Yritä nyt ainakin vitamiinivajeet korjata jollain riittävän vahvoilla ja laadukkailla vitamiineilla.
Sun pitäisi sairaslomalla saada sama palkka kuin töissäkin (miinus lisät tai ylityöt), joten ehkä uo ei uhkaa heti? Ja vaikka uhkaisikin, kuulostaa siltä, että olisi hyvä jäädä. Jokainen päivä, jolla sinnittelet ja pitkität, pidentää toipumisaikaa. Kokemuksesta puhun.
Käy lääkärissä, siitä asiat hiljalleen alkavat helpottaa. Paljon Tsemppiä ja valoa ja lämpöä sinulle! Tulee vielä toisenlaisiakin aikoja ja myös niihin raha-asioihin voi saada apua.
Vierailija kirjoitti:
Burnout on luulotautia, eli laiskuutta on. Syö vitamiineja ja rautaa nyt kuurina niin ylihuomenna jaksat taas siivota jos vaan haluat. Mullakin on tuossa tuolin vieressä roska, mutta en vie ditä nyt roskikseen kun ei huvita, mutta en mainosta olevani burnoutissa.
OTAT itseäsi persiistä kiinni jaryhdyt toimeen. Kun on imuroitu ja mopattu niin olo on hyvä.
Huomaa ettei sinulla ole hajuakaan mistä puhut. Mulla oli pahimmillaan tilanne se että olin jo kahden aikaan iltapäivällä täysin valmis yöunille. Nukkumisesta ei kuitenkaan tullut mitään muusta syystä kuin stressi, pitkä tarina. T. Kuulonsa menettänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jää sairauslomalle ja hankkiudu velkajärjestelyyn, ja luovu ylimääräisestä omaisuudesta. Jos jatkat tuossa jamassa, niin toipuminen kestää aina vaan kauemmin. Tai sitten romahdus tapahtuu niin ettet enää itse voi estää sitä, toimintasi vaan yksinkertaisesti loppuu etkä pysty yksinkertaiseenkaan päättelyyn. Minulla kesti kaksi vuotta toipua. Tärkeämpää kuin omaisuus on toimivat ja terveet aivot ja mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko tee töitä? Pystytkö erottamaan työn ja vapaa-ajan? Oletko löytänyt vapaa-ajalle rentouttavaa tekemistä? Esim. pelaaminen, nikkarointi, puutarhanhoito, piirtäminen, askartelu, jooga tai jokin urheiku?
Ihan ensiksi yritä nukkua kunnolla yöunet. Univaje tekee sinusta hullumman. Melatoniinia avuksi ja kympiltä nukkumaan tai hae stydimmät lääkkeet jos toi ei auta. Nyt on kriittinen vaihe itsesi kannalta menossa ja jos annat tilanteen repsahtaa niin sieltä on vaikeampi kavuta ylös.
Vierailija kirjoitti:
Ikä? Itse menetin kuulon toisesta korvasta vähän vastaavassa tilanteessa kun kroppa oli täysin lopussa. Sen jälkeen olen ottanut tosissaan nää jutut.
Olen 35-vuotias. Olen huomannut omassakin fyysisessä terveydessäni jo huolestuttavia muutoksia, en ihmettelisi jos sairastun nyt johonkin vakavaan fyysiseen sairauteen.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun pitäisi sairaslomalla saada sama palkka kuin töissäkin (miinus lisät tai ylityöt), joten ehkä uo ei uhkaa heti? Ja vaikka uhkaisikin, kuulostaa siltä, että olisi hyvä jäädä. Jokainen päivä, jolla sinnittelet ja pitkität, pidentää toipumisaikaa. Kokemuksesta puhun.
Käy lääkärissä, siitä asiat hiljalleen alkavat helpottaa. Paljon Tsemppiä ja valoa ja lämpöä sinulle! Tulee vielä toisenlaisiakin aikoja ja myös niihin raha-asioihin voi saada apua.
Kiitos sinulle kilteistä sanoista. Tuli itku.
-ap
Neuvoisin hoitamaan ne velat ja etsimään ammattiapua.
Zinc
Jos sulla on elämänhallinta hävinnyt ja päälle kaatuu velat, niin sitten vasta oletkin kusessa.
Tämä ihan näin ystävällisenä neuvona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet vain ylirasittunut. Oikea loppuunpalanut ei kirjoittele täällä.
Ite otin koronan varjolla 6 viikon täyslevon, sitä edelsi parin kuukauden levoton kausi jolloin yritin opiskella mutten saanut tehtyä mitään. Vain ja ainoastaan täyslepo sai minut sellaiseen tilaan, että kykenen nyt opiskelemaan edes muutaman tunnin päivässä, 3-4 h.
Sairaslomalle. Nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljonko tee töitä? Pystytkö erottamaan työn ja vapaa-ajan? Oletko löytänyt vapaa-ajalle rentouttavaa tekemistä? Esim. pelaaminen, nikkarointi, puutarhanhoito, piirtäminen, askartelu, jooga tai jokin urheiku?
Ihan ensiksi yritä nukkua kunnolla yöunet. Univaje tekee sinusta hullumman. Melatoniinia avuksi ja kympiltä nukkumaan tai hae stydimmät lääkkeet jos toi ei auta. Nyt on kriittinen vaihe itsesi kannalta menossa ja jos annat tilanteen repsahtaa niin sieltä on vaikeampi kavuta ylös.
Kiitos viestistäsi ja neuvoista. Minulla on ollut aiemmin kivoja harrastuksia, mutta vähitellen voimat eivät ole enää riittäneet niihin. Ajatuksissa on pelkkä työ ja raha-asiat, töiden jälkeen kaadun lopen uupuneena sänkyyn. Työni on todella hektistä ja älyllisesti sekä sosiaalisesti haastavaa, määrällisesti sitä ei ole liikaa kuin ajoittain.
-ap
Alkaa nää vapaan kasvatuksen ja lapset joita kasvatettiin kuin ruotsalaisia lapsia, eli yltiöpositiiviseen maailmaan erottua. Pieneä ei saanut mistään kieltää ja kaikki meni kuin Ruotsissa toisen maailman sodan aikaan. Tulokset näkyy nyt!
Kattokaa tää 30s klippi niin ymmärrätte:
Vierailija kirjoitti:
Burnout on luulotautia, eli laiskuutta on. Syö vitamiineja ja rautaa nyt kuurina niin ylihuomenna jaksat taas siivota jos vaan haluat. Mullakin on tuossa tuolin vieressä roska, mutta en vie ditä nyt roskikseen kun ei huvita, mutta en mainosta olevani burnoutissa.
OTAT itseäsi persiistä kiinni jaryhdyt toimeen. Kun on imuroitu ja mopattu niin olo on hyvä.
Burnout on nimenomaan ahkerien ihmisten juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ikä? Itse menetin kuulon toisesta korvasta vähän vastaavassa tilanteessa kun kroppa oli täysin lopussa. Sen jälkeen olen ottanut tosissaan nää jutut.
Seuraavaksi olis sitten mennyt näkö !
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Alkaa nää vapaan kasvatuksen ja lapset joita kasvatettiin kuin ruotsalaisia lapsia, eli yltiöpositiiviseen maailmaan erottua. Pieneä ei saanut mistään kieltää ja kaikki meni kuin Ruotsissa toisen maailman sodan aikaan. Tulokset näkyy nyt!
Kattokaa tää 30s klippi niin ymmärrätte:
No jaa. Multa ei tarvinnut koskaan kieltää mitään kun en halunnut koskaan mitään kiellettyä, ja olin rauhallinen lapsi. Olisiko mitänyt olla älämölödemoni jota vain rangaistaan koko ajan? Olen myös älykäs joten vanhempien olisi pitänyt haukkua minua siitä hyvästä?
Vierailija kirjoitti:
Yritä nyt ainakin vitamiinivajeet korjata jollain riittävän vahvoilla ja laadukkailla vitamiineilla.
Korjaa sinä älyvajeesi jollakin Duodecimin artikkelilla.
Alue: Aihe vapaa
No jos jaksat tänne kirjoittaa, en hirveän pahana tilannetta pitäisi. Mutta jos olet tosissasi, niin yhteys työterveyteen. Tilannetta ei kannata jäädä katsomaan, ei se siitä itsellään paremmaksi mene ja mitä pahemmaksi päästät, sen pidempi on toipuminen