Valokuvamuisti

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 08:38"]

No mulla jää muistiin kertalukemisella, ja kouluarvosanat olivat kyllä kymppejä. Muistan myös kohdat kirjasta. Mutta valokuvamuisti se ei todellakaan ole, se on väärä termi.

[/quote]

Valokuvamuisti jota jollakin yksittäisella savantilla on, on siis sellainen että tämä kykenee kerran aukeaa katsottuaan sulkemaan sen muutaman sekuntin jälkeen, lukematta aukeamaa, ja vaikkapa viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua muistamaan aukeaman siten, että voi lukea mitä siinä luki vaikka ei kyseisellä hetkellä sitä edes lukenut. Aiheesta tuli YLE:ltä hyvä dokumentti vajaa vuosi sitten, en osaa sanoa löytyykö vielä Areenalta.

Tuo lähenee tavallaan tilannetta, jossa hypnoosissa voidaan palauttaa vuosia myöhemmin mieleen esim. auton rekisterinumero vaikka henkilö olisi ollut tilanteessa lapsi eikä tuolloin olisi edes tuntenut vielä aakkosia. Savant vain kykenee tähän arkipäiväisemmin, eli skannaamaan materiaalia päähänsä loputtomasti ja käyttämään materiaalia myöhemmin hyväksi. Dokumentissa mies osasi laskea päässä parissa sekuntissa mille tahansa tulevalle tai menneelle kalenteripäivälle mikä viikonpäivä se oli. Satoja vuosia eteen tai taakse, naps. Mutta tosiaan muut normaalit kyvyt puuttuivat, eli kyseessä oli toisaalta yhteiskunnan apua tarvitse friikki jolla oli vain poikkeavia kykyjä. Normaalilla ihmisellä aivojen rakenne estää meitä muistasta kaikkea. Nukkuessa kerran tunnissa lyhyessä REM-unessa oleelliset asiat painetaan lujemmin muistiin ja tämän jälkeen syvän unen aikana turhat asiat pyyhitään roskikseen. Jos tätä ei tehdä, ihminen sairastuu ja aivoihin kertyy kuona-aineita jne. jonka myötä ihminen voi menehtyä (unettomuuteen) mikäli tilanne ei normalisoidu.

3

Valokuvamuistin olemassaoloahan ei ole kyetty todistamaan, mutta tietenkin näkömuistissa ihmisillä on eroja. Minulla on näkömuisti melko vahva, hyviä kouluarvosanoja se ei tosin ole taannut. Kokeessa tuo saattoi ilmetä siten, että vastausta pohtiessani saatoin nähdä päässäni kirjan sivun ja tarkan kohdan, missä asia on mainittu, mutta sisällöstä en valitettavasti muistanut mitään. :D Lisäksi minulla luonnostaan maailman onnettomin suuntavaisto, mutta alueen kartan nähdessäni en enää koskaan eksy, sillä kartta kuvana painuu muistiin.

Savanteilla tuota voi esiintyä (= poikkeava ihminen, aivot erilaiset kuin meillä muilla). Minulla toimii kuten kakkosella, eli muistan yleensä paikan missä kohtaa sivulla asia mainitaan ja sivun leiskan tarkasti myös.

Savantteja taas ei ole maailmassa montaa, ehkä kerralla elossa jotakin 10 ja 50 väliltä nykyisellä väestömäärällä. Heistä joku omaa valtavan hyvä laskupään, joku valokuvamuistin, kolmas käsittämättömän musikaalisen lahjakkuuden.

Kun aivojen rakenne poikkeaa, eri askareet tehdään aivoissa aivan eri osilla kuin muilla ihmisillä. Siitä seuraa taas, että kaikki asiat eivät toimi "aivan normaalisti" eli muiden miehestä tällainen ihminen on hyvin erikoinen.

Ihmiset jotka väittävät omaavansa "valokuvamuistin" tarkoittavat luultavasti jotakin vastaavaa kuin kakkonen ja allekirjoittanut kokevat omaavansa. Luultavasti visuaalisten asioiden kanssa työskentelevillä tuollainen kevytversio valokuvamuistista on kohtuullisen yleinen. Omalla puolisollani sellaista ei ole, hänellä ei ole koskaan mitään käsitystä missä kohtaa joku asia kirjassa tai lehdessä luki joten koulutus tai työ eivät tuota kenellekään tuota. Se joko on synnynnäisenä tai sitä ei ole.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 01:12"]

Valokuvamuistin olemassaoloahan ei ole kyetty todistamaan, mutta tietenkin näkömuistissa ihmisillä on eroja. Minulla on näkömuisti melko vahva, hyviä kouluarvosanoja se ei tosin ole taannut. Kokeessa tuo saattoi ilmetä siten, että vastausta pohtiessani saatoin nähdä päässäni kirjan sivun ja tarkan kohdan, missä asia on mainittu, mutta sisällöstä en valitettavasti muistanut mitään.

[/quote]

Ihan sama mulla. Saatoin muistaa, että joo tämä oli mainittu kuvatekstissä aukeaman oikeanpuoleisella sivulla tms. mutta ei mitään hajua, mitä siinä kuvatekstissä luki.

No mulla jää muistiin kertalukemisella, ja kouluarvosanat olivat kyllä kymppejä. Muistan myös kohdat kirjasta. Mutta valokuvamuisti se ei todellakaan ole, se on väärä termi.

Sama kuin kakkosella ja näillä muilla näkömuistin omaavilla. :) Muistankin tämän niin hyvin historiankokeeseen lukemisesta... Maailman tylsin aine ikinä. Luin koko vihon ulkoa, ja kokeessa sitten kaivelin muistista kuvan avulla tietoja. Koska aihe oli tosiaan ehkä maailman tylsin mielestäni tuhertelin muistivihon sivuihin kaikkea asiaankulumatonta ja näiden avulla suunnistin oikean tiedon kohdalle. Sitten tuli näitä hetkiä kun pääsi sen oikean tiedon kohdalle mutta se tieto olikin sumun peitossa, voi turhautumisen turhautuminen!! :D

Aikaisemmin ajattelin että minulla on sanallinen muisti, vai mikä se on, koska luen niin paljon, mutta niin ei todellakaan ole.

Yleisesti ottaen olin erittäin hyvä koulussa, mutta se ei ollut siksi että olisin ollut jotenkin älykkäämpi tai parempi muistini vuoksi. Se oli ihan vain siksi että olin jo silloin lukuihminen, imin itseeni kaiken tiedon mikä eteen tuli (paitsi juurikin historia, maantiede, tietyt osat uskontoa ja kielioppi jotka piti oppia täysin ulkoa) koska olin aivan älyttömän kiinnostunut ja motivoitunut.

Minulla samoin kuin aikaisemmilla. Sen verran iloa siitä on, että jos unohdan kauppalapun kotiin, pystyn palauttamaan mieleeni miltä se näytti ja mitä siinä luki. Kirjoista, kuten oppikirjoista, jäi kuvat parhaiten mieleen, samoin värillisellä pohjalla olevat tekstilaatikot. Erityisesti, jos on erilaisella fontilla kirjoitettu. 

Miten te muut ajattelette kalenterin, tai vuoden? Minulla on mielessä hyvin tarkka vuosiympyrä, viikot ovat janoja. Minulla vuosiympyrä pyörii tosin vastapäivään kuin oikea kello, syksyni on siis n klo 17 kohdalla. 

Vuosi on ympyrä. Viikko on jana. Kuten sanoit vuosiympyrä menee vastapäivään.

Kaunokirjallisuuden lukemisesta vielä; en tosiaan näe lukemaani sanoina, vaan näen lukemani kuvina. Kuvittelen kaiken mielessäni.

#6

Mulla yksi ilmenemismuoto on se, että tiedän aina missä tavarat ovat, esim vaatekaappien, astiakaappien sisällöt muitan ulkoa. ostoslistoja en tarvitse, kurkkaan 30sek jääkaappiin, 'tallennan' kuvan muistiin ja mietin sitä kaupassa.

Kokeissa on aina tullut helposti kymppejä, esim kaavakuvat muistan aina ulkoa. Ristisanatehtävät näen paperilta irrallisina verkkoina ja pystyn keksimään aina useita sanoja yhtäaikaa. Tehtävä ei siis hahmotu mielessäni rivittäin vaan verkkona.

myös keskusteluissa ihmisten kanssa muistiin välillä tallentuu hyvinkin tarkasti keskustelukumppanin ilmeet ja eleet, joita voin vuodenkin päästä pyörittää mielessäni kuin videonauhaa.

en ole täysin oppinut hallitsemaan mitä muistiin painan ja mitä en. Esim kassalla edessä seisovan ihmisen ostokset, kaverin astiakaapin sisältö tai jo hoidosta poistuneitten potilaitten hetut ja puhelinnumerot pyörii väsyneenä mielessä, halusin taien.

ja kuten huomaatte,kirjoittaminen ei silti ihan virheettä suju...