Lue keskustelun säännöt.
Työkaveridilemma
22.09.2020 |
Elikä kärsin nyt jonkinlaisesta hämmentävästä jännitteestä erään vastakkaista sukupuolta edustavan työkaverin välillä. Olen ainakin ollut kuvittelevinani, että sielläkinpäin olisi jotain samansuuntaista. Minulla vain tuntuu, että pää räjähtää sillä en tiedä mitä tehdä tässä tilanteessa. Toisalta olen "kuormasta ei syödä"-periaatteen kannattaja, mutta toisaalta taas hnnnghhhh. Mikäli pikkujoulut järjestetään, niin pitäisikö se sitten siellä katsoa mitä tapahtuu, vai tapahtuuko mitään. Laukeaako tämä jännite tavalla tai toisella positiivisesti, vai meneekö koko ilmapiiri pilalle töissä. Vai jatkaako vain samalla linjalla toivoen, että kaipa se siitä jotenkin haihtuu pois?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on aika paljon elämästä työpaikalla. Kyllä siellä syntyy suhteita enkä käsitä yhtään tuota "kuormasta syöntiä". Työkaverit ei ole kuormaa.
Itse löysin rakkauden töistä. Vuosia ihastelin. Sitten satuttiin samoihin bileisiin. Siitä lähti.
Vanhassa työpaikassani oli kolme pariskuntaa, hommat pyöri hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastuin kerran työkaveriin. Avauduin. Mies olikin varattu. En enää ikinä kerro, jos niin kävis.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on aika paljon elämästä työpaikalla. Kyllä siellä syntyy suhteita enkä käsitä yhtään tuota "kuormasta syöntiä". Työkaverit ei ole kuormaa.
Itse löysin rakkauden töistä. Vuosia ihastelin. Sitten satuttiin samoihin bileisiin. Siitä lähti.
Eli tekään ette saaneet selvin päin mitään aikaiseksi siellä töissä, mahtaa tämä olla yleistäkin.
Heh, mietin juuri samaa eräästä työkaverista.
Kummallinen jännite enkä ollenkaan tiedä mitä siitä ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Heh, mietin juuri samaa eräästä työkaverista.
Kummallinen jännite enkä ollenkaan tiedä mitä siitä ajatella.
Onko se vain sitä kemiaa ja luontaista vetovoimaa toisiaan kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin kerran työkaveriin. Avauduin. Mies olikin varattu. En enää ikinä kerro, jos niin kävis.
Ei sitten tullut mieleen selvittää hänen parisuhdestatustaan ennen kuin alat avautua ihastumisestasi?
No, kukin tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, mietin juuri samaa eräästä työkaverista.
Kummallinen jännite enkä ollenkaan tiedä mitä siitä ajatella.
Onko se vain sitä kemiaa ja luontaista vetovoimaa toisiaan kohtaan?
Ota selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oudot jännitteet voi johtua siitäkin, että toinen on vain jotenkin sosiaalisesti kömpelö yms. eikä itsekään tiedä miten sellaisen kanssa pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, mietin juuri samaa eräästä työkaverista.
Kummallinen jännite enkä ollenkaan tiedä mitä siitä ajatella.
Onko se vain sitä kemiaa ja luontaista vetovoimaa toisiaan kohtaan?
Jaa a, en oikein tiedä edes onko se jotain hyvää vai huonoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon tässä kans vuoden venaillu et jotain tapahtuis ja alkaa käymään jo mielenterveyden päälle. Voisin myös kuvitella, että on molemminpuolista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on aika paljon elämästä työpaikalla. Kyllä siellä syntyy suhteita enkä käsitä yhtään tuota "kuormasta syöntiä". Työkaverit ei ole kuormaa.
Itse löysin rakkauden töistä. Vuosia ihastelin. Sitten satuttiin samoihin bileisiin. Siitä lähti.
Eli tekään ette saaneet selvin päin mitään aikaiseksi siellä töissä, mahtaa tämä olla yleistäkin.
Mitenpä töissä voi alkaa suhdetta kehittää? Tarvii jonkun muun paikan. Ei mies ollut edes ajatellut minun olevan kiinnostunut. Eipä sitä kesken töiden oikein voi alkaa tenttaan olisiko toinen kiinnostunut. Bileissa juteltiin, tanssittiin ja suukot vaihdettiin. Siitä lähti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on aika paljon elämästä työpaikalla. Kyllä siellä syntyy suhteita enkä käsitä yhtään tuota "kuormasta syöntiä". Työkaverit ei ole kuormaa.
Itse löysin rakkauden töistä. Vuosia ihastelin. Sitten satuttiin samoihin bileisiin. Siitä lähti.
Eli tekään ette saaneet selvin päin mitään aikaiseksi siellä töissä, mahtaa tämä olla yleistäkin.
Ottakaa nyt aikuiset ihmiset itseänne niskasta kiinni. Kännissä sekoilu ole mistään kotoisin. Selvin päin vaan se suu auki.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon tässä kans vuoden venaillu et jotain tapahtuis ja alkaa käymään jo mielenterveyden päälle. Voisin myös kuvitella, että on molemminpuolista.
Ilmeisesti lopulta ollaan sitten siinä pisteessä, että aletaan miettimään työpaikan vaihtoa. Omaan senverran vankat estot ettei mikään suora lähestyminen tule onnistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on aika paljon elämästä työpaikalla. Kyllä siellä syntyy suhteita enkä käsitä yhtään tuota "kuormasta syöntiä". Työkaverit ei ole kuormaa.
Itse löysin rakkauden töistä. Vuosia ihastelin. Sitten satuttiin samoihin bileisiin. Siitä lähti.
Eli tekään ette saaneet selvin päin mitään aikaiseksi siellä töissä, mahtaa tämä olla yleistäkin.
Mitenpä töissä voi alkaa suhdetta kehittää? Tarvii jonkun muun paikan. Ei mies ollut edes ajatellut minun olevan kiinnostunut. Eipä sitä kesken töiden oikein voi alkaa tenttaan olisiko toinen kiinnostunut. Bileissa juteltiin, tanssittiin ja suukot vaihdettiin. Siitä lähti.
Töissähän on yleensä tauot minä aikana voi jutskailla ellei töiden lomassa pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on aika paljon elämästä työpaikalla. Kyllä siellä syntyy suhteita enkä käsitä yhtään tuota "kuormasta syöntiä". Työkaverit ei ole kuormaa.
Itse löysin rakkauden töistä. Vuosia ihastelin. Sitten satuttiin samoihin bileisiin. Siitä lähti.
Eli tekään ette saaneet selvin päin mitään aikaiseksi siellä töissä, mahtaa tämä olla yleistäkin.
Mitenpä töissä voi alkaa suhdetta kehittää? Tarvii jonkun muun paikan. Ei mies ollut edes ajatellut minun olevan kiinnostunut. Eipä sitä kesken töiden oikein voi alkaa tenttaan olisiko toinen kiinnostunut. Bileissa juteltiin, tanssittiin ja suukot vaihdettiin. Siitä lähti.
Töissähän on yleensä tauot minä aikana voi jutskailla ellei töiden lomassa pysty.
Tauolle satuttiin joskus yhdessä, mutta yleensä siellä oli kymmenen muutakin yhtaikaa. Jutella voi aina, mutta jos suhdetta kehittää niin haluttaa kyllä muun ympäristön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon tässä kans vuoden venaillu et jotain tapahtuis ja alkaa käymään jo mielenterveyden päälle. Voisin myös kuvitella, että on molemminpuolista.
Ilmeisesti lopulta ollaan sitten siinä pisteessä, että aletaan miettimään työpaikan vaihtoa. Omaan senverran vankat estot ettei mikään suora lähestyminen tule onnistumaan.
Voithan sä epäsuorasti lähestyä, mutta jos tunne on molemminpuolinen niin ei se toinen välttämättä ymmärrä vinkkejä, kun se saattaa ajatella, että kuvittelee omiaan. Ja jos suhdetta haluat kehittää tuon kanssa niin koita työstää vanhat traumat pois alta häiritsemästä. Ja joo mollin sivuilla käyty viimeksi n.tunti sitten. Työpaikka olis muuten harvinaisen hyvä. Jumissa ollaan.
En täysin ymmärrä työpaikkaromanssivastaisuutta. Jos homma ei toimikaan niin töissä voi mennä tilanne oudoksi, se on totta, mutta kyllä aikuisten ihmisten pitää osata käyttäytyä aikuisesti joka tapauksessa. Toiset isovanhempani aikoinaan olivat työkavereita kun tutustuivat ja elivät yhdessä pitkän ja onnellisen avioliiton.
Ihmiset on aika paljon elämästä työpaikalla. Kyllä siellä syntyy suhteita enkä käsitä yhtään tuota "kuormasta syöntiä". Työkaverit ei ole kuormaa.
Itse löysin rakkauden töistä. Vuosia ihastelin. Sitten satuttiin samoihin bileisiin. Siitä lähti.