Kotona äippälomalla ja 3-v. hoitoon

Meillä tytöt, ikää 3v4kk ja 9kk. Esikoinen on ollut koko äitiyslomani hoidossa, pääsääntöisesti 9vrk/kk ja 6 tuntia kerralla.

Meillä tämä järjestely on toiminut loistavasti, esikoinen kyllä kaipaa meillä ainakin muutakin kuin sitä että "äiti höösää vauvan kanssa vaan" :) Ei ole kertaakaan ainakaan sanonut että haluaisi jäädä kotiin vaan hinkuu yhden tytön kanssa leikkimään...on siis perhepäivähoitajalla.

Yksi syy tähän on myös se että hoitopaikka menisi muille jos siitä oisi luovuttu ja sattuu olemaan ihan melkein naapurissa. Lisäksi hoitaja on luvannut "pitää paikkaa" myös kuopukselle.

Meillä sama tilanne ollut. Meillä tilanne kyllä lähinnä niin päin, että voi pikkusisarus parkaa kuin ei pääse päiväkotiin. :) Siis päiväkoti on oikeasti niin kiva ja kaivattu paikka kavereineen, että isosisarus aina säälii pikkusisarusta. Mitä ollaan siis tehty? Kannustettu tähän ajatteluun, puhuttu aikojen alusta lähtien päiväkodista kivana paikkana ja kavereista yms. Ollaan käytetty sanaa pääsee eikä joutuu sinne. Pikkuisempi jää siis aina itkemään, kun isompi pääsee ja lähtee. Ja kun isompi on siis päiväkodissa vain muutamana päivänä niin muun ajan kanssa tehdään hänen kanssaan kaksinkin juttuja ja jutellaan paljon. Hän ei koe missään mielessä hylkäämisiä. Sisarusten väli on erittäin läheinen. Isommalla on kuitenkin koko ajan ollut omia juttuja eikä ole joutunut luopumaan omistaan vauvan tulon takia.

Poika on ollut hoidossa osa-aikaisesti ihan vauvan syntymasta saakka ja tama jarjestely on kaikkien osalta ollut pelkastaan positiivinen. Poika saa tehda omia juttujaan, saa hoidossa erilaisia virikkeita, leikkia kavereidensa kanssa ja tehda isojen lasten juttuja. Alussa olin huolissani, etta han pyytaisi jaada kotiin, mutta kertaakaan ei ole pyytanyt jaada vaan aina lahtenyt iloisesti matkaan. Parin ensimmaisen viikon aikana olisi saanut pyydettaessa jaada kotiin, mutta sen jalkeen emme olisi tehneet hoitoa "vapaaehtoiseksi", siita kuitenkin maksetaan. Tata suunnitelmaa ei kuitenkaan koskaan tarvinnut kayttaa.



Asenteemme on siis aina ollut positiivinen ja koska kyseessa on jo kolme- (meilla nyt jo nelja-) vuotias, han nauttii omien juttujen tekemisesta. Vauvan kanssa esikoisella on hyvat ja positiiviset valit, ja minulla on omaa aikaa vauvan kanssa silla aikaa kun esikoinen on hoidossa.

ei ole mitään vikaa. Onko sitä oikeasti tutkittu ja todettu, että 3-vuotiaat ja isommat kokee hylkäämisen tunnetta, kun menevät pariksi päiväksi viikossa paikkaan jossa on toisia saman ikäisiä ja kivaa touhua?



Itsellä sama tilanne edessä ensi keväänä, eli jään äippälomalle (ja hoitovapaalle) ja 3,5-vuotias menee 2pvä/viikko päiväkotiin. Hoitopäivän pituudeksi on suunniteltu noin klo 9-15. Saisi siis toisten lasten kanssa, askarrella ja laulaa ohjatusti, sekä pääsisi varmasti ulkoilemaan tiettyyn aikaan. Vauvan kanssa kun en voi luvata, että pääsemme lähtemään joka päivä puistoon tai että jaksaisin järjestää ohjelmaa. Iltaisin voin sitten keskittyä esikoiseen, kun mies on apuna.



Monet sanovat, että ei alle eskari-ikäiset tarvitse mitään muuta kuin kotihommia äidin kanssa ulkoilua, mutta minä en tätä allekirjoita. Omani ainakin kaipaa kovasti tekemistä ja turhautuu jos en ehdi leikkiä tai puuhata hänen kanssaan. Ja kyllä minä ajattelen niin, että lapsi saa oman ikäisiä kavereita myös, niitäkään ei välttämättä ole tarjolla edes leikkipuistossa.



Toinen mahdollinen järjestely meille olisi olleet kotihoito ja erilaiset kerhot. Meidän alueella vaan on kerhoja vähän ja siitäkin syystä päädyimme tähän ratkaisuun.



Toki, jos lapseni pistää kovasti vastaan ja pyytää jatkuvasti saada jäädä kotiin, voimme suunnitelmaa muuttaa. Mutta mielestäni tunnen lapseni ja väitän ettei näin tule käymään.



Sitä en täysin ymmärrä, että lapsi on joka päivä klo 8-16 päiväkodissa ja äiti kotona vauvan kanssa. Mutta tästähän ei nyt ole kyse tässä tapauksessa ja jokaisella on oikeus omiin ratkaisuihinsa.

että kunnioitan myös sellaista ratkaisua, jossa äiti hoitaa lapset kotona ja pystyy siellä järjestämään sitä toimintaa jota päiväkodissa järjestetään. Minusta molemmat ratkaisut tekee perhe ja perheet pyrkivät omalta kannalta parhaaseen ratkaisuun. Voi olla tosi sinisilmäinen näkemys, mutta siihen minä uskon.



Täytyy vielä sanoa, että minä en koe päiväkoteja paikaksi joissa lasta vaan säilytetään kun vanhemmat on töissä (tai kotona vauvan kanssa). Voihan huonojakin päiväkoteja olla, mutta uskon vakaasti siihen että päiväkodeissa lapset myös viihtyvät ja niiden henkilökunta on ammattilaisia ja osaavat asiansa.