Leikkauksesta toipuva kaveri väsyttää

[quote author="Vierailija" time="22.11.2013 klo 11:38"]

Puran nyt tänne, kun kuitenkin haluan tukea kaveria mutta hänen käytöksensä väsyttää. Kaveri on lapseton 35-40v. nainen ja hyvin toimeentuleva. Hänelle piti jokin aika sitten tehdä rutiinileikkas. Tämän seurauksena hän ei ole tietenkään puhunut juuri muusta kuin leikkaukseen liittyvistä asioista. Itseäni asia jo kyllästyttää, koska oletusarvo on, että kuuntelisin tuntitolkulla asiaa leikkauksesta. Kaveri on muutenkin jo vuosia ollut sellainen, että selittää mieluummin omia asioitaan kuin kuuntelee minun ja tässä tilanteessa asia on korostunut. Toki haluan olla vielä hyvä ystävä ja kuunnella, mutta välillä asia on tuntunut ihan suhteettoman suurelta. Vaikka leikkaukseen aina liittyykin komplikaatioriski ja se voi olla epämiellyttävää ja pelottavaakin, tekee minusta kaveri siitä suuren numeron suhteessa siihen, että hän ei ole hengenvaarassa. Paremminkin niin, että jos hän malttaa kärsiä nyt jonkin aikaa, parantumisen jälkeen hänen elämänlaatunsa tulee kohenemaan huomattavasti.

 No, nyt hän on ollut pari viikkoa sairaslomalla ja pois töistä. Tämä on varsinainen onnenpotku hänelle, koska hän suunnittelee yhden asuntonsa huoneen uudelleensisustusta ja on voinut käydä valitsemassa huonekaluja ja selvittää erään mittatilaustuotteen parasta hintaa ja on voinut käydä näillä asioilla, koska on sairaslomalla. Minusta siis on ihan suhteetonta kuunnella tuon päälle valitusta siitä, kuinka vielä särkee ja on niin ikävä kun ei ole vielä kunnossa. Hänellä on myös leikkelyn lopputuloksena toinen korva tunnoton ja asenne on sellainen että kaiken pitäisi olla jo heti kunnossa ja on se nyt kumma, kun korvasta puuttuu tunto. Leikkauksesta on kuitenkin vasta pari viikkoa, minua ärsyttää se, kuinka kontrollifriikiltä kaveri vaikuttaa: leikkauksen pitäisi olla vain ohi niks-naks ja heti sen jälkeen täynnä energiaa eikä toipumiseen kuluisi aikaa yhtään.

Ja kaiken lisäksi hän saa toteuttaa rauhassa omaan tahtiin tuota sisustusunelmaansa, en keksi miten hänen tilanteensa voisi olla parempi olosuhteet huomioonottaen.

Kiitos että sain avautua!

[/quote]

Ole hyvä! Aikaisemmin taisit avautua sisarestasi. :)

Välit vaan poikki kaikkiin, paljon helpommalla pääsee, kun ei tarvi ketään kuunnella!

2, en ole aiemmin avautunut sisarestani.

Ei pahalla, mutta minusta sinä et kuulosta kummoiselta ystävältä.

Eli sinua ärsyttää, että kaverillasi on elämässään niin iloja kuin surujakin, joista on kertonut sinulle? Suruja ei saa valittaa ja ilonaiheita hehkutella? Olet sinä aika epeli jos kadehdit sitäkin jos toinen osaa iloita saikustaan. Taidat sinäkin olla loman tarpeessa, mutta lomasi liian kaukana...? :D

[quote author="Vierailija" time="22.11.2013 klo 12:02"]

Ei pahalla, mutta minusta sinä et kuulosta kummoiselta ystävältä.

[/quote]

Anteeksi vaan, mutta olen joka kerta nähdessämme kuunnellut tätä kaveria, yrittänyt esimerkiksi puhua siitä, mitä pelkää, mikä jännittää leikkauksessa, miten selviää, olla kannustava. Ja nyt kun leikkaus on ohi, olen muistuttanut, että hänellä on asiat suhteellisen hyvin, hän voi keskustella noista ongelmista lääkärin kanssa, on todennäköistä että tulee toipumaan hyvin ja vielä kaiken kukkuraksi hänellä on kaikki maailman aika järjestellä tuota sisustusasiaa. Olen joka välissä yrittänyt löytää vielä sen positiivisen puolen ja muistuttaa siitä, että elämä menee kivasti eteenpäin ja asiat on nyt niin hyvin kuin voi olla.

Joo niin varmasti olen todella huono ystävä, sovitaan niin. Ap.

[quote author="Vierailija" time="22.11.2013 klo 12:23"]

Eli sinua ärsyttää, että kaverillasi on elämässään niin iloja kuin surujakin, joista on kertonut sinulle? Suruja ei saa valittaa ja ilonaiheita hehkutella? Olet sinä aika epeli jos kadehdit sitäkin jos toinen osaa iloita saikustaan. Taidat sinäkin olla loman tarpeessa, mutta lomasi liian kaukana...? :D

[/quote]

Ehkä pohjimmiltaan painaa tuo pitemmän aikaa hiertänyt tietynlaisen vastavuoroisuuden puute. Kaverini nimittäin on niitä ihmisiä, jotka eivät välttämättä tavatessa kysy, mitä kuuluu.

Ja myös itse tunnen ihmisiä, jotka sairaus on kaatanut sänkyyn ja he ovat menettäneet joksikin aikaa toimintakykynsä ja heidän elämänsä on ollut ihan aidosti kurjaa, koska eivät ole voineet tehdä sellaisia asioita, joita normaalisti tekevät. Toki kaverinikaan ei voi viettää ihan normaalia elämää vielä, kun särkee ja on kipulääkitys mutta hän voi esimerkiksi käydä asioimassa ja tehdä monia normaaleja asioita saikustaan huolimatta. Tähän päälle minusta tuntuu vääryydeltä kuunnella valitusta.

8=ap

Kyllä mä ymmärrän sua ap. 

Joskus sitä vaan ei jaksaisi kuunnella. Toivottavasti tänne purkaminen helpotti :)

kyllä sinä ihan tosissaan olet huono ystävä. tuo on niin normaali tilanne kun tuossa tilanteessa voi olla. eli hänen pitäisi esittää pirteää ja hyvinvoivaa leikkauksesta huolimatta, että hänellä olisi lupa valittaa oloaan vasta sitten kun olisi kuoleman kielissä. miten tuo sisustusjuttu edes liittyy tähän? ystäväsi tekee jotain mistä hänelle tulee parempi olo. so?

[quote author="Vierailija" time="22.11.2013 klo 13:04"]

kyllä sinä ihan tosissaan olet huono ystävä. tuo on niin normaali tilanne kun tuossa tilanteessa voi olla. eli hänen pitäisi esittää pirteää ja hyvinvoivaa leikkauksesta huolimatta, että hänellä olisi lupa valittaa oloaan vasta sitten kun olisi kuoleman kielissä. miten tuo sisustusjuttu edes liittyy tähän? ystäväsi tekee jotain mistä hänelle tulee parempi olo. so?

[/quote]

Minusta hän hysterisoi koko leikkausta ja siitä toipumista. En voisi itse kuvitella, että odottaisin ihmisten kuuntelevan tuntikausia yksityiskohtia siitä. Aiemmin hän tuntui myös ahdistuneelta, minkä ymmärrän. Kuitenkaan hänen ahdistuksensa ei tunnu helpottuvan puhumisella. Tämä herättää itsessäni kysymyksen, että mitä hän oikein saa näistä tilityksistään. Yritän toki myös kysyä, mikä pelottaa tms. jotta voisi pureutua varsinaiseen aiheeseen tai ongelmaan.

 Hän tuntuu myös minulle ihmiseltä, joka ei ole koskaan joutunut niin ison ongelman äärelle, että olisi todella joutunut miettimään, mikä on tärkeää ja mikä ei. Ja koska näin, hän jaksaa valittaa vähäpätöisemmästäkin asiasta.

Minusta hänen ei siis tarvitse olla tekopirteä ja salata asiaa mutta omaa oloani parantaisi, jos hän itse yrittäisi olla positiivisempi ja joskus myös kuuntelisi minuakin. Minusta on luonnotonta, että jollekin ihmiselle leikkaus joka on samaa luokkaa kuin viisaudenhampaan poisto tms. rutiinileikkaus on maailmanloppu ja maailman isoin asia, jonka vuoksi ei edes voi puhua mistään muusta. Saati kuunnella mitä toisella on sanottavana.

Ap