Lue keskustelun säännöt.
Mies on ollut tupakoimatta koko yhdessäoloajan ja nyt aloitellut sitä taas pikkuhiljaa...
20.07.2006 |
Josta minä, tupakoinnin vastustajana, en pidä yhtään. Sanoin, että jos tupakoinnin taas aloitat niin se on heipparallaa - minä kun en sitä hyväksy, en etenkään siksi koska hänen terveydelleen se ei ole hyväksi (ei tietysti kenenkään terveydelle mutta hän saa siitä astmaoireita). Mies sitten otti niin pahasti itseensä että eipä olla nyt puheväleissä, tuolla hän syöttää lasta ja yskii vähän väliä :( En kuulemma tykkää hänestä koska olen moisen takia valmis jättämään. Olenko aivan kauhea? Pitäisikö vain tukea ja hyväksyä etenkin kun on poltellut silloin tällöin ja salassa...
Kommentit (5)
Miehellä on astmahistoria, vaikkakin kohtauksia ei ole ollut pitkään aikaa ja lääkkeitä ei ole tarvinut. Silti se on siellä taustalla. Ja isänsäkin kuoli joskus 40-vuotiaana aivohalvaukseen. Ja kun kerran jo pääsi siitä tupakasta eroon, niin kyllä ottaa aivoon, että ei aikuinen ihminen sen vertaa itsestään ja rakkaistaan välitä, että ei voinut olla alottamatta uudestaan.
Mun mies luuli kanssa kai polttavansa salaa. Poltti pitkään vaan töissä ja valehteli, että ei kun kaverit vaan, siksi hänenkin vaatteensa haisee. Sitten alkoi polttaa lopuksi avoimemminkin, kun ei enää kestänyt olla lomaa ja sitten viikonloppuja ilman. Mä en osaa olla suuttumatta vähän ihan joka kerta, kun haistan miehestä tupakansavun. Ei voi mittään. Itsensähän se siinä tappaa, mutta ei toisten ihmisten aviomiehiä ja isiä saisi tosta vaan huvikseen tappaa, jos multa kysytään, vaikka kuinka olisi vaan itseään tuhoamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut polttamatta koko yhdessä olomme ajan ja nyt viime aikoina ruvennut " kännipolttelee" . Mies vaan tokaisi, et omapa on terveyteni (mieheni ei ole koskaan polttanut).
Mikään muu asia ei varmaan saa minua yhtä tolaltani...olen yrittänyt siis muuttaa omaa asennettani. Elämässä on lopulta pahempiakin asioita kuin pieni tupakointi. Kuten miehen menettäminen, tai hänen rakkautensa menettäminen.
Jos taas et ole tosissasi tuon jättämisen kanssa niin aika paha moka. Oletko kuullut tarinan paimenpojasta joka turhan takia huuteli susihälytyksiä. Ei enää mies usko jos joskus olisit tosissasi.
Mieti miltä susta tuntuu jos vaikka vähentäisit seksin määrää, ja mies sanoisi että ellei läpeä saa enemmän, se häipyy. Ihan vastaava juttu. älä anna sen ymmärtää että se on sulle yhdentekevä. Olisitko tosiaan valmis jättämään hänet? Siinä tapauksessa suhde on susi muutenkin. Kokeilkaa keskustelua, ja ennen kaikkea kannustusta!!!
t. yksi jota vituttaa ylikaiken miehen kännipolttelu