Lue keskustelun säännöt.
Muistavatko vanhempasi synttärisi?
19.11.2013 |
Minusta on vähän outoa kun kaverin lapsuudenperheeseen kuuluu kaksi lasta kaveri mukaanlukien (tottakai aikuisia ja asuvat omillaan). Kaverin sisarus on sellainen että ruinaa vähän väliä vanhemmiltaan jotain, samoin sisarukseltaan: rahaa ja uutta sitä ja tätä ja tuota. Se on vähän noloa koska tyyppi on kolmekymppinen. Hänen syntymäpäivänsä on tietenkin spektaakkeli, josta hän muistuttaa pari kuukautta etukäteen toivomalla jotain huomattavan kallista (useamman sadan euron lahjaa). Hän ei kuitenkaan järjestä mitään juhlia tarjoiluineen vaan ihmisten pitäisi vaan tuoda hänelle lahja ja häipyä vaikka saman tien häiritsemästä.
Kaverini ei pidä itsestään meteliä ja elättää itsensä kuten aikuisen ihmisen kuuluukin. Hän ei tee numeroa syntymäpäivistään, eikä hänellä ole ikinä lahjatoivomuksia vaikka häneltä niitä kysyisikin.
Se mikä tässä on outoa, on etteivät hänen omat vanhempansa edes muista (tai ole muistavinaan) hänen syntymäpäiväänsä, koskaan. Ei edes pyöreitä täyttäessä. Hän ei ole lahjojen perään, mutta minusta on vähän outoa se ettei vanhemmat esimerkiksi soita tai käy syntymäpäivänä, eivät edes onnittele. Kaverini ei asiaa ihmettele eikä sen kummemmin ole osoittanut edes ajatelleensa koko asiaa mutta minusta on kyllä tosi outoa.
Eihän se mitään maksa jos muistaa jonkun syntymäpäivän ja onnittelee. Etenkin kun kyseessä on oma lapsi, oli se sitten minkä ikäinen tahansa.
Tällä kaverillani on kuitenkin ihan hyvät välit vanhempiensa kanssa ja muuten kyllä näkevät toisiaan.
Ei meidänkään suvussa ole aikuisille tapana hankkia lahjoja syntymäpäiväksi ellei joku täytä pyöreitä tai erityisesti jotenkin juhli synttäreitään. Omat vanhempani kuitenkin onnittelevat syntymäpäivänä tai sen tienoilla. Mutta että noin läheisen ihmisen synttäreitä ei edes muista ikinä?
Miten teillä, muistavatko teidän vanhempanne syntymäpäivänne?
Kommentit (6)
Molemmat sairastavat pahanlaatuista dementiaa.Tänä vuonna eivät soittaneet.Sain sen sijaan pilasoiton,jossa joku läähätti luuriin,muttei sanonut mitään.Minäkään en soittele heille enää.Eivät välttämättä ymmärrä vastata puhelimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani muistaa kyllä synttärini ja ostaa minulle joka vuosi jotain. Tai antaa pienen rahasumman, jotta voin ostaa vaikka kengät, käydä kampaajalla tms. Minäkin muistan vanhempani synttärit ja ostan jotain. Ei meillä suureellisesti juhlita eikä virallisesti, mutta aina synttäreiksi tehdään kakku tms ja käydään kahvilla. Täytyyhän kaikki kissanristiäiset huomioita, se on hyvä tekosyy kakkukahville. Sellaista pikkukivaa. Myös nimipäivät muistetaan, joskaan ei ehkä lahjota, vaan soitetaan ja toivotellaan hyvät nimpparit.
Minusta olisi outoa, jos vanhemmat ja lapset eivät huomioisi toistensa synttäreitä. Tai lastenlasten.
Meillä on oma perinne näissä minun ja sisarusten syntymäpäivissä. Olemme n.3kymppisiä kaikki ja asumme samassa kaupungissa. Meidän vanhemmat asuvat myös.
Syntymäpäivänään sankari osaa odottaa että vanhemmat, sisarukset puolisoineen ja lapsineen tulevat kylään. Sankarin ei tarvitse tehdä muuta kuin keittää kahvit, toiset tuovat kakun, jotain suolaista ja vaikka mokkapaloja. Jonkun pienen lahjan vanhemmat hankkivat ja joku tuo kukkia.
Tämä perinne aiheutta uusissa puolisoissa ihmetystä aluksi,mutta hyvin hekin ovat päässeet juttuun mukaan :)
Äiti muistaa meitä kaikkia sisaruksia (3kpl) aina jollain pienellä lahjalla vieläkin, samoin mummu. Isällä sitten taas ei ole hajuakaan minä päivänä, kuukautena tai edes VUONNA ollaan synnytty. Ei olla saatu isältä koskaan lapsenakaan mitään synttärilahjoja, ei myöskään joululahjoja.
Ai niin viestissäni unohdin mainita että nuo samaiset vanhemmat jotka eivät edes muista toisen lapsensa synttäreitä, ostavat aina toiselle lapselleen tämän toivoman kalliin lahjan ja saattavat velvoittaa toisen sisaruksen vielä osallistumaan siihen. Se minua suututtaa tuon ihmisen puolesta miten eri tavalla kohtelevat lapsiaan. Ihan kuin koko perhe olisi olemassa vain tuhlarisisaruksen toiveiden toteuttamiseksi.
ap
Meillä ei ole koskaan synttäreistä tehty mitään isompaa numeroa, lapsena tietty oli kakut ja juhlat, muttei aikuisena enää. Pyöreitä on juhlittu, muttei oikeastaan muuten, eikä vanhemmat sen kummemmin muista (ehkä joku suklaapatukka tai ässä-arpa voi tulla :)). Mielestäni kuitenkin on huvittavaa, että veljeni vaimo (kaksi lasta, olleet naimisissa pitkään, ikää +30) on alkanut parin vuoden aikana kertomaan äidilleni synttärilahjatoiveita. Tai pikemminkin käskyjä: tulee suunnilleen että osta minulle sitten syntymäpäivälahjaksi nahkahanskat/kylpylähoito/lahjakortti alusvaateliikkeeseen(!)... jotenkin minusta vähän outoa, kun eivät tosiaan vietä synttäreitä tai edes tarjoa kahveja, vaan lahja pitäisi saada (vaikkei lahjoja yleisesti ottaen meillä osteta, eikä esim. veljeni saa synttärilahjaa vaimon vanhemmilta).