Sopiiko tiibetinspanieli lapsiperheeseen?

Sopii! Meillä on ihana neljävuotias tipsutyttö ja lapsi. Koira on lempeä ja kiltti koira. Toisille koirille ei ole koskaan haukkunut, mutta ovikelloa haukkuu kyllä. Emme ole opettaneet tavasta pois, koska tipsun kuuluukin ilmoittaa, se nauttii siitä.  "Tiibetiläiset munkit pitivät tiibetinspanielia pyhänä eläimenä. Ne vahtivat luostareiden kalleuksia. Tiibetinspanieli on aina ollut erittäin valpas rotu, niinpä sitä käytettiin vahtikoirana. Se seisoi luostareiden muureilla, ja aina kun muukalainen lähestyi, se antoi hälytyksen munkeille. Vielä nykyäänkin tiibetinspanielit usein etsivät itselleen korkean paikan mistä voi tähystellä ympäristöä. Tarinan mukaan tiibetinspanielilla oli myös tehtävänä pyörittää tassuillaan rukouspöydän rukousmyllyä. Tiibetinspanieli oli pyhä koira, joten sitä ei myyty, mutta sen sijaan sen sai lahjoittaa suurena kunnian osoituksena."

Meidän tipsussa näkyy selkeästi koiran alkuperäinen tehtävä, sitä on näköjään suosittu jalostuksessa. Koira rakastaa makoilla korkeilla paikoilla (sohvan päällä ym.) ja tuijottaa ulos sekä ilmoittaa vieraista. Rapun ääniä ei yleensä hauku.

Tipsumme on ihanan kärsivällinen luonne, oikea lapsien unelmakoira. Voin huoletta päästää kenet tahansa, lapsen tai aikuisen, lähestymään sitä. Usein tipsu osoittaa omanarvontuntoa ja on kuin ei huomaisi lähestyjää, kävelee vain coolisti ohi, vaikka toinen yrittää rapsuttaa :-) Kotona nauttii hellyydestä ja on todellinen sylikoira. Ei ole ollut mitään ongelmia, meidän tipsu on ihan täydellinen neitokainen <3

Se piti vielä sanoa, että kovin aktiivinen rotu tämä ei ole. Tipsu ei nauti lenkkeilystä säällä kuin säällä, meidän koira kääntyy ovelta pois kun näkee sateen. Lenkkeilyä ja liikuntaa tietenkin tarvitsee ja tarpeen vaatiessa kävelee pitkiäkin matkoja.