Miten tukea lasta, jolla huono itsetunto?
Kyseessä 7v. lapsi, joka käy erityiskoulua. Ongelmina kuullun ymmärtämisen vaikeus sekä puheen viivästyminen. Nämä ovat myös psykologin mukaan huonon itsetunnon taustalla (monet pitäneet lasta tyhmänä jne. ja jotkut aikuiset ovat tämän sanoneet jopa lapsen kuullessa kuvittelen ettei tämä ymmärrä. Muut lapset ovat myös olleet todella julmia sanoissaan).
Nämä asiat on myös huomattu koulussa. Lapsi vaatii todella paljon kannustamista että uskaltaa edes yrittää jotakin. Opettajankin mukaan lapsi luovuttaa ennen kuin on edes yrittänyt koska ei kuulemma osaa mitään. Kotona tämä tulee esiin esim. piirtämisessä. Lapsi on hyvin kriittinen omia piirustuksiaan kohtaan ja useimmat piirustukset päätyvät roskakoriin ennen kuin me vanhemmat edes niitä näemme.
Läksyjen teossa huono itsetunto tulee esiin myöskin. Me vanhemmat tiedämme, että lapsi osaa tietyn asian (vaikkapa plus -ja miinuslaskuja) mutta neuvoista huolimatta ei suostu edes vilkaisemaan tehtäviä koska ei taaskaan omasta mielestään osaa.
Tähän on kaatunut myös pari harrastusta (ja tosiaan harrastuksia, läsnäolopakkoa ei ole jne. eli hyvin vapaamuotoista harrastelua). Hän ei osaa ja muut osaa joten lapsi ei mene sinne enää. No en halua pakottaakaan koska ei siitäkään mitään tulee.
Luonnollisesti me vanhemmat kannustamme ja kehumme koska lapsi ei ole mikään toivoton tapaus. Päinvastoin. Älliä riittäisi kun vain hän itsekin huomaisi sen. Ainoastaan dinot ja legot ovat asia, jossa lapsi tietää olevansa hyvä (tunnistaa lukemattomia dinolaleja ja osaa rakentaa vaikka mitä legoista. Jopa minä ja mies ollaan välillä ihan ihmeissämme asiasta).
Psykologilla emme käy enää koska tapaamiset kattoivat sen, että saadaan tietää lapsen ongelmakohdat. Koulun puolesta painotetaan tietenkin oppimista eli tarvitsee tukea kodin osalta varsinkin äidinkielessä. Joten olen ihan ymmälläni, miten enää tukea lasta saamaan parempi itsetunto.
Vinkkejä kellään samanlaisesta. On vain niin ikävä katsoa, kun lapsi ei luota itseensä ja osaamiseensa yhtään =(