Vauvan nimeen tottuminen
mietimme pojan nimeä piitkään ja paljon. Jäljelle jäi kaksi hyvää vaihtoehtoa, joista valitsimme toisen (tämä nimi kulkee suvussanikin). Minun on vaikea kuitenkin olla miettimättä olisiko se toinen nimi sittenkin ollut parempi...toisaalta nimiäiset oli vasta toissapäivänä, että ehkei ihmekään etten ole tottunut.
miten kauan teillä kesti että nimi tuntui "omalta" ja vauvaa oli luontevaa kutsua hänen oikealla nimellään??
Kommentit (14)
Tytöllä oli nimi jo viisi vuotta ennen kuin tulin raskaaksi. Miten häntä olisi voinut muuksi kutsua syntymän jälkeenkään?
Meillä on lapsi 1v1kk eikä vieläkään osata kutsua oikealla nimellä... Lempinimi/nimet istuu niin tiukasti! Tosin nyt kun lapsi alkaa ymmärtää puhetta, on helpompi puhutella häntä itseään oikealla nimellä. Silti miehelle tulee puhuttua aina lempinimellä. Alkaa jo ärsyttää! Välillä ihan havahdun siihen, että onko lapseni nimi oikeasti tämä.
Okei, kuulostaa siltä ettemme ole siis ainoita. Pojallamme on nyt kolme nimeä ja itseasiassa jokaista niistä ajattelimme(ajattelin)etunimeksi. Jotenkin on vain niin paha mieli että asiasta ei tunne oloaan varmaksi...
Olen 24-vuotias ja minua kutsutaan edelleen vauva-aikaisella lempinimelläni. Toki esimerkiksi lääkärissä ja työpaikalla käytössä on ristimänimeni, mutta kaikki sukulaiset, ystävät ja tuttavat käyttävät tätä vauva-ajasta jäänyttä lempinimeä jolla ei ole mitään tekemistä oikean nimeni kanssa. :) Molemmat nimet koen yhtä paljon "omikseni".
(Mainittakoon vielä että tämä kutsumanimeni ei ole mikään luokkaa "Nöpöprinsessa", vaan ihan siis oikea nimi - se vaan ei ole nimeni virallisesti).
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 13:26"]
Meillä on lapsi 1v1kk eikä vieläkään osata kutsua oikealla nimellä... Lempinimi/nimet istuu niin tiukasti! Tosin nyt kun lapsi alkaa ymmärtää puhetta, on helpompi puhutella häntä itseään oikealla nimellä. Silti miehelle tulee puhuttua aina lempinimellä. Alkaa jo ärsyttää! Välillä ihan havahdun siihen, että onko lapseni nimi oikeasti tämä.
[/quote]
Tutkimukset osoittaa, että lapsi alkaa ymmärtää puhetta jo ensi päivistä lähtien. Ei vasta josksu 1 vuoden ikäisenä.
Teette aika hallaa lapselle, jos ette heti ala kutsumaan häntä hänen nimellään vaan joksikin vauvaksi tai jollain työnimellä tyyliin "pulla".
Vauva alkaa käsittää ja hahmottaa asioita jo kohdussa. Kielellinen kehitys alkaa heti synnyttyä (jos ei jo aiemmin) hermoradat aivoissa alkaa välittömästä sopeutua omaan äidinkieleen ja myös siihen omaan nimeen...
Ääliöt. Ei se vauva ole mikään tyhjäpää, vaikka ei itse vielä osaisi puhua.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 14:35"]
Teette aika hallaa lapselle, jos ette heti ala kutsumaan häntä hänen nimellään vaan joksikin vauvaksi tai jollain työnimellä tyyliin "pulla".
Vauva alkaa käsittää ja hahmottaa asioita jo kohdussa. Kielellinen kehitys alkaa heti synnyttyä (jos ei jo aiemmin) hermoradat aivoissa alkaa välittömästä sopeutua omaan äidinkieleen ja myös siihen omaan nimeen...
Ääliöt. Ei se vauva ole mikään tyhjäpää, vaikka ei itse vielä osaisi puhua.
[/quote]
hermoradat alkaa sopeutua omaan kieleen :D Heheheheh AHAHAHAHAHAHAH XDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
"hermoradat kuljettavat liike- ja tuntoviestejä aivojen ja muun ruumiin välillä"
http://peda.net/veraja/leppavirta/lukio/ps/ps3/1
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hermosto
Somaattinen ja autonominen hermosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fysiologisesti ääreishermosto jaetaan somaattiseen ja autonomiseen hermostoon. Somaattinen hermosto on tahdonalainen ja sen avulla säädellään poikkijuovaisten lihasten eli luustolihasten liikkeitä. Autonominen hermosto eli vegetatiivinen hermosto on suurimmalta osin tahdosta riippumaton sillä se säätelee sydänlihaksen ja sileän lihaksiston toimintaa sekä vaikuttaa erilaisten rauhasten eritykseen. Se säätelee muun muassa sydämen sykettä, hengitystä,ruoansulatuselinten toimintaa ja hikoilua.
Mistä näitä sikiää?
Vauva on kyllä tosiaan aika hirveä nimi, kuulostaa vajaalta, kukakohan sen on keksinyt?
Huh, onneksi kutsunkin poikaa nimellä äitin-pikku-apina.
Aina tuntunut oikealta. En ole kohdannut kuvaamiasi ongelmia.
Meillä oli ekan kohdalla pari vaihtoehtoa ja kyllä sitä valintaa sitten jonkunnkuukauden mietti, sitten se toinen unohtui. Toiselle lapselle(eri sukupuolta) oli vaan yks vaihtoehto joka tuntu täysin oikealta, lapsen oldsa vuoden ikäinen sitä vähän katui kun on sen verran yleinen nimi ja siinä vaiheessa tuntu että jokapaikassa on samannimisiä..
kolmas lapsi syntyy kohta ja hänelle ei oo oikein mitään nimeä mietittynä vaikka sukupuoli on tiedossa, mutta kai se jostain tulee..
Mulla on kahdelle lapselle nimet vaan iskeneet tajuntaan. Eli pyöritellyt olen nimiä jos jonkinlaisia ja sitten jostain puskista tullut näille nimet. Ja vielä sellaiset melko harvinaiset. Tyttären nimeä en oikeastaan edes tiennyt olevan kalenterissa. Nimet on heti otettu käyttöön, tietenkin.
jos saan joskus kolmannen lapsen ja hän on tyttö, niin nimi on valmiina.
Tiedän yhden tytön, jota aina kutsuttiin vauva-ajan lempinimellä ja esikouluun mennessään tyttö ei tiennyt omaa oikeaa etunimeään kun sitä häneltä tiedusteltiin. Ihan vaan off topic.
Nyt vauva on 4,5kk ja alan kutsua häntä omalla nimellään, aiemmin tyttö oli vain "vauva" :)