Onko huonosti käyttäytyvät lapset huonon kasvatuksen tulos?
Siis ihan musta-valkoisesti. Me ollaan ainaki yritetty kasvattaa hyvin käyttäytyviä lapsia, mutta toisinaan, yleensä vieraiden tullessa he saattavat riehaantua. Itekin on iavan ihmeissään, että mistäs toi nyt tuli, tommonen riehaantuminen. Olen selittänyt sitä itelleni, että se liittyy vieraisiin ja esittämiseen, voisiko olla niin? Vai olenko tehnyt itse jotain väärin?
Kommentit (11)
Mutta yleisesti ei myöskään ymmärretä, kuinka erilaisia luonteita lapsilla on jo vauva-ajasta lähtien. Jotkut lapset ovat helpommin kasvatettavissa kuin toiset, ja nämä helpommin kasvatettavien vanhemmat ovat luonnollisesti herkkiä tuomitsemaan muita huonoiksi kasvattajiksi. Mutta eiväthän he voikaan tietää niistä haasteista, joita jotkut vanhemmat joutuvat kohtaamaan.
Vilkkaiden lapsien vanhemmat tietävät, että hyväkin käytös saattaa sen vilkkauden keskellä vaikuttaa huonolta käytökseltä. Lapsen pitäisi esiintyä/olla huomaamattomasti?
Hän kun ei muista omia lapsiaan enää tai siis niiden käytöstä lapsena. Luulen sen johtuvan myös siitä et anoppi on vanhentunu ni ei jaksa enää samalla tavalla häärätä kuin ennen ni on helppo sanoa et lapset ovat kammottavan villejä eikä hän jaksa niitä hoitaa.
Meillä on monta pienestä pitäen hyvin vahvatahtoista lasta. Melko vaikeita luonteita kaikki. Ihan 2v. lähtien otettu kova kuri ja kasvatus. Meillä nykyisin helppoa. Lapset hyväkäytöksisiä ja muut huomioonottavia. Kyllä kasvatuksella on merkitystä. Se joka väittää ettei ole vanhempien vika et lapset ei osaa käyttäytyä,ei osaa kasvattaa lapsia.
Osallistutaan kotitöihin jo pienestä pitäen. Opetetaan kattamaan pöytää, viemään lautaset pöydästä, osallistumaan ruoan laittoon, syömään pöydässä nätisti jne... Ja jos ja kun tulee vastustusta tai riitelyä niin siitä seuraa aina jotain. Esim. ei avata tietokonetta viikkoon tai jotain mikä on lapsesta kivaa. Pysytään siinä mitä sanotaan AINA. Nukkumaan mennään sillon kun vanhemmat sanoo jne....
Kasvatukseen liittyy paljon muitakin aspekteja kuin kuri. Aikuisen tehtävä on haastava, kun on luovittava kurin ja luovuuden välillä, ettei lapsen luovuus tuhoudu kurinpidon puristuksessa. Aikuisen tehtävänä on myös huolehtia, ettei liian tiukka kuri vahingoita lapsen itsetuntoa, heikennä luottamusta muihin ihmisiin, tukahduta tunteidenilmaisutaitoa tai luontaista uteliaisuutta. Aikuisten säännöt ovat myös yksi tehokkaimpia tapoja tappaa lapsen luontainen halu oppia uutta. Ja niin edelleen. Kasvatuksessa on paljon muitakin huomioitavia seikkoja kuin se, miltä lasten käytös näyttää ulos päin.
Kyllä se vanhanaikainen remmi on kaikista paras ratkaisu! Ja sen käyttö lopetetaan kun ei tarvita.
Etukäteen ennen vieraiden tuloa kerrotaan SELKEÄSTI säännöt. Saa puhua, saa leikkiä, mutta ei riehua. Etukäteen kerrotaan SEURAUKSET, että jos ei totella, ensin kielletään ja sitten viedään omaan huoneeseen. Ja jos sekään ei riitä, joku KIVA asia menee jäähylle. Ei karkkipäivää tai jotakin joka on lapselle tärkeää.
Sitten eletään sen mukaan mitä on sanottu! Muuten tuo jää tyhjäksi.
Ok. Voi olla että muutamat vierailut jompi kumpi vanhempi voi joutua ojentamaan omia lapsiaan silläkin uhalla ettei ehdi keskustella vieraiden kanssa, mutta kun tuo on tehty tarpeeksi usein, kyllä ne lapsetkin oppii.
Tai jos tekeekin niin varmaan viimeistään muutaman kiellon jälkeen uskovat. Vilkkaan kanssa on joka hetki oltava valmis puuttumaan asioihin. Ettei katoa väkijoukkoon, tönäise kaveria kumoon, säntää esiintymislavalle. Ja meillä ei ainakaan riitä pelkkä sanallinen kielto vaan on napattava kiinni.
ja tekevät omia valintojaan. Minun ihanat kauniisti käyttäytyvät lapseni on muuttuneet huonotapaisiksi hirviöiksi saatuaan paljon kavereita. Millään mitä sanomme ei ole enää merkitystä koska naapurin " Risto" sanoo toista.
Meillä vilkas lapsi on niin tohkeissaan välillä että perusasitkin unohtuu..