Miten innostua lapsista/äitiydestä? Lapseton pohtii tulevaisuuttaan..

Eli miten innostua lapsista ja äitiydestä? Olen vasta 23 mutta kaverit lisääntyy jo ja alan tuntea vähän paineita omasta tulevaisuudesta.. Tavallaan haluaisin tulevaisuudessa lapsia mutta äitiys ja lapset ajatuksena vain stressaa. Mietin kaikkea sitä aikaa mikä menee lapsen läksyistä huolehtimiseen, vaipan vaihtoon, etääntyviin teineihin, kaikkeen lasten elämästä huolehtimiseen liittyen. Olisiko jotain mielikuvaharjoituksia millä kiinnostua lapsista ja äitiydestä? Tällä hetkellä haluan vain opiskella ja matkustella eikä perhe-elämä kiinnosta yhtään, mutta ahdistuin kun ystäväni kummastelivat kun sanoin alkavani miettimään koko lapsiasiaa vasta 30-vuotiaana. Eli koen että haluaisin lapsen joskus vain jotta elämällä olisi jokin merkitys mutta käytännössä en koe mitään vauvakuumetta. Mitä jos miestäkään ei löydä ennen kuin on liian myöhäistä? Pitääkö vaan luottaa että halu saada lapsi tulee kyllä myöhemmin? En ole koskaan haaveillut lapsesta samalla tavalla kuin muista asioista. Tyhmää ehkä kysyä tämmöistä mutta nämä on isoja kysymyksiä jotka vaikuttaa elämän valintoihin.