Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomat! Kuinka paljon vietätte aikaa puolisoidenne kanssa päivittäin?
06.11.2013 |
Mies käy töissä, tulee kotiin ja lähtee heti omiin harrastuksiinsa kavereiden kanssa, tai jos on kotona niin pelaa tietokoneella. Yhteistä aikaa meillä ehkä puolesta tunnista tuntiin päivässä. Itse kaipaisin enemmän, mutta miehestäni tämä on ihan "normi" määrä. Miten teillä on? Entä mitä te yhdessä puuhailette?
Kommentit (16)
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:00"]
Me ollaan melkein aina yhdessä. Työmatkat, usein lounaat, töiden jälkeen ja viikonloppuisin ja lomilla. Arkisin on ehkä keskimäärin kerran viikossa menoa erikseen, viikonloppuisin ehkä kerran kuussa. Työmatkat (useimmiten mulla) on hirveetä pakkopullaa kun ei haluis pois kotoa. Lomilla käydään kumpikin noin kerran-pari vuodessa omien kavereiden kesken (vkl - pitkä vkl). Ollaan 40v ja 50v ja meillä on miehen aikuiset lapset, joita tavataan viikoittain.
[/quote]
Lisään tähän vielä, että harrastetaan yhdessä ruuanlaittoa, paljon liikuntaa ja lukemista + veneilyä ja veneen laittoa. Telkkaria meillä ei yleensä ehditä avata kuin joskus vkl-iltaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ihan oikeasti kaikilla noin idyllistä? Musta alkaa pikkuhiljaa tuntua että olen kokonaan väärän miehen kanssa, tuntuu ettei minun seurani kiinnosta kuin vähäisissä määrissä. Ap
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:04"]
Onko ihan oikeasti kaikilla noin idyllistä? Musta alkaa pikkuhiljaa tuntua että olen kokonaan väärän miehen kanssa, tuntuu ettei minun seurani kiinnosta kuin vähäisissä määrissä. Ap
[/quote]
Tuskinpa kaikilla, mutta tähän varmaan vastasivat ne, jotka oikeasti viettävät aikaa yhdessä (esim. minä). En oikein ymmärrä miksi ollaan menty yhteen, jos ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita tai harrastuksia. Meidät ainakin yhdisti se, että halutaan viettää vapaa-aikaamme samanlaisten puuhien parissa ja meitä kiinnostaa samat tapahtumat ja menot. Ystävätkin on vuosien jälkeen yhteisiä, mun ystävät on tutustuneet miehen ystäviin ja käydään niiden kanssa yhdessä ulkona. Kotonakin vaikka puuhaillaan omia juttuja, on ne toisenkin jutut kiinnostavia; mielelläni menen mieheni kanssa musahommiin tai se kyselee mun kirjoittamisesta ja lukee niitä. Tehdään ruokaa yhdessä ja jutellaan kaikesta.
Me ollaan aina yhdessä kaikkena vapaa-aikana, ollaan kuin siamilaiset kaksoset. Ei olla koskaan riidelty, vähän väitelty vain. Yhdessäoloa kohta 11 vuotta :)
Makunsa kullakin. Minusta eivät ole idyllisiä nuo kertomukset, joissa ollaan kaikki aika kumppanin kanssa ja ystäviäkin tavataan vain yhdessä. Hyväksyvätkö tällaiset ihmiset ystäväpiiriinsäkään muita kuin parillisia? Entä sitten kun jää yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä molemmilla on suht säännöllinen ma-pe päivätyö ja ollaan kotona melko samoihin aikoihin viikko-iltoina. Meillä on yhteisiä harrastuksia (lähinnä urheilua) joissa olemme kimpassa tai ainakin samaan aikaan samassa paikassa. Muutenkin kiinnostuksen kohteemme ovat melko samanlaiset joten meillä kyllä vietetään aikaa yhdessä aika paljon... jos ei muualla niin ihan vaan kotona... seksikin maistuu ja toimii ;o)
Ei me kuitenkaan toisiimme liimaantuneita olla ja osataan olla erossakin tahoillamme. Joskus toinen saattaa kaivata omaa rauhaa mutta sekin meillä onnistuu.
Uskon että itsekullakin on varmasti niistä "yksinäisiäkin" kavereita, mutta omaan korvaan kuulostaa silti idylliseltä. Meillä menee tietokone ja harrastukset minun ohi, välillä tuntuu että mies viettää aikaa kanssani vain pakosta, jotta en olisi ihan "heitteillä". Silti väittää minun olevan maailman tärkeintä vaikkei sitä näytäkään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:11"]
Makunsa kullakin. Minusta eivät ole idyllisiä nuo kertomukset, joissa ollaan kaikki aika kumppanin kanssa ja ystäviäkin tavataan vain yhdessä. Hyväksyvätkö tällaiset ihmiset ystäväpiiriinsäkään muita kuin parillisia? Entä sitten kun jää yksin?
[/quote]
Jos se oma puoliso on myös paras ystävä, miksei haluaisi viettää sen kanssa vapaa-aikaansa? Me ollaan molemmat oltu jo sinkkuina samassa ystäväpiirissä, siellä alun perin tutustuttiinkin. Siinä porukassa on monenlaista tyyppiä, peruspariskunnista lesbopareihin, sinkuista veloista suurperheellisiin. Ei todellakaan seurustella pariskunnittain, vaikka yhdessä miehen kanssa ollaan liikkellä, ei pidellä toisiamme kädestä koko iltaa. Sehän tuollaisessa kaveriporukassa on parasta että siihen on aina tervetullut, jää sinkuksi tai ei, tai pariskunnasta voi lähteä porukkaan kumpi vaan jos toinen ei pääse tai jaksa lähteä ulos.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:58"]
Me ollaan molemmat kotona töistä viimeistään kuudelta. Usein tavataan kaupungilla, käydään lasillisella tai syömässä, kaupassa, sitten kotiin missä tehdään ruokaa ja syödään yhdessä. Arki-iltaisin luetaan, kuunnellaan musiikkia, näprätään omia juttujamme (mies tekee musiikkia, minä kirjoitan ja teen koruja), käydään leffassa tai urheilemassa. Viikonloput ollaan aina yhdessä, käydään paljon kulttuuritapahtumissa, konserteissa, näyttelyissä. Kyläillään kavereilla, matkustetaan. Ollaan oikeastaan kaikki vapaa-aika yhdessä. Naimisissa 15 vuotta.
[/quote]
Kuulostaa samalta kuin meillä. :)
Kavereitakin nähdään useimmiten -- ei kuitenkaan aina -- isommalla porukalla siten, että kumpikin ollaan paikalla, mutta paljon vietetään aikaa ihan kaksistaan ja tykätään toistemme seurasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:15"]
Uskon että itsekullakin on varmasti niistä "yksinäisiäkin" kavereita, mutta omaan korvaan kuulostaa silti idylliseltä. Meillä menee tietokone ja harrastukset minun ohi, välillä tuntuu että mies viettää aikaa kanssani vain pakosta, jotta en olisi ihan "heitteillä". Silti väittää minun olevan maailman tärkeintä vaikkei sitä näytäkään. Ap
[/quote]
Älä nyt ainakaan ala sen kanssa lapsia tehdä.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:16"][quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:15"]
Uskon että itsekullakin on varmasti niistä "yksinäisiäkin" kavereita, mutta omaan korvaan kuulostaa silti idylliseltä. Meillä menee tietokone ja harrastukset minun ohi, välillä tuntuu että mies viettää aikaa kanssani vain pakosta, jotta en olisi ihan "heitteillä". Silti väittää minun olevan maailman tärkeintä vaikkei sitä näytäkään. Ap
[/quote]
Älä nyt ainakaan ala sen kanssa lapsia tehdä.
[/quote]
Se aika mikä ollaan yhdessä on maailman ihaninta, mutta nimenomaan kun sitä ei liiaksi ole, vaikka mahdollisuudet olisivatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kadehdittavalta :( kuulostaa siltä että teidän miehenne sentään haluavat viettää aikaa yhdessä!
Me ollaan molemmat kotona töistä viimeistään kuudelta. Usein tavataan kaupungilla, käydään lasillisella tai syömässä, kaupassa, sitten kotiin missä tehdään ruokaa ja syödään yhdessä. Arki-iltaisin luetaan, kuunnellaan musiikkia, näprätään omia juttujamme (mies tekee musiikkia, minä kirjoitan ja teen koruja), käydään leffassa tai urheilemassa. Viikonloput ollaan aina yhdessä, käydään paljon kulttuuritapahtumissa, konserteissa, näyttelyissä. Kyläillään kavereilla, matkustetaan. Ollaan oikeastaan kaikki vapaa-aika yhdessä. Naimisissa 15 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä terffataan töitten jälkeen ruokakaupassa, tehdään ostokset yhdessä. Kotona jutellaan, hoidetaan kotitöitä, puuhataan makuuhuoneessa päivittäin, tehdään ruokaa yhdessä, syödään, katsellaa televisiota ja mennään nukkumaan yhdessä.
No mies on normaalina virka-aikana töissä ja itse kolmivuorotyössä. Aika pitkälti se menee niin että jos olen iltavuorossa niin mies harrastaa ja tapaa ystäviään yms jolloin illalla näemme ehkä 1-2h ennen nukkumaan menoa.Jos taas olen aamuvuorossa, vapaalla tai yössä niin sovimme yhdessä että mitä tehdään. Yleensä olemme yhdessä, käydään jossain (esim syömässä, kahvilla, leffassa yms) tai vietämme vaan kotona yhdessä aikaa laitamme ruokaa yms. Monesti myös nään silloin kavereita jolloin mieskin puuhaa mitä haluaa, harrastukset olen sovittanut Omiin vapaisiin jolloin mies on töissä.
Yleensä vietämme yhdessä ainakin pari-kolme iltaa viikossa yhdessä:) vähintään se pari tuntia joka ilta. Ollaan oltu avoliitossa 5-vuotta.
Me ollaan melkein aina yhdessä. Työmatkat, usein lounaat, töiden jälkeen ja viikonloppuisin ja lomilla. Arkisin on ehkä keskimäärin kerran viikossa menoa erikseen, viikonloppuisin ehkä kerran kuussa. Työmatkat (useimmiten mulla) on hirveetä pakkopullaa kun ei haluis pois kotoa. Lomilla käydään kumpikin noin kerran-pari vuodessa omien kavereiden kesken (vkl - pitkä vkl). Ollaan 40v ja 50v ja meillä on miehen aikuiset lapset, joita tavataan viikoittain.