Jos ei ole 30++ mennessä koskaan päässyt parisuhteeseen....
Niin saako jo luopua toivosta?
Miten jaksaa tätä elämää, yksin?
Kommentit (13)
Mutta kun tuntuu että satutan vain itseäni sillä uskottelulla, että jonain päivänä olisi kumppani...
Tuntuu että olisi helpompi kun vain tappaisi toiveet ja haaveet ja unohtaisi koko jutun.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun tuntuu että satutan vain itseäni sillä uskottelulla, että jonain päivänä olisi kumppani...
Tuntuu että olisi helpompi kun vain tappaisi toiveet ja haaveet ja unohtaisi koko jutun.
No, ihan mikä tuntuu itsestäsi parhaalta.
Toisaalta, miksi et eläisi tässä ja nyt ilman paineita tai toiveita huomisesta? Miksi tehdä "lopullisia" päätöksiä, kun niille ei ole mitään tarvetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun tuntuu että satutan vain itseäni sillä uskottelulla, että jonain päivänä olisi kumppani...
Tuntuu että olisi helpompi kun vain tappaisi toiveet ja haaveet ja unohtaisi koko jutun.
No, ihan mikä tuntuu itsestäsi parhaalta.
Toisaalta, miksi et eläisi tässä ja nyt ilman paineita tai toiveita huomisesta? Miksi tehdä "lopullisia" päätöksiä, kun niille ei ole mitään tarvetta?
Ei se mun tässä ja nyt- elämä niin kummallista ole.
Ja yksinäisyys vaivaa lähes koko ajan.
En ole ollenkaan tyytyväinen elämääni.
Aloin seurustella 1. krt 42-vuotiaana. Ja edelleen olemme yhdessä.
N56
Mieluummin yksin kuin huonon kumppanin kanssa tai useiden patjana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun tuntuu että satutan vain itseäni sillä uskottelulla, että jonain päivänä olisi kumppani...
Tuntuu että olisi helpompi kun vain tappaisi toiveet ja haaveet ja unohtaisi koko jutun.
No, ihan mikä tuntuu itsestäsi parhaalta.
Toisaalta, miksi et eläisi tässä ja nyt ilman paineita tai toiveita huomisesta? Miksi tehdä "lopullisia" päätöksiä, kun niille ei ole mitään tarvetta?
Ei se mun tässä ja nyt- elämä niin kummallista ole.
Ja yksinäisyys vaivaa lähes koko ajan.
En ole ollenkaan tyytyväinen elämääni.
Ala muuttamaan niitä asioita, joihin haluat muutosta. Tuo yksinäisyys... Millaisia muutoksia kaipaat? Onko sinulla perhettä (siis sukua) ystäviä, mieluisaa harrastustoimintaa? Mieti mistä voisit lähteä liikkeelle. Miten tutustut yleensä uusiin ihmisiin?
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin yksin kuin huonon kumppanin kanssa tai useiden patjana.
No onko toi klisee nyt ihan totta, oikeesti?
Oletko oikeasti ollut vuosiKYMMENET yksin?!?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin yksin kuin huonon kumppanin kanssa tai useiden patjana.
No onko toi klisee nyt ihan totta, oikeesti?
Oletko oikeasti ollut vuosiKYMMENET yksin?!?Ap
Mikä klisee? "Ikisinkku", jolla on toistasataa kaatoa takana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun tuntuu että satutan vain itseäni sillä uskottelulla, että jonain päivänä olisi kumppani...
Tuntuu että olisi helpompi kun vain tappaisi toiveet ja haaveet ja unohtaisi koko jutun.
No, ihan mikä tuntuu itsestäsi parhaalta.
Toisaalta, miksi et eläisi tässä ja nyt ilman paineita tai toiveita huomisesta? Miksi tehdä "lopullisia" päätöksiä, kun niille ei ole mitään tarvetta?
Ei se mun tässä ja nyt- elämä niin kummallista ole.
Ja yksinäisyys vaivaa lähes koko ajan.
En ole ollenkaan tyytyväinen elämääni.Ala muuttamaan niitä asioita, joihin haluat muutosta. Tuo yksinäisyys... Millaisia muutoksia kaipaat? Onko sinulla perhettä (siis sukua) ystäviä, mieluisaa harrastustoimintaa? Mieti mistä voisit lähteä liikkeelle. Miten tutustut yleensä uusiin ihmisiin?
Jurnutan vain paikallaan, siihen haluaisin muutosta.
Vanhemmat on, ei niitä kiinnosta.
Kavereita ei ole yhtään.
En tapaa missään ihmisiä.
Nyt kuule parrua hanuriin, siitä se lähtee, Tosin en suosittele kenellekään parisuhdetta, kannattaa pysyä parissa suhteessa ja niitä sitten vaihtaa
Saahan sitä luopua toivosta vaikka milloin, mutta eri asia kannattaako. Kyllä minä tiedä sellaisia miehiä ja naisia, jotka eivät ole vielä 30+ olleet pitkässä parisuhteessa, tai ylipäätään parisuhteessa, ja sitten jotain on tapahtunut. Eikä ole välttämättä ollenkaan huono asia, ettei ole exiä siellä täällä häiritsemässä. Lisäksi sitoutuminen on ollut aivan eri tasoa, kun osaa arvostaa mitä on saanut.