Sinulle sanotaan " Olet ihan äitisi näköinen". Miten reagoit?
Kommentit (30)
Miksi siihen pitäisi jotenkin reagoida?
No mä (nainen) olen isäni näköinen :)
On sanottu monesti. Otan kehuna, äitini on todella kaunis.
Sanoisin varmaan että joo sellasia ne geenit tuppaa olemaan.
Ei ole kehu eikä loukkaus. Yleensä ihmettelen, koska itse en näe meissä yhdennäköisyyttä.
"No voi äitiraukkaa että noin ajattelet".
Äitini on siis nätimpi kuin minä :).
Jos olisin äitini näköinen, olisin sinisilmäinen ja hiukseni olisivat vaaleat luonnonkiharat. En siis olisi itseni näköinen, koska näytän enemmän isältäni ja olen tumma. Tämän näköisenä olen elellyt jo lähes 40 vuotta. Luonnollistahan se vaan on näyttää jommalta kummalta biologiselta vanhemmaltaan, vaikka kai tässäkin kyselyssä on jälleen joku ulkonäköpointti pelkästään...
No äitini on lihava, kyttyräselkäinen, harvahiuksinen ja ei minkään näköinen.
Olen tullut ulkoisesti isäni äitiin. Jos minua joku sanoisi äitini näköiseksi niin tekisin elämäntapamuutoksen välittömästi.
No niinhän se on, kyllä meistä näkee, että olemme "samasta puusta veistetyt". Ja etenkin nyt, kun äiti on edesmennyt, tuntuu ihan kivalta, että joku muistaa häntä.
Tulipa mieleeni tyttäreni murrosikäisenä. Sain lapset nuorena joten olin itsekin vielä nuori kun lapset olivat murrosiässä. Kun liikuimme tyttäreni kanssa ihmiset puhuttelivat meitä sisaruksiksi. Tyttö ei tietysti tykännyt, koska hänen mielestään olin vanha, olenhan hänen äitinsä. Meissä paljon samaa näköä mutta myös eroa löytyy.
Ottaisin kehuna mut ei kukaa oo nii sanonu :( oon isään tullu
Vierailija kirjoitti:
Tulipa mieleeni tyttäreni murrosikäisenä. Sain lapset nuorena joten olin itsekin vielä nuori kun lapset olivat murrosiässä. Kun liikuimme tyttäreni kanssa ihmiset puhuttelivat meitä sisaruksiksi. Tyttö ei tietysti tykännyt, koska hänen mielestään olin vanha, olenhan hänen äitinsä. Meissä paljon samaa näköä mutta myös eroa löytyy.
Nykyään varmaan jo tytärtäsi luullaan vähintäänkin isoäidiksesi.
Jaa-a. En nänhyt äitiäni paljoakaan. Kuvista näin, että hänellä oli kiharat hiukset kuten minullakin. 50-luvulla ei ollut yleistä, että erottiin ja minä siis olen ollut isäni ja mummoni kasvattama.
Pitäisin sitä kehuna, äiti on supermummo, joka treenaa monta kertaa viikossa, hoitaa lapsenlapsia ja harrastaa kulttuuria. Mieleltään ja ruumiiltaan vielä nuori eläkeläisenäkin.
Äiti menisi helposti vähintään kymmenen vuotta nuoremmasta, kun olemus ja liikkuminen on niin nuorekasta. Tukka on kuitenkin harmaa ja meikkaaminen jäi, kun äiti jäi eläkkeelle.
Toteaisin itsekseni, että lausujalla on huono näkö. En ole äitini näköinen, vaan muistutan äitini sisarta.
Vierailija kirjoitti:
No äitini on lihava, kyttyräselkäinen, harvahiuksinen ja ei minkään näköinen.
Olen tullut ulkoisesti isäni äitiin. Jos minua joku sanoisi äitini näköiseksi niin tekisin elämäntapamuutoksen välittömästi.
Kyttyräselkäinen??? Miten ajattelit sen elämäntapamuutoksella korjata?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kehu eikä loukkaus. Yleensä ihmettelen, koska itse en näe meissä yhdennäköisyyttä.
Tämä. Äitini on vaalea elovenatyyppi, minä ruskeahiuksinen ja -silmäinen. Piirteenikin ovat enimmäkseen isän puolelta perittyjä.
kehuna, mun äiti on todella kaunis.