Lue keskustelun säännöt.
Yhteiskunta on TÄYSIN EPÄONNISTUNUT kohdallani poistaakseen masennukseni
12.09.2020 |
Kyllä se tiedetään, mistä masennukseni johtuu. Pääsenkö kesällä järvimökille vilvoittelemaan? En pääse. Pääsenkö talvella tunturimökille hiihtelemään? En pääse. Pääsenkö keväällä Madeiralle kukkaloistoon? En. Pääsenkö syksyllä osalliseksi hirvenlihoista ja karjupeijaisista? Turha luulla. Mitään virikkeitä ei yhteiskunta minulle tarjoa, eikä minulla itsellä ole varaa niihin. Häpeän niin olla suomalainen. Olen miettinyt Ruotsiin muuttoa. Siellä ihmistä arvostetaan.
Kommentit (24)
mä taas olen henk.koht tietyllä tapaa nauttinut korona-ajasta. ok. en tosiaan tarkoita sitä, että "nauttisin" siitä, että moni on kuollut tai vammautunut pysyvästi ja menettänyt työpaikkansa. Tuntuu todella pahalta heidän ja heidän rakkainpiensa puolesta! Rutosti voimia heille!
olen introvertti ja olen työelämässä joutunut vetämään ekstrovertin roolia. pidän kyllä ihmisistä ja ihmiset pitää minusta. Työyhteisö ja asiakkaat on ihania ja tulen kaikkien kanssa toimeen ja kaikki ihmiset on omalla tavallaan rikastuttanut mun elämää.
Mä vaan väsyn ja loppuunpalan liioista ihmiskontakteista. Nyt korona-aikana olen ollut etätöissä ja sulkeutunut suvun erämaamökille. Olen valokuvannut ja maalannut täällä ja auttanut paikallisten vanhusten apteekki-ja kauppamatkojen juoksutyttönä.
Tuntuu, että mun elämä on merkityksellisempää itselle ja muille näin erakkona.
mulle ja mun psyykkeelle sopii parhaiten tällainen rauhallinen, yksinkertainen erakko-elämä, luonnon keskellä ja luonnon armoilla.
nytkin yksi vanha pariskunta, jota olen auttanut, jätti kuistin pöydälle itseleivotun ruislimpun ja fileoidun kuhan.
Nyt on kuitenkin töistä soitettu, että palaisin takaisin ja mua oikeasti ahdistaa palata siihen hektiseen oravanpyörään. Ei niiden ihmisten takia vaan liikojen hektisten ihmiskontaktien takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haista ap v*ttu. Minä masennuin, koska minut raiskattiin varhaisteininä. Yritin itsemurhaa 15-vuotiaana. Olen kovalla työllä päässyt nousemaan siitä hirveästä kuopasta, jossa elin niin kovin kauan. Älä viitsi trollata tällaisella asialla. Masennus ei ole vitsi.
Älä yritä vähentää kärsimyksiäni. Kuka sinut muka raiskasi? Miten olit pukeutunut? Jätät kertomatta yksityiskohtia.
AP
otan osaa ap. ironia näin somessa, se on vaikea laji.
Muuta Ruotsiin. Sillähän tämäkin ongelma ratkeaa.