Lue keskustelun säännöt.
Miksei joillekin ihmisille jää tilille rahaa?
12.09.2020 |
Olen teini-iästä lähtien tehnyt töitä ja rahaakin kertynyt tilille mukava määrä enkä köyhyydessä tarvinnut ikinä elää vaikka olen työskennellyt matalapalkkaisella alalla. Siksi en oikein samaistu heihin jotka valittavat että tili on nollilla... Miten se voi olla mahdollista? Ymmärrän että jos on peliriippuvainen tai veloissa niin se selittäisi sen ettei rahaa ole. Miksi lainaatte rahaa? Miksi ette mene töihin ja tienaa rahat itse?
Ymmärrän että nyt vielä korona-aikaan korostuu se ettei töitä ole... silti monet työpaikat pyörivät koronasta huolimatta. Jos on köyhä niin ei niitä lapsiakaan tarvitse pyöräyttää viisi kappaletta....
Kommentit (41)
Aika moni yh on varakkaampi yh:na kuin aviossa ollessaan eikä se johdu tuista tai elareista. Se johtuu ihan siitä, että ei tarvitse enää kustantaa sitä puolisonkin elämää vaan voi suunnitella ja toteuttaa kuukausibudjettinsa yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle kyllä jää hyvin rahaa säästöön, mutta eipä ne kauaa pysy tallessa. Aviomiehelläni on mielisairaus, joka aiheuttaa kaikenmoisia rahaongelmia, joista joudun hänet sitten pelastamaan. Taas viime kuussa meni monta tonnia kankkulan kaivoon. Eipä tuota viitsi heitteillekään jättää, kun rakastan niin paljon. Tätä on ollut elämäni viimeiset 17 vuotta.
Tuo on hankala tilanne. Löytyisikö jokin järjestely, jolla miehesi ei pääsisi aiheuttamaan rahaongelmia niin helposti. Esim. kun miehesi tilille tulee palkka/tuet, niin niistä suurin osa automaattiveloituksena toiselle tilille, johon on tilinkäyttöoikeus vain sinulla ja josta maksetaan yhteiset menot. Ja miehellesi päälle sellainen kielto (en muista sen tarkkaa nimeä), joka estää häntä ottamasta lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä lapsia tarvitse tehdä kuin 1 tai 2 niin rahaa ei jää.
t. matalapalkkainen yh
No sitten niitä lapsia EI hankita. Ei edes yhtä eikä varsinkaan kahta. Ihan yksinkertaista. Vituttaa maksella veroissa holtittomasti sikiävien köyhien tukia.
No minulla on monta lasta ja yleensä rahat loppu. Mitähän tukia olet minulle maksellut? Jos lapsilisää tarkoitat, niin sekin loppuu siinä vaiheessa, kun kulutus on suurimmillaan. Voihan olla, että maksan jopa enemmän veroja kuin sinä, kuka tietää.
Tää on palstalla jo ratkaistu ongelma: koska ihmiset ovat erilaisia.
Käytännössähän tämä selitys antaa mahdollisuuden vaikka minkälaiseen perseilyyn, mutta pääasia, että jokainen saa olla sellainen kuin haluaa. Mitään vastuuta ei omista teoistaan tarvitse ottaa, katsos kun kaikki eivät siihen vain pysty.
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen säästäväinen. Sitten aloin juoda ja jotain tapahtui. Tuet juotiin nopeasti. Nyt käyn töissä ja raitistuin, mutta mulle on jäänyt se paniikki päälle, että pitää ostaa jotain kallista esim.vaatteita tms, koska muuten on taas tili tyhjä eikä voi ostaa mitään. Näin kirjoitettuna tää kuulostaa vielä oudommalta kuin ajattelin.
Rahaa ei voi syödä. Se takia tapanani oli ostaa kaappi ja pakastin täyteen ruokaa tilipäivänä (siis sen jälkeen kun vuokra ja laskut oli maksettu). Mun on jotenkin helpompi elää ilman rahaa.
Loput kauppakäynnit selvisi pikkurahalla, kun osti vaan maitoa ja omenoita. Ja pitihän sitä kaikkea muutakin ostaa kuin pelkästään ruokaa.
Ikää kohta 50v ja lapset lähdössä omilleen. On sinne tilillekin jotain jo jäänyt, mutta se ruuan loppumisen pelko kalvaa yhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syntymäköyhänä (ja pienituloisena jatkuvasti) jo isovanhempani olivat torppareita, vanhemmat vuokralla ja samoin itse. Olemme siis koko ajan rikastuttaneet muita maksamalla vuokraa ilman tukia. Siksi - oi, siksi - ei tililleni olekaan kertynyt suuria summia. Kas kun nytkin maksoin vuokran (4/5 nettotuloista), rahaa jäi vain laskuihin eikä juurikaan ruokaan. Onneksi on leipäjono, mutta meno sinne bussilla. Pitänee kerjätä jostain 5.60 euroa!
Kummasti minulle on kertynyt rahaa tonneja, vaikka tai ehkä juuri siksi, että asun vuokralla. Olemme lapsettomia (valitettavasti, olisimme halunneet lapsia) ja asumme yhtiöltä vuokratussa asunnossa osaketalossa, enkä ymmärrä mitä lisäarvoa elämäämme toisi, jos omistaisimme tämän asunnon. Osuuteni vuokrasta on huikea 250 e. (Joo, ei asuta pk-seudulla).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle kyllä jää hyvin rahaa säästöön, mutta eipä ne kauaa pysy tallessa. Aviomiehelläni on mielisairaus, joka aiheuttaa kaikenmoisia rahaongelmia, joista joudun hänet sitten pelastamaan. Taas viime kuussa meni monta tonnia kankkulan kaivoon. Eipä tuota viitsi heitteillekään jättää, kun rakastan niin paljon. Tätä on ollut elämäni viimeiset 17 vuotta.
Ei tarvitse heitteille jättää, mutta ei myöskään mahdollistaa holtitonta tuhlaamista. Minä tekisin maistraattiin tutkintapyynnön edunvalvonnan tarpeellisuudesta, perusteena juuri sairauden (bipo?) aiheuttamat taloudelliset vaikeudet. Tai siis se, että sairaana aiheuttaa itselleen taloudellista vahinkoa. Sinä voisit toimia edunvalvojana ja säädellä hänen rahankäyttöään.
Kiitos, tuo voisi olla oikeasti toimiva ratkaisu. Ja oikeassa olet, kyseessä on bipo. Vaikea sairaus kaikille osapuolille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika moni yh on varakkaampi yh:na kuin aviossa ollessaan eikä se johdu tuista tai elareista. Se johtuu ihan siitä, että ei tarvitse enää kustantaa sitä puolisonkin elämää vaan voi suunnitella ja toteuttaa kuukausibudjettinsa yksin.
Ei kai se nyt mikään sääntö ole, että mies on työtön?
Ruoat teen itse, asun velattomassa omistusasunnossa, vaatteita ostan tarpeeseen, en meikkaa, kampaajalla käyn, mutta harvemmin kosmetologilla yms. Ei rakennekynsiä, ei tatuointeja yms. Harrastukset edullisia. Nettopalkka noin 2000 euroa kuussa. Ei miestä, ei lapsia. Hyväntekeväisyyteen annan jonkin verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräät meistä ovat kotoa maailmalle lähtiessä saaneet vain sata metriä etumatkaa. Kun on itse joutunut hankkimaan kaiken omalla rahalla eli käytännössä lainalla, niin siinä on mennyt ensin puoli elämää velkoja maksaessa. Oli opintolaina, autolaina jotta pääsi töihin , huonekalulaina.
Vierailija kirjoitti:
Eräät meistä ovat kotoa maailmalle lähtiessä saaneet vain sata metriä etumatkaa. Kun on itse joutunut hankkimaan kaiken omalla rahalla eli käytännössä lainalla, niin siinä on mennyt ensin puoli elämää velkoja maksaessa. Oli opintolaina, autolaina jotta pääsi töihin , huonekalulaina.
En minä vanhemmiltani mitään suuria summia ole rahaa saanut ikinä, ihan olen omillani pärjännyt. Ajokortin maksoivat, mutta ei se nyt ole kuin pari tonnia, eli aika mitätön summa kaikkiin muihin asumismenoihin verrattuna. Ihan itse olen vuokra-asuntojen vakuudet ja kalusteet ostanut, kesätyörahoilla ja opintotuella (joihin en päässyt suhteilla vaan ihan omilla ansioilla). Uskomatonta mutta totta, kun oltiin miehen kanssa molemmat opiskelijoita 10 vuotta sitten, meillä jäi joskus opinto- ja asumistuesta rahaa yli niin, että saatettiin käydä vaikka ravintolassa syömässä kerran kuussa! Nyt kolmekymppisenä on omistusasunto, säästöjä, auto, kaksi lasta ja vakityöt. Ihan vaan omalla työnteolla ja järkevällä rahankäytöllä hankittua kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Okei, meidän tilanteesta vielä niin että olemme pieni yksilapsinen perhe, asumme yli kymmenen vuotta vanhassa omakotitalossa, josta maksamme velkaa. Silti kaikkeen ylimääräiseen on varaa, emme käytä varoja kuin kaikkein tärkeimpään eli asumiseen ja ruokaan. Jos ylimääräistä jää niin ostamme jotain mieltä ilahduttavaa. Ravintoloissa käymme hyvin harvoin, ehkä pari kertaa vuodessa. Vaatteita ostamme silloin tällöin jos tarvitsemme. Olemme aina eläneet niukasti ja säästeliäästi.
Tienaan itse 1400 e kk ja mies 1800 e kk
Hyvin tullaan toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni yh on varakkaampi yh:na kuin aviossa ollessaan eikä se johdu tuista tai elareista. Se johtuu ihan siitä, että ei tarvitse enää kustantaa sitä puolisonkin elämää vaan voi suunnitella ja toteuttaa kuukausibudjettinsa yksin.
Sinkulla on vielä parempi tilanne sillä silloin voi itse suunnitella oman rahan- ja ajankäyttönsä eikä tarvitse elättää muita kuin korkeintaan se oma kissa tai koira. Nähtävästi joillekin ei riitä semmoinen kohtuullnen elintaso asianmukaisine koneineineen, laitteineen ja huonekaluineen kotona vaan kaikki raha mikä tulee pitää laittaa menemään vaikka ulkomaanmatkoihin tai tarpeettomiin hankintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruoat teen itse, asun velattomassa omistusasunnossa, vaatteita ostan tarpeeseen, en meikkaa, kampaajalla käyn, mutta harvemmin kosmetologilla yms. Ei rakennekynsiä, ei tatuointeja yms. Harrastukset edullisia. Nettopalkka noin 2000 euroa kuussa. Ei miestä, ei lapsia. Hyväntekeväisyyteen annan jonkin verran.
Kuulostaa todella ankealta elämältä.
Olen työssäkäyvä sinkku ja ihan helposti kulutan kolmisen tonnia kuussa. Jos tulot olisi pienemmät, menisi pakkaselle.
Vierailija kirjoitti:
Eräät meistä ovat kotoa maailmalle lähtiessä saaneet vain sata metriä etumatkaa. Kun on itse joutunut hankkimaan kaiken omalla rahalla eli käytännössä lainalla, niin siinä on mennyt ensin puoli elämää velkoja maksaessa. Oli opintolaina, autolaina jotta pääsi töihin , huonekalulaina.
Mun autoi maksoi 3000 markkaa, tienasin sen kesätöillä. Siinä toki säästi hyvin, että.asuon kotona opintojen ajan, joten siihenkään ei tarvinnut lainaa.
Dick Fillmore kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoat teen itse, asun velattomassa omistusasunnossa, vaatteita ostan tarpeeseen, en meikkaa, kampaajalla käyn, mutta harvemmin kosmetologilla yms. Ei rakennekynsiä, ei tatuointeja yms. Harrastukset edullisia. Nettopalkka noin 2000 euroa kuussa. Ei miestä, ei lapsia. Hyväntekeväisyyteen annan jonkin verran.
Kuulostaa todella ankealta elämältä.
Sitä se ei kuule todellakaan ole! Työ tuo iloa elämään, samoin hyvät ystävät, liikunta, opiskelu ja lukeminen. Ulkomaanmatkojakin olen tehnyt pari vuodessa.
Dick Fillmore kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoat teen itse, asun velattomassa omistusasunnossa, vaatteita ostan tarpeeseen, en meikkaa, kampaajalla käyn, mutta harvemmin kosmetologilla yms. Ei rakennekynsiä, ei tatuointeja yms. Harrastukset edullisia. Nettopalkka noin 2000 euroa kuussa. Ei miestä, ei lapsia. Hyväntekeväisyyteen annan jonkin verran.
Kuulostaa todella ankealta elämältä.
Mikä tuossa oli erityisen ankeaa? Ajattele kommentin kirjoittaja mieheksi. Kuinka moni heistä meikkaa, käy kosmetologilla tai pitää rakennekynsiä? Noihin menee joillakin naisilla aikamoisia rahasummia.
En ymmärrä ihmisiä, jotka antavat jatkuvasti tilin mennä nollille. Pitäisi siellä olla edes 1000 euroa pahan päivän varalle. Sitten vasta kalliiksi tuleekin, jos pahana päivänä joutuu ottamaan jotain pikavippejä.
Ei tarvitse heitteille jättää, mutta ei myöskään mahdollistaa holtitonta tuhlaamista. Minä tekisin maistraattiin tutkintapyynnön edunvalvonnan tarpeellisuudesta, perusteena juuri sairauden (bipo?) aiheuttamat taloudelliset vaikeudet. Tai siis se, että sairaana aiheuttaa itselleen taloudellista vahinkoa. Sinä voisit toimia edunvalvojana ja säädellä hänen rahankäyttöään.