Mieheni tappeli vuokseni, onko väärin että mielestäni seksikästä?
Mieheni ajautui nyrkkitappeluun viikonloppuna, kun vieras äijä tuli soittamaan minulle taksijonossa suutaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun näin mieheni menettävän täysin malttinsa. Nyrkki heilui ja vastapuolelta meni ns. nenä poskelle. Olen hyvin kasvatettu enkä ole koskaan hyväksynyt väkivaltaa. Kuitenkin tämä primitiivireaktio kiihotti minua suuresti. En oikein tiedä miten suhtautua tähän piirteeseen itsessäni.
Kommentit (23)
Ymmärrän, että olet hämmentynyt. Hyvä, että tunnistat ja tunnustat tunteesi.
Ainakin mulla on tämä 'oikea' vastaus, jonka mukaan tuollainen on syvältä, mutta enpä ole ikinä ollut tuollaisessa tilanteessa enkä näin ollen tiedä, mikä reaktioni olisi todellisuudessa.
Millaista suunsoittoa se vieras äijä harrasti?
Hyi. Ja toisaalta, itseäänhän se siinä puolusti. Enpä vois olla miehen kanssa joka ehdoin tahdoin sotkee itsensä jonkun hyypiön vereen tms., tai ei muutenkaan pysty hillitsemään itseään.
Ymmärrän tosi hyvin. Me oltiin samanlaisessa tilanteessa, joka kuitenkin selvisi ilman väkivaltaa. Jo se kiihotti, miehestä löytyi ihan uusi puoli, paljon eläimellisempi. Seksi kotiin päästyä oli enemmän kuin loistavaa.
Ei siihen tarvitse suhtautua mitenkään erityisesti niin kauan kuin et yllytä miestäsi mättämään ihmisiä turpaan jotta saat kiihottumisesi.
meil oli samallainen tilanne ensitreffeillä mestiksellä. Mies meinas tulla väliin, mut sanoit, et enköhän mä osaa itekki puoleni pitää. Tää toinen mies haukku rumaks ja muuta. En olis kehdannu antaa miehen mennä siihen nolaamaa mua
pelkästään tyhmää. Alaikäinen vai vajakki vaan?
Olen tosiaan aina pitänyt väkivaltaa vastenmielisenä ja siihen sortuvia idiootteina. Mutta kun katselin kuinka mieheni pieksi tämän tuntemattoman känniurpon, en voinut omille tunteilleni mitään. Myös seksi sinä yönä oli todella rajua, ikään kuin mieheni olisi saanut itsekin melkoisen dopingannoksen.
ap
mun exä tappeli mustasukkaisuuttaan toisen miehen kanssa, mentiin sitten oikeuteen asti. Vieläkin hävettää vaikka itse olin syytön. Nykyiselle miehelleni en edes kahtaisi kertoa asiasta.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 14:58"]
Olen tosiaan aina pitänyt väkivaltaa vastenmielisenä ja siihen sortuvia idiootteina. Mutta kun katselin kuinka mieheni pieksi tämän tuntemattoman känniurpon, en voinut omille tunteilleni mitään. Myös seksi sinä yönä oli todella rajua, ikään kuin mieheni olisi saanut itsekin melkoisen dopingannoksen.
ap
[/quote]
Muru?
Onneksi mun miehellä on järkeä päässä. Meille on tullut muutama äijä soittamaan suutaan ja mies on hoitanut asian keskustelemalla heille takaisin.
Eipä ole tappelua tullut ja halveksisin kovasti jos hyökkäisi toisen kimppuun edes kännissä.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 14:50"]
Hyi. Ja toisaalta, itseäänhän se siinä puolusti. Enpä vois olla miehen kanssa joka ehdoin tahdoin sotkee itsensä jonkun hyypiön vereen tms., tai ei muutenkaan pysty hillitsemään itseään.
[/quote]
Ja miten muka "itseään puolusti"? Itsepuolustus (rikoslaki 4. luku 4. pykälä) tarkoittaa hyökkäyksen torjumista - tarvittavan kovin keinoin. Jos rupeaa hakkaamaan jotakuta suunsoiton takia, syyllistyy pahoinpitelyyn ja ansaitsee saada siitä sakot ja vahingonkorvaukset.
Musta jotenkin noloa, jos mun miehen pitäisi mun vuokseni joku piekseä.
No, juovuspäissä sitä kiihottaa milloin mikäkin.
Provohan tämä.
Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kun unelmamies jää kiinni tuosta, niin siinä on suhteeseen lisäpotkua kun käräjillä tulee vankeusrangaistus ja rikosrekisterimerkintä ja maksellaan sairaanhoitokuluja ja kipurahoja uhrille.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 14:46"]
Mieheni ajautui nyrkkitappeluun viikonloppuna, kun vieras äijä tuli soittamaan minulle taksijonossa suutaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun näin mieheni menettävän täysin malttinsa. Nyrkki heilui ja vastapuolelta meni ns. nenä poskelle. Olen hyvin kasvatettu enkä ole koskaan hyväksynyt väkivaltaa. Kuitenkin tämä primitiivireaktio kiihotti minua suuresti. En oikein tiedä miten suhtautua tähän piirteeseen itsessäni.
[/quote]
Ilmeisesti sitten mielipide väkivallasta muuttui, kun et kyrväyttänyt ukkoasi poliisille? Olisiko toi ollut yhtä kiihottavaa, jos ukkosi olisi ottanut kunnolla turpaansa ja vammautunut loppuelämäkseen? Sä saisit sitten hoitaa sitä esim jonkun aivovamman takia. Toi muuten saattoi tapahtua sille sun miehesi pahoinpitelemälle hemmolle. En muuten usko, että toi oli mikään tappelu vaan puhdas pahoinpitely. Eiköhän sun ukkosi lyönyt esim takaa päin tai varoittamatta suoraan päähän sitä?
Onhan toi varmaan joku luonnollinen primitiivinen reaktio naiselta. Mutta noin ylipäätään ahdistuisin jos omasta miehestä paljastuisi tuollainen väkivaltainen puoli - varsinkin tilanteessa, jossa väkivallalle ei ole mitään tarvetta.
Olet tyypillinen white trash -tyylinen suomipissis. On ihan normaalia, että kaikki alkukantainen ja eläimellinen kiihottaa sinua.
ap, kuten varmaan tiesit, niin tälläistä on turha tänne av:lle kirjoittaa.. Täällä tekopyhät, ah niin hurskaat kukkahattumammat teilaa sut välittömästi, kun on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hirvittävän kamalaa ja väkivaltaista jos mies puolustaa vaimoaan/naistaan... ;)
Tämä provo on ollut täällä ennenkin. Osa "vastauksista" on myös samanlaisia kuin silloin.
Ethän sinä kiihottumisellesi mitään voi, kyllähän jotkut kiihottuu vaikka raiskausfantasioistakin. Mun mielestä väkivalta on vastenmielistä.