Minuusta suomalaisissa kouluissa pitäisi matemaattisesti älykkäille tehdä oma linja jotta pääsevät mahdollisimman nopeasti etenemään.

Noinhan niitä huippuosaajia saataisiin Suomeen. Ei tarvis ulkomailta rahdata

Johan ne ovat olemassa yläasteella ja lukiossa. Ei kaikissa kouluissa tietenkään, vaan niihin pitää erikseen pyrkiä.

Minä luin lukiossa kuvataidelinjalla 12 kurssia kuvista sen yhden pakollisen sijan. Meitä kuviksen opiskelijora oli aluksi oma pikkuryhmä pitkässä matikassa ja kun kun muita matikan valinneita karsiutui pois tarpeeksi, siirryttiin samaan ryhmään. Meitä oli enemmistö. Olen aina ajatellut että luovat aineet vs. luonnontieteet ovat aika keinotekoinen jako ja kertoo lähinnä ihmisen älykkyydestä, jos tätä ajattelutapaa tahtoo ylläpitää. Kaikki liittyy kaikkeen ja mikäli sen oivaltaa ja hahmottaa nuo yhteydet, sujuu opinnot aika hyvin. Aidosti älykkäät eivät tarvitse mitään privaattiväyliä vaan monipuolisen tilaisuuden hahmottaa maailmaa.

Minusta ei kyllä ole hyvä, jos joku pärjää elämässä ja etenee ja tienaa rahaa. Se on väärin niitä kohtaan jotka eivät pärjää ja jaksa tai eivät vaan viitsi. Varakkailta rahat pois ja kasvatetaan tukia ja otetaan tänne lisää elätettäviä jotta meillä olisi rikkaampi kulttuuri.

Ihmettelen myös miksi koulussa pitäisi antaa huomiota älykkäille ahkerille lapsille. Joku sanoikin että jos kerran on älykäs lapsi niin yhteiskunta voi hyödyntää ja laittaa vähälahjaisten ja laiskojen tukiopettajaksi. Näin saataisiin kaikille sellainen tasapuolinen afri--alaisen peruskoulutuksen taso jolla voisimme ylpeillä.

Onneksi hallituksemme vetää maata vastalauseista huolimatta väkisin tähän suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

olin todella huono matikas ja inhosin sitä.kielis olin hyvä ja olisin mielelläni lukenut useampaa kieltä samal. olen myös sitä mieltä et vois olla eri linjoja koulus eri taval lahjakkaille. esim. jotain matikkasuuntaus tai kielisuuntaus linjoja  ja sit olis jotain yhteisopetusta.

No aikoinaan lukiossa ollessani siellä olikin linjat vähän tuohon malliin: Oli pitkän matikan linja, kielilinja ja reaalilinja. Olin itse kielilinjalla ja siellä luettiin kolmea vierasta kieltä plus toista kotimaista. Lyhyt matikka piti kieli- ja reaalilinjalaistenkin sentään myös lusia.

Jos saisin valita uudestaan, rukoilisin vanhempiani järjestämään jonkinlasen matikkatutorin itselleni. Rimaa hipoen sain armovitosen lyhyestä matikasta lukion viimeisellä. Vasta yliopistossa opin edes auttavasti jotain matemaattisia luonnontieteiden kursseilla, ja veetutus oli suuri kun tajusin että pienellä lisäopetuksella matikka ei olisi ollut sellainen painajainen lukioaikana. Mulla taitaa olla joku matemaattinen lukihäiriö.

Vaikka tuollaisia linjoja olisi, ne tuskin vastaisivat innokkaimpien tarpeisiin. Heille pitäisi järjestää jo peruskoulussa mahdollisuus yliopistotasoiseen opiskeluun, jotta he olisivat tyytyväisiä opetuksen tasoon ja vaativuuteen.

Olen samanaikaisopettajana ja matikan opettaja puhuu hiiiitaaaalllaaaaa äänellä ja piirtelee tauluun yli puolet tunnin kestosta, selin luokkaan jopa. Oppilaat eivöt opi eikä jaksa kuunnella. Nopeat laskijat istuvat kynää

Pyöritellen ja hitaat ei tajua jargonista mitään. 20 minuuttia lasketaan laskuja ja etevöt eivöt saa mitään eriyttäviä tehtäviä. TöRkeÄä!! Sivojen ja nuorten tuhlausta.

Vierailija kirjoitti:

No, olen kyllä melkein samaa mieltä. Minulle peruskoulun matematiikka ei ollut missään vaiheessa millään tavalla haastavaa, ekan kerran lukiossa joutui haastamaan ajattelua. Luonnontieteet on aina kiinnostanut. Mutta oli kiva olla kuitenkin erilaisten oppijoiden kanssa samalla luokalla.

Lukion pitkä matematiikka ei ole vielä erityisen haastavaa, jos on oikeasti innostunut matematiikasta.

Vierailija kirjoitti:

Olen samanaikaisopettajana ja matikan opettaja puhuu hiiiitaaaalllaaaaa äänellä ja piirtelee tauluun yli puolet tunnin kestosta, selin luokkaan jopa. Oppilaat eivöt opi eikä jaksa kuunnella. Nopeat laskijat istuvat kynää

Pyöritellen ja hitaat ei tajua jargonista mitään. 20 minuuttia lasketaan laskuja ja etevöt eivöt saa mitään eriyttäviä tehtäviä. TöRkeÄä!! Sivojen ja nuorten tuhlausta.

Etevimmät rakentavat päässään vaikka mitä tuona luppoaikana. Ei se aika hukkaan mene. Kokemusta on.

Ylöspäin eriyttämisestä on tehty tutkimuksia ja niiden tuloksista käy ilmi, ettei kouluilla ole yleensä resursseja tällaiseen.

Itse kirjoitin pitkästä matikasta ja reaalista (fysiikka, kemia ja biologia) L aikoinaan ja olen tyytyväinen, että sain käydä edes tuon peruskoulun ihan normaalin luokan kanssa. Lukiossa kävin matematiikkalinjaa muiden kaltaiseni hikarien joukossa, mutta uskon että minusta tuli paljon avarakatseisempi ja minulla on ystäviä monesta eri sosiaaliluokasta juuri siksi, ettei "älyköitä" eristetä mihinkään omiin porukoihinsa jo nuorina. Itse en ainakaan aio laittaa omia lapsiani mihinkään erikoiskouluihin pienenä. Lukion nyt voi käydä jollain matematiikkalinjalla, mutta siihen asti normaaliopetuksessa.

Olen itse tasokoulusysteemin kannattaja, vai mikä se mahtaa olla suomeksi eli toisinsanoen jo peruskoulussa lapset jakautuvat eri tasoisiin opetuksiin joista ykköstaso valmistautuessaan pääsee suoraan yliopistoon ilman pääsykokeita. Kakkostasolta on mahdollisuus päästä pääsykokeiden avulla ja kolmostasolta ei. Taso määräytyy sen mukaan minne oppilaan omat rahkeet riittävät. Opettaja keskustelee asiasta vanhempien kanssa ennen päätöstä. Rajatapauksissa vanhempien sana määrää kummalle tasolle mutta ekan koulukuukauden jälkeen lasketaan oppilaan koulutasoluokka jos ei pysy opetuksessa mukana.

Myös yliopistossa pitäisi olla sama systeemi niinkuin suurimmassa osassa muita länsimaisia sivistysvaltioita. Jos ekan vuoden aikana ei ole pysynyt opinnoissa ajantasalla ja saanut tarpeeksi pisteitä niin menettää opiskelupaikkansa. Nykyinen suomalainen systeemi on surkea eikä sillä pysty kilpailemaan maailman parhaimpien julkisten yliopistojen kanssa. Kaikki maailman parhaat yliopistot eivät todellakaan ole yksityisiä mutta Suomi yliopistoineen ei kuulu lähellekään kärkeä. Edes kaukaisesti.

Juu. Olen tasapäistämistä vastaan. Nykyisin helposti väitetään, että lapsia kohdellaan yksilöinä mutta se ei mielestäni pidä paikkaansa. Monet lahjakkaat lapset turhautuvat, kun eivät saa tarpeeksi haastavia tehtäviä. Toiset lapset, jotka integroidaan "normaaliluokille", vaikka he tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta, voivat huonosti. Ymmärrän toki myös sen ajatuksen, että heikommin pärjääville on hyväksi, että he saavat "kilvoitella" "normaalisti" pärjäävien ryhmissä. Mutta samalla he tulevat usein myös kiusatuiksi, mikä voi aiheuttaa elinikäiset traumat. Ja samalla emme hyödynnä niiden "huippuälykkäiden" lasten kapasiteettia, koska heidän ei anneta edetä omaan tahtiinsa eli nopeammin kuin se "keskiverto".

Minä esimerkiksi olen opiskellut koko peruskoulun matemaattis-luonnotieteellisellä painotusluokalla. Luokalla oli 3 tyttöä ja 17 poikaa, vaikka kyse vuosista 2007-2016.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minustakin. Humanistihörhöjen muksut voisivat tankata elämänkatsomustietoa ja historiaa sekä äidinkielen perusteita vielä yläasteella uussuomalaisten kanssa. Näin saataisiin edes osalla suomalaisista ylläpidettyä kansainvälisesti korkeaa peruskoulutuksen tasoa.

Ei se ihan noin yksinkertaista sentäs ole.

Myös humanisteja tarvitaan, maailma ei pyöri pelkästään mateemmattisesti nerojen avulla.

Yhteiskunta on kokonaisuus, jossa tarvitaan monien eri alojen osaajia ja asiantuntijoita.

Olen myös sitä mieltä, että erikoistumista jo ihan alakoulusta lähtien ja viimeistään yläkoulussa tulee lisätä, oppilaiden kiinnostuksen, älykkyyden ja osaamisen pohjalta.

Tasapäistämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Varsinkin kun tulevaisuudessa vieraskielisten määrä jatkaa kasvuaan Suomessa ja kasvaa nopeasti varsinkin pääkaupunkiseudulla. T: humanistiveikko Helsingin yliopistosta

Yksityinen etäiltakoulu.

Vierailija kirjoitti:

Minusta vain älykkäille, ei pelkästään matemaattisesti lahjakkaille. Älykäs lapsi on yleensä tasaisen hyvä kaikissa kouluaineissa, eikä vaan jossain yhdessä tietyssä.

Älykkyystestejä voisi tehdä lapsille jo alakoulussa, jolloin opettajat oppisivat paremmin tunnistamaan älykkäät yksilöt. Monella ihmisellä on täysin väärä käsitys älykkyydestä ja siitä miten eri tavoin se ilmenee.

Tämä on mielestäni tosi vaarallista koska ne jotka sitten jäävät sinne ei-niin-älykkäiden tuhnujengiin leimautuvat idiooteiksi, ja monella tämä jää päälle helposti koko loppu elämäksi. 

Tunnen yhden ihmisen joka on todettiin jo lapsena huippuälykkääksi, ja tyyppi ei kyllä ole yhtään ketään tuntemaani normia älykkäämpi, ja on myös selvästi raivostunut että sitä älykkyyttä ei nyt aikusena muut "huomioi", eikä tullutkaan sitä luvattua arvostetun einsteinein elämää.

hage kirjoitti:

Juu. Olen tasapäistämistä vastaan. Nykyisin helposti väitetään, että lapsia kohdellaan yksilöinä mutta se ei mielestäni pidä paikkaansa. Monet lahjakkaat lapset turhautuvat, kun eivät saa tarpeeksi haastavia tehtäviä. Toiset lapset, jotka integroidaan "normaaliluokille", vaikka he tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta, voivat huonosti. Ymmärrän toki myös sen ajatuksen, että heikommin pärjääville on hyväksi, että he saavat "kilvoitella" "normaalisti" pärjäävien ryhmissä. Mutta samalla he tulevat usein myös kiusatuiksi, mikä voi aiheuttaa elinikäiset traumat. Ja samalla emme hyödynnä niiden "huippuälykkäiden" lasten kapasiteettia, koska heidän ei anneta edetä omaan tahtiinsa eli nopeammin kuin se "keskiverto".

Usea huippuälykäs jollain alalla on tunari toisella. Harva on ihan uberihminen. Usealle fiksulle tekee ihan hyvää joutua vellomaan siellä vähemmän lahjakkaampien seassa, ei elämässä voi muutenkaan eristäytyä mihinkään älykkäitten linnaan.

Kannatan kyllä sitä että eri lahjakkuuksia tuetaan jo mahdollisimman varhain. Joku matemaattisesti huono saattaa olla lahjakas taidepuuseppä tai robotin muotoilija, ja niin edelleen.

Matemaattisesti lahjakkaana ihmisenä olen tyytyväinen siihen, että minulle opetettiin koulussa myös esimerkiksi äidinkieltä, muita kieliä, historiaa, biologiaa, maantietoa ja käsitöitä. Matemaattinen lahjakkuuteni ei estänyt minua oppimasta niitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samanaikaisopettajana ja matikan opettaja puhuu hiiiitaaaalllaaaaa äänellä ja piirtelee tauluun yli puolet tunnin kestosta, selin luokkaan jopa. Oppilaat eivöt opi eikä jaksa kuunnella. Nopeat laskijat istuvat kynää

Pyöritellen ja hitaat ei tajua jargonista mitään. 20 minuuttia lasketaan laskuja ja etevöt eivöt saa mitään eriyttäviä tehtäviä. TöRkeÄä!! Sivojen ja nuorten tuhlausta.

Etevimmät rakentavat päässään vaikka mitä tuona luppoaikana. Ei se aika hukkaan mene. Kokemusta on.

Ei ajatusten harhailu ole mikään niin kauhea juttu. Ajatuksesta lähtee kaikki. Kyllä ne matikanhimoiset itse itselleen niitä matikkaongelmia järjestää koska tykkäävät ratkoa niitä.