Muita, joita hävettää oma avioero?

Erosin lasteni isästä 1,5 v sitten. Huomaan, että minua hävettää mainita uusille tutuille oma eroni, jos se tulee keskustelussa edes välillisesti esiin.

Järjellä tajuan, että eroon oli painavat ja hyvät syyt, enkä kadu sitä. Elämä on monin tavoin parempaa nyt. Silti järjenvastaisesti huomaan, että tunnen eron vuoksi outoa huonommuutta ja häpeää. Se tuntuu inhottavalta likatahralta minussa.

Onko tämä nyt joku ikiaikainen eronnut nainen = huono ja kevytkenkäinen hempukka vai mitä ihmettä? Vai onko tämä oman suorittajaminäni tuskaa, kun elämä ei mennytkään niinkuin 20-vuotiaana suunnittelin?

Eronneet, hävettääkö ketään muuta?