Tällaisella aineella saa L:n äidinkielen yo-kokeessa:

Ettei vaan nyt elämänkoulumammoilta unohtuisi, että nuo YO-aineet kirjoitetaan aika pienessä ajassa ja suuressa paineessa. Ei niiltä odotetakaan mitään yletöntä laatua.

Ei huonoja, mutta muutamia ihmeellisiä pilkkuvirheitä, joita ei ennen olisi hyväksytty.

Itse sain 98 pistettä, ja teksti oli virheetöntä, mutta muutama miinus aiheen käsittelystä vei pari pistettä.

En ymmärrä, siis haukun öyh möyh pröööt...

- palsta mamma

Jälkimmäinen yhteistyöstä kertova on ärsyttävää - ja mielestäni keskinkertaista adjektiivi ja kielikuvatykittelyä ajatuksella enemmän on enemmän. Oikeasti tyylitajun kehittymätyömyyttä, koristelevaa ja tyylillisesti naiivia. Ei ole laudaturin väärti.

Liian tylsiä, että jaksaisi lukea. Itsestäänselvyyksien jankkaamista. Yo-aineen vaatimukset täyttyi kyllä, mutta se nyt ei vielä tee tekstistä lukukelpoista.

Itse sain pirillä.

Vierailija kirjoitti:

Luolasukellusaine oli hyvä, selkeä ja suoraviivainen. Asiallista tekstiä ja hyvää pohdintaa. Toisessa oli jatkuvalla tykityksellä niin värikkäitä sanavalintoja, että puolet asiasta meni ohi vaikka melkein kaikki ilmaisut ymmärsinkin.

Eikös tekstin pitäisi olla sellaista, että keskiverto ihminen ymmärtää sisällön ja tarkoituksen kertalukemalla? Ellei siis kirjoitusta ole laadittu juuri tietynlaista kohderyhmää varten.

Kyllä, tässä oli ihan liikaa "koristelua" eikä se toiminut tehokeinona, vaan teki tekstistä raskaslukuisampaa ja oli selvää, että kirjoittaja halusi enemmän korostaa omaa etevyyttään kuin tarjota lukijalle kiinnostavan elämyksen ja hyvän kokonaisuuden.

Molempia aineita tekisi mieli editoida ja lyhentää ihan reilusti. Asiaan nähden tekstiä oli liikaa.

Vaikka amis olenkin, tuon tekstin perusteella voin todeta olevani Laudatur-tason skribentti.

Vierailija kirjoitti:

En viitsi lukea, mutta toivottavasti ovat parempia kuin joku vuosi sitten lukemani täysien pisteiden yo-aine. Se oli aivan hirveän puisevaa brassailua alusta loppuun, ilman omaperäisen ajattelun hiventäkään. Typerää sivistyssanojen käyttöä sivistyssanojen käytön takia, ja maailmankuva oli lähinnä lapsellinen.

Eipä silti, itse en olisi mitenkään viitsinyt kirjoittaa yhtä pöhköä ainetta, vaikka olisin tiennyt siitä saavan täydet pisteet.

Muistan tuon lainasanoja tursuavan aineen. Eikö siinä muuten myös tiputeltu filosofien sun muiden menneisyyden sankarien nimiäkin ihan valistuneisuuden osoittamiseksi? Minussa se herätti lähinnä myötähäpeää; ei välttämättä kovasti edes kirjoittajan puolesta, vaan siksi, että arvostelijoilta oli arvostelukyky hukassa.

Kirjoitin 80-luvulla pistettä vaille täydet. Kuten moni on jo sanonut, virheitä ei ällän aineissa pahemmin suvaittu, eikä täysiin pisteisiin lainkaan. Lopetin ap:n esimerkkiaineiden lukemisen ensimmäiseen pilkkuvirheeseen.

Henrin aine on niin tyypillisen laskelmoitu ylioppilasaine, että silmiin sattuu, ja Ellan aine hieman parempi siinä mielessä, että tarkoitushakuisuus ei ryöpsähdä siitä silmille.