Lue keskustelun säännöt.
työtön 4 lapsen yh. Mistä saisin rahaa??
23.10.2013 |
Saan minimi työttömyyskorvausta ja vähän toimeentulotukea. Lisäksi kela maksaa minimi elatustuen ja tietysti lapsilisän. Ja asumislisää. Pakollisten menojen jälkeen tilille jää reilu 200e, joilla pitäisi ostaa ruoka, bensa autoon ym..
mistä saisin lisää rahaa? Olen valmis jopa tekemään jotain töitä pimeästi, että saisin rahaa ja voisin ostaa lapsille talvikengät jne
Kommentit (60)
Aika ovelaa, hirveä haloo, kun ihminen on oikeasti ahdingossa. Samalla palstalla hehkutetaan ansiosidonnaisella elämistä ja mietitään, mitkä tulot voi jättää päiväkotiin tai Kelaan ilmoittamatta.
Vaateita on mahdollisuus saada joiltakin järjestöiltä. Paljon ratkaisee sekin asutko kaupungissa vai maalla. Kaupungissa on paikkoja missä voi esim.käsitöitä myydä ilman paikanvuokraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ymmärrä mihin ap:n rahat menee. Itse olen yhden lapsen työtön yh ja mun mielestä tuet on todella hyvät, saan jopa "liikaa" rahaa. Työmarkkinatuki+asumistuki+lapsilisä yh-korotuksella ja elatusmaksu on mulla yht. 1300 €/kk. Kaksion vuokraan ja pakollisiin laskuihin menee n. 600€/ kk eli ruokaan ja vaatteisiin jää 700€/kk, liikaa mulle. Laitan joka kuukausi säästöön suunnilleen satasen, joskus enemmän.
Ap saa jo todella hyvät lapsilisät ja elatusmaksutkin...
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:07"]
Pistä edes osa lapsista kiertoon, sulla ei ollut niitä varaa tehdä ja parempi niin, että myyt ne hyväosaisille, ennen kuin koko katras kärsii siitä, että äiti on vain typerä huora. Niistä ei enää makseta niin hyvin kuin aiemmin olisit saanut, jos olisit osannut sopia asiasi. Moni maksaisi vastasyntyneestä sen 30 000e mitä hedelmöityshoitohin menee. Nyt kärsii vaan kaikki.
[/quote]
Toivottavasti heräät aamulla täysjärkisempänä ja vähemmän katkerana.
En voi ymmärtää kuinka joku ei vielä tähän päivään mennessäkään ole voinut tajuta sitä, että neljän lapsen yksinhuoltajaksi jäämistä ei suunnitella vuosia etukäteen. Harva suunnittelee työttömäksikään jäämistä, etenkin jos tietää kuukaudeksi jäävän 200 euroa. Mistäs sinä tiedät, vaikka ap olisi ollut Nokialla ja saanut potkut muutaman tuhannen muun kanssa.
En ole ap, enkä yh, mutta lapsia on, etsin töitä, mutta hankalaa töiden saaminen on, etenkin jos on lapsia. Pimeisiin töihin en suostu menemään.
Hahahahaa...mua naurattaa noi AP:n vastaukset, jotka on niin upeasti kirjoitettu ja niissä on jotain random kirjaimia aina lopussa. Eikä se ole vieläkään vastannut mitä ovat sen mielestä oikeat työt tai on "kaikki on oikeaa työtä". Se taitaa vaan olla sen verta yksinkertainen tapaus ettei sitä huolita mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:46"]
En kyllä ymmärrä mihin ap:n rahat menee. Itse olen yhden lapsen työtön yh ja mun mielestä tuet on todella hyvät, saan jopa "liikaa" rahaa. Työmarkkinatuki+asumistuki+lapsilisä yh-korotuksella ja elatusmaksu on mulla yht. 1300 €/kk. Kaksion vuokraan ja pakollisiin laskuihin menee n. 600€/ kk eli ruokaan ja vaatteisiin jää 700€/kk, liikaa mulle. Laitan joka kuukausi säästöön suunnilleen satasen, joskus enemmän.
Ap saa jo todella hyvät lapsilisät ja elatusmaksutkin...
[/quote]
Olen samaa mieltä. Ap jättää nyt jotain olennaista kertomatta. Neljästä lapsesta jo pelkkä toimeentulotuki kasvaa todella paljon. Hänellä täytyy olla luottoja, joita makselee. Mikään muu ei selitä käyttövaraksi jäävää rahasummaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea koko ketjua, oli niin tyhmiä kommentteja. olen akateemisesti koulutettu ihminen itse, asun helsingissä ja ollut ilman kunnon töitä (muutamia pätkiä) muutaman vuoden nyt. En mitään niin haluaisi kun töitä. En pääse haasttateluihinkaan enää, olen yli 40, se on yksi syy. Voitte sanoa, ettei ole ja ehkä ei ole, mutta huolella tehdyt hakemukset ja cv ja suosittelijat, ihan sama, ei haastatteluita. olen hakenut kassatehtäviin kesällä, en päässyt, sinne pääsin sentään haastattelluun, koska menin paikalle aktiivisesti ja ehdotin sitä. Näitäkin töitä haki kymmeniä ihmisiä, minä olen kuulemma liian hento ja tietysti kun koulutus ja ikä on suuremmat kuin rekrytoijalla, niin... Olen kiva, hyväkäytöksinen, siisti, fiksu, pidetty ihminen, keskustell tästä paljon eri aloilla olevien tuttujen ja ystävien kautta. Että ei töihin niin vain mennä, edes Siwan kassalle kuulkaas nykyaikana eikä määräaikaisiin, mihinkään.
olen joutunut asioimaan sossussa muutaman kerran ja se on hirveää. Ei todellakaan makseta mitään ylimääräisiä, vuokraa tuetaan tiettyyn sumaan ja jos menee yli kuten nykyisillä vuokrilla yleensä menee, sen osan maksaa itse ja se on ihan fine. Maksavat päätöskuukausilta sähkön ja mahdolliset julkisen terveydenhuollon kulut. Itselläni luottokorttivelkaa, joka kertynyt ruoan ostamisesta ja vuokran maksamisesta, lyhennän minimierän joka kuukausi, käytännössä sossun avulla sain maksettya vuokrani ja sähkön, tuon lyhennyksen ja ruokaan, nettiin, puhelimeen yms elämään jäi noin sata euroa, mikä ei tietenkään riitä, joten jouduin aina ostamaan ruokaaa myös luotokortilla. Pidin ana huolensiitä, ettei ollut maksamattomia laskuja tai koskaan luottohäiriöitä. Ystävät tekivät ruokaa, vanhempani vanhoja ja sairaita, heille näyttelin, ettei asia ole niin paha, joskus kävin syömässä.
Nyt työtilanteeni erilaisilla pätkillä ja sijaisuuksilla parempi, mutta hyvin niukka.
Suomessa voi olla hyvin, hyvin köyhä, vaikka olisi kuinka opiskellut, kerryttänyt cv:tä, ollut reilu ja toiminut viisaasti. Pari yt:ta, sitä sun tätä, kenties sairaus, yritys johonkin suuntaan, panostaminen jonkun antamaan työlupaukseen, joka ei pidäkään, jne jne ja voitkin olla pikkuhiljaa suossa. Laiskottelua, työnväistelyä tai huikentekevaista elämäntyyliä ei tarvita. Tämän myllyn jälkeen olen vahvempi, en hetkahda mistään ja nautin siitä, miten hyvin olen vieroittunut esimerkiksi uusien vaatteiden halusta ennen kuin entiset hajoavat, mutta on ollut aikoja, jolloin harkitsin itsemurhaa siksi, että katsoin, että kuolen nälkään ja joudun kadulle ja säästän itseäni ja kaikkia vaivalta, kun vain kuolen. Niihin aikoihin itsestäänselvyyksiin tottuneiden "no mikset mene töihin" kommentit satuttivat tosi paljon. Olen oikeasti nähnyt nälkää ja elänyt monia päiviä kaurapuurolla. Pidin tärkeänä suojella itseäni katkeruudelta ja olen iloinen siitä, että olen onnistunut siinä.
Mikä tutkinto/pääaine ja yliopisto?
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:36"]
En jaksanut lukea koko ketjua, oli niin tyhmiä kommentteja. olen akateemisesti koulutettu ihminen itse, asun helsingissä ja ollut ilman kunnon töitä (muutamia pätkiä) muutaman vuoden nyt. En mitään niin haluaisi kun töitä. En pääse haasttateluihinkaan enää, olen yli 40, se on yksi syy. Voitte sanoa, ettei ole ja ehkä ei ole, mutta huolella tehdyt hakemukset ja cv ja suosittelijat, ihan sama, ei haastatteluita. olen hakenut kassatehtäviin kesällä, en päässyt, sinne pääsin sentään haastattelluun, koska menin paikalle aktiivisesti ja ehdotin sitä. Näitäkin töitä haki kymmeniä ihmisiä, minä olen kuulemma liian hento ja tietysti kun koulutus ja ikä on suuremmat kuin rekrytoijalla, niin... Olen kiva, hyväkäytöksinen, siisti, fiksu, pidetty ihminen, keskustell tästä paljon eri aloilla olevien tuttujen ja ystävien kautta. Että ei töihin niin vain mennä, edes Siwan kassalle kuulkaas nykyaikana eikä määräaikaisiin, mihinkään.
olen joutunut asioimaan sossussa muutaman kerran ja se on hirveää. Ei todellakaan makseta mitään ylimääräisiä, vuokraa tuetaan tiettyyn sumaan ja jos menee yli kuten nykyisillä vuokrilla yleensä menee, sen osan maksaa itse ja se on ihan fine. Maksavat päätöskuukausilta sähkön ja mahdolliset julkisen terveydenhuollon kulut. Itselläni luottokorttivelkaa, joka kertynyt ruoan ostamisesta ja vuokran maksamisesta, lyhennän minimierän joka kuukausi, käytännössä sossun avulla sain maksettya vuokrani ja sähkön, tuon lyhennyksen ja ruokaan, nettiin, puhelimeen yms elämään jäi noin sata euroa, mikä ei tietenkään riitä, joten jouduin aina ostamaan ruokaaa myös luotokortilla. Pidin ana huolensiitä, ettei ollut maksamattomia laskuja tai koskaan luottohäiriöitä. Ystävät tekivät ruokaa, vanhempani vanhoja ja sairaita, heille näyttelin, ettei asia ole niin paha, joskus kävin syömässä.
Nyt työtilanteeni erilaisilla pätkillä ja sijaisuuksilla parempi, mutta hyvin niukka.
Suomessa voi olla hyvin, hyvin köyhä, vaikka olisi kuinka opiskellut, kerryttänyt cv:tä, ollut reilu ja toiminut viisaasti. Pari yt:ta, sitä sun tätä, kenties sairaus, yritys johonkin suuntaan, panostaminen jonkun antamaan työlupaukseen, joka ei pidäkään, jne jne ja voitkin olla pikkuhiljaa suossa. Laiskottelua, työnväistelyä tai huikentekevaista elämäntyyliä ei tarvita. Tämän myllyn jälkeen olen vahvempi, en hetkahda mistään ja nautin siitä, miten hyvin olen vieroittunut esimerkiksi uusien vaatteiden halusta ennen kuin entiset hajoavat, mutta on ollut aikoja, jolloin harkitsin itsemurhaa siksi, että katsoin, että kuolen nälkään ja joudun kadulle ja säästän itseäni ja kaikkia vaivalta, kun vain kuolen. Niihin aikoihin itsestäänselvyyksiin tottuneiden "no mikset mene töihin" kommentit satuttivat tosi paljon. Olen oikeasti nähnyt nälkää ja elänyt monia päiviä kaurapuurolla. Pidin tärkeänä suojella itseäni katkeruudelta ja olen iloinen siitä, että olen onnistunut siinä.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sossussa käyminen oli hirveää siis siksi, ettätuntui pahalta, ei siksi, ettei siellä annettaisi rahaa enemmän. On ahdistavaa joutua selittämään elämänsä, jokainen meno (en tarkoita, ettei pitäisi selittää, hyvä vain että katsotaan) , kun on tottunut hoitamaan asiansa vuosia itse. Itse myös myin omaisuuttani tyyliin huonekaluni ennen kuin menin sinne, en olltu todellakaan heti käsi ojossa ja luulin, että saisin työtilanteen kuntoon kituuttamalla vielä yhden kuukauden luottokortilla ja menemällä kirpparille myymään kodin tavaraa. Yksi sossuvirkailija ei uskonut, sanoi ettei kukaan voi olla näin köyhä. -41. Ammattitaitoisia kyllä olivat muuten, pienellä palkalla raskasta työtä.
niinpä. Töihin ei mennä noin vain. Todella typeriä kommentteja olen saanut. Onneksi osaan jättää omaan arvoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työtä voi itsenäisesti HAKEA, ei vaan katsoa mitä työkkäristä tarjotaan.
En usko että sinun puheesi työtä ei ole tarjolla pitää paikkansa. Kotiinko se pitää sinulle tuoda?
jos ei ole ammattia ja onn neljän lapsen äiti, ei ole ihan helppoa työllistyä. Ja tosiaan en ole osaako itse valinnut. Olen tähän joutunut mieheni kuoleman vuoksi, joten todella törkeää tulla arvostelemaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ii
Siis osaani. Toivoin vinkkejä, kuinka hankkia lisätienestiä. Ap
Tämä palsta on joo ihan typerä, ei ihmiset halua edes ymmärtää tätä Suomessakin vallitsevaa todellisuutta. Etenkin yh:t todella kovilla nykypäivänä ja kun apua hakevat, sanotaan että mitäs hankit lapsia.. Yksin jäävä ihminen voi alkaa tehdä tyhmiä ja epätoivoisia tekoja.. Vaarallista tämä nykypäivän ihmisten ahtaalle laittaminen ja sitten heitteille jättö.
Olen monesti miettinyt että pitäisi meidänlaisten kaikkensa yrittäneiden ja apua vaille jäävien perustaa joku oma yhteisö jossa eletään toisiamme tukien.. viljeltäis yms. hoidettais lapsia yhdessä. Perustettais oma "suku" kun omat ovat mahdollisesti hyljänneeet. Toinen joka kokenut saman, voi vain ymmärtää.
En jaksanut lukea koko ketjua, oli niin tyhmiä kommentteja. olen akateemisesti koulutettu ihminen itse, asun helsingissä ja ollut ilman kunnon töitä (muutamia pätkiä) muutaman vuoden nyt. En mitään niin haluaisi kun töitä. En pääse haasttateluihinkaan enää, olen yli 40, se on yksi syy. Voitte sanoa, ettei ole ja ehkä ei ole, mutta huolella tehdyt hakemukset ja cv ja suosittelijat, ihan sama, ei haastatteluita. olen hakenut kassatehtäviin kesällä, en päässyt, sinne pääsin sentään haastattelluun, koska menin paikalle aktiivisesti ja ehdotin sitä. Näitäkin töitä haki kymmeniä ihmisiä, minä olen kuulemma liian hento ja tietysti kun koulutus ja ikä on suuremmat kuin rekrytoijalla, niin... Olen kiva, hyväkäytöksinen, siisti, fiksu, pidetty ihminen, keskustell tästä paljon eri aloilla olevien tuttujen ja ystävien kautta. Että ei töihin niin vain mennä, edes Siwan kassalle kuulkaas nykyaikana eikä määräaikaisiin, mihinkään.
olen joutunut asioimaan sossussa muutaman kerran ja se on hirveää. Ei todellakaan makseta mitään ylimääräisiä, vuokraa tuetaan tiettyyn sumaan ja jos menee yli kuten nykyisillä vuokrilla yleensä menee, sen osan maksaa itse ja se on ihan fine. Maksavat päätöskuukausilta sähkön ja mahdolliset julkisen terveydenhuollon kulut. Itselläni luottokorttivelkaa, joka kertynyt ruoan ostamisesta ja vuokran maksamisesta, lyhennän minimierän joka kuukausi, käytännössä sossun avulla sain maksettya vuokrani ja sähkön, tuon lyhennyksen ja ruokaan, nettiin, puhelimeen yms elämään jäi noin sata euroa, mikä ei tietenkään riitä, joten jouduin aina ostamaan ruokaaa myös luotokortilla. Pidin ana huolensiitä, ettei ollut maksamattomia laskuja tai koskaan luottohäiriöitä. Ystävät tekivät ruokaa, vanhempani vanhoja ja sairaita, heille näyttelin, ettei asia ole niin paha, joskus kävin syömässä.
Nyt työtilanteeni erilaisilla pätkillä ja sijaisuuksilla parempi, mutta hyvin niukka.
Suomessa voi olla hyvin, hyvin köyhä, vaikka olisi kuinka opiskellut, kerryttänyt cv:tä, ollut reilu ja toiminut viisaasti. Pari yt:ta, sitä sun tätä, kenties sairaus, yritys johonkin suuntaan, panostaminen jonkun antamaan työlupaukseen, joka ei pidäkään, jne jne ja voitkin olla pikkuhiljaa suossa. Laiskottelua, työnväistelyä tai huikentekevaista elämäntyyliä ei tarvita. Tämän myllyn jälkeen olen vahvempi, en hetkahda mistään ja nautin siitä, miten hyvin olen vieroittunut esimerkiksi uusien vaatteiden halusta ennen kuin entiset hajoavat, mutta on ollut aikoja, jolloin harkitsin itsemurhaa siksi, että katsoin, että kuolen nälkään ja joudun kadulle ja säästän itseäni ja kaikkia vaivalta, kun vain kuolen. Niihin aikoihin itsestäänselvyyksiin tottuneiden "no mikset mene töihin" kommentit satuttivat tosi paljon. Olen oikeasti nähnyt nälkää ja elänyt monia päiviä kaurapuurolla. Pidin tärkeänä suojella itseäni katkeruudelta ja olen iloinen siitä, että olen onnistunut siinä.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 21:13"]
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 21:07"]
hae toimeentulotukea
[/quote]
Jep, harkinnanvaraista saa mm. lasten vaatehankintoihin. Miten olisi sitten vaihtoehtona töihin meno? Yksinhuoltajana saisit todennäköisesti vapautuksen päivähoitomaksuista eli siitäkään ei tulisi kuluja. Toki palkka sitten ehkä vähentäisi muita tukia, kuten asumistukea, mutta olis se joka tapauksessa kannattavampaa kuin kotona istuminen.
[/quote]
äitikö "kotona istuu" ? kotiäitiys on myös työtä muista se.
Työttömyyskorvaukseenkin kuuluu lapsikorotukset, eikä sitä korotusta tarvitse itse hakea...
lapsilisät yh korotuksineen, elarit, asumistuki...
Mitenkä must tuntuu että täs jokin mättää...
Leskeneläkettä saa jos puoliso on kuollut.
Tuntuu provolta. Olisi jo ensinmäisessä tarinassa kertonut tämän miehen kuoleman, jos olisi ollut totta. Kuinka jotkut jaksaa vääntää näitä? Eikö todellakaan ole muuta tekemistä, järkevämpää?
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 21:12"]
menisin oikeisiin töihin, jos niitä olisi tarjolla.
saan vähän toimeentulotukea, mutta siitä vähennetään työttömyystuki, siksi niin vähän.
pakollisia menoja on vuokra, sähkölasku, vesi, nettiliittymä, puhelinlasku.
ap
[/quote]
Joo. Kyllä töitä löytyy! Jos itse olisin sun tilanteessa nii tekisin mitä vaan duunia (en pimeästi kuitenkaan). Heseen töihin tai mäkkiin, töitä riittää ja lapsi saa kengät talveksi. Oikeasti.
Te siis vastailette vuoden vanhaan ketjuun ja annatte neuvoja, ootteko vähän.... Eiköhän tilanne ole jo selvinnyt. :D
Perusosa äidille ja lapsille on vuokran ja muiden pakollisten kulujen jälkeen n.1700e/kk. Joten aivan turha valittaa ettei tolla summalla saa vaatteita tai ruokaa ostettuu..
Minäkin ihmettelen miten köyhät ihmiset hankkivat useita lapsia ja sitten ihmettelevät miten ne ruokii, eletään kuitenkin 2000-lukua ja ehkäisymenetelmiä kyllä on kaikille tarjolla.
Terveisin köyhä 2 lapsen yh, joka sentään ymmärsi hankkia lapsille hyvin tienaavan isän joka maksaa kunnon elatusmaksut. Olen kyllä itsekin ihan oikeissa töissä.