Eroaisitko jos mies sanoo että et ole se oikea?
Mutta haluaa silti jatkaa suhdetta?
Sanoi tuon humalassa, mutta uskon silti että puhui totta.
Kommentit (57)
Todellakin eroaisin hei haloooooo!!!!
En tiedä eroaisinko, mutta loukkaantuisin ihan todella syvästi.
Mitä ihmeen teini-ikään jumittuneita mammoja tänne kirjoittelee?
Vaikka itse ajattelisin, että hän on se oikea, mutta hän ajattelisi, että minä en, niin en voisi elää suhteessa miettien, että mieheni vain tyytyy minuun.
"Se oikea" on romanttisen kirjallisuuden ja viihteen luoma käsite
en millään usko että on ihmiselle varattu se yksi just oikea ihminen jossain..kyllä voi sopivia ihmisiä olla tai sitten vääriä mutta ainoaa oikeaa ei ole..jos etsii neiti tai herra täydellistä niin saa ettiä hamaan hautaan ja vaihtaa aika usein kumppania...kyllä musta tärkeintä suhteissa on rakkaus,keskinäinen toimiva kommunikointi ja ymmärrys/tuki myötä ja vastamäessä.ei liitot ole ikuista alkuhuumaa tai pintaliitoa...kyllä jos haluaa oikean parisuhteen ja perheen niin sen eteen tehtävä töitä ja otettava vastuu siitä omalta osaltaan.nykyään ihmiset luovuttaa aivan liian helposti toistensa suhteen vaikka toivoakin paremmasta yhteisestä tulevaisuudesta vois olla jos kumpikin sitä oikeasti haluaa ja tekee muutakin kuin vaa syyttää ja epäilee toista kaikesta.tämä minun mielipiteeni:)
No riippuu nyt vähän millä tarkoituksella miehesi tuon sanoi. Jos hän vain halusi olla rehellinen ja kertoa sinullekin missä mennään. Voihan olla, että miehesi ajattelee ettet sinäkään ole suhteessa tyytyväinen mutta et osaa erota. Minusta on aina parempi olla rehellinen. Jos eroat, niin seuraava miehesi saattaa olla sellainen joka on kärvistelee tyytymättömänä ja pettää mutta esittää sinulle, että kaikki on hyvin ja ehdit jo suunnitella elämääsi ja haaveilla ja sitten yhtenä kauniina päivänä kaikki romahtaa.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 15:06"]
"Se oikea" on romanttisen kirjallisuuden ja viihteen luoma käsite
[/quote]Näin on. Tutkipa avioliittolakia. Mainitaanko siellä sanaa rakkaus, mainitaanko sanoja "Se Oikea"?
Avioliitto on juridis-taloudellinen sopimus. Ei muuta. Rakkaus on asia erikseen, jos on.
Oletan, että mies tarkoittaa, ettei ole sinuun mitenkään erityisen rakastunut. Ei se siis välttämättä kuvittele, että maailmassa on joku yksi tietty oikea ihminen. Mutta aika monet taitavat olla puolisonsa kanssa ihan vain siksi kun ei halua olla yksin ja ei ole saanut sellaista kenet haluaisi.
"Se oikea" on minusta pääasiassa rakkauskirjallisuuden luoma ilmaisu. Kun nainen ja mies ovat päätyneet parisuhteeseen, siihen on jokin syy. Voihan syy olla raha, vaikutusvalta, mukavuudenhalu, ... mutta voi syynä olla ihastus, joka johti rakastumiseen. Joka tapauksessa, parisuhteen pitäisi olla molemmille vapaaehtoinen tila, josta pääsee pois. Kannattaa miettiä toisinaan, miksi parisuhteessa haluaa olla, tai miksi ei halua. Jokainen parisuhde ja sen onni on periaatteessa molempien parisuhteen osapuolien käsissä. Poikkeuksena pidän karkeasti ajatellen väkivaltaa, mielenterveys- ja päihdeongelmia, joita voi tulla vastaan myöhemmin yhteiselon aikana, ja jotka voivat olla syy eroon, vaikka tunteita olisikin.
Ajattelen, että ihmiselle voi olla useampia sopivia kumppaneita. Ei aina voi sanoin selittää, miksi joku tuntuu paremmalta kuin joku toinen. Silti, jos ajattelene miehiä, joita olen kohdannut 34 vuoden ikään mennessä, olen kohdannut kahden pitkän suhteen ja ja muutaman lyhyemmän aikana kolme "sitä oikeaa" miestä. Ensimmäinen oli ensi rakkauteni, toisen kanssa avioiduin ja kolmannen kanssa olen nyt - toivottavasti loppuelämäni. Sen oikeankaan kanssa ei joka hetki ole ruusuilla tanssimista, mutta rakastan häntä ja tunnen hänen lähellään olevani "kotona".
Mitä sitä huonossa suhteessa kärvistelemään.
Mä ainakin tiedän, että olen miehelle vain huono vaihtoehto, ja haikailee parin exänsä perään, mutta omapa on menetyksensä kun tyytyi muhun.
todellakin eroaisin. Jos mies noin sanoo, niin kyllä nainen ansaitsee paremman miehen..
Jos ei ole lapsia, niin voisin lähteäkin.
En eroaisi, jos muuten menisi hyvin. Itseasiassa minun mieheni ei ole minulle se oikea, mutta kun en ehkä koskaan saakaan miestä joka olisi minusta täydellinen, niin pitääähän mun ymmärtää ottaa sellainen, kuka mut haluaa. Mun mies onneksi halusi minut. En ole kuitenkaan mennyt naimisiin, vaikka kaksi lasta on, koska tiedän, ettei se papin aamen tunteitani muuttaisi ja JOS haluaisin erota, se olisi vaikeampaa. Nyt minut pitää mieheni kanssa yhteinen perhe. Ja se, että tuskin enää koskaan rakastun, kun kuten sanoin, unelmieni miehet eivät minua tahdo.
Ehkä miehelläsikin on tällainen tilanne? Koita arvostaa hänen rehellisyyttään, ehkä se ettet ole hänen unelmiensa nainen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän rakastaisi, arvostaisi ja kunnioittaisi sinua. Mieti miksi SINÄ olet hänen kanssaan? Rt kai pelkän rakkauden pohjalta? Voihan sitä rakastaa vaikka kauheaa renttuakin, mutta vain pöllö perustaa sellaisen kanssa perheen.
Luultavasti kyllä. Riippuu tietysti vähän muustakin, onko yhteisiä lapsia jne.
Minä rakastan miestäni niin paljon, että toki soisin hänelle sen vapauden etsiä paremman naisen. Tuossa olisi ovi ja tavarat voi kerätä ovenpielestä jätesäkkiin mätettynä. Avainta ei tarvitse palauttaa, lukot vaihtuu ekana arkipäivänä.
Mä olen tavannut elämässäni vain yhden miehen, joka on ollut muhun todella rakastunut ja olen hänen kanssaan naimisissa. Lähes kaikilla av-mammoilla tuntuu viesteistä päätellen varteenotettavia miehiä pörräävän ympärillä, mutta itse en ole valehtelematta tavannut yhtäkään miestä, jonka ajattelisin olevan kaikin puolin ah, niin upea. Kaikissa ihmisissä näen enemmän tai vähemmän vikoja, enkä tunne yhtäkään pariskuntaa, jonka suhde olisi pelkkää autuutta.
Olen ehkä liian realisti/pessimisti uskomaan "siihen oikeaan". Tosielämässä on vain epätäydellisiä ihmisiä, jotka sopivat yhteen enemmän tai vähemmän hyvin. Mieheni kanssa sovimme suhteellisen hyvin yhteen, mutta kieltämättä mietin, olisiko joku, joka sopisi minulle vielä paremmin. Joku, jonka kanssa ei esim. tarvitsisi lainkaan riidellä. Sellaista en kuitenkaan ole tähän ikään (26 v) mennessä tavannut. En edes toista miestä, joka olisi minusta kiinnostunut. Joten kai tässä on se minun "oikeani", ts. minulle parhaiten sopiva mies. Olen huomannut, ettei elämä ole koskaan täydellistä, ehkäpä se koskee myös parisuhdetta :)