G: kuinka tärkeää hoikkuus on sinulle?

Todella tärkeää. En koe olevani oma itseni, jos olen lihonut. Itsetunto katoaa ja voin huonosti. Hoikkana tunnen oloni itsevarmaksi ja seksikkääksi. Ei tarvitse miettiä, mitä vaatteita pukisi, kun kaikki näyttää hyvältä.

On erittäin tärkeää ja pyrin laihduttamaan heti, jos paino vähänkin nousee. Haluan, että vaatteet istuu päälle ja että näytän hyvältä.

Ei se muuten olisi kovin tärkeää, mutta kun mulla paino kertyy naamaan ja keskivartaloon niin pienikin hoikkuuden menetys näyttää epämiellyttävältä. Jos paino kertyisi enemmän tiimalasityyppisesti niin hoikkuus ei olisi mulle niin tärkeää.

Erittäin tärkeää.  En ole koskaan ollut lihava ja kaikkeni teen etten koskaan lihokaan. Uskon ettei niin edes tule käymään elämän tapojeni ansiosta, sairaus voisi olla ainut syy lihomiseeni. 

Miehenä olen aina ihmetellyt nuoria naisia, jotka ovat lihavia. Liiallisen syömisen karsiminen on ihan pikkujuttu, kun vastineeksi saa elää kymmenisen vuotta vaaleanpunaista prinsessaelämää, jossa kaikkialla kohdellaan spesiaalina ja miehet pörräävät ympärillä.

No olisihan se tylsää jos kaikki vaatteet pitäisi uusia koska napit ei mene kiinni. Itse haluan pysyä hoikkana ja teenkin sen eteen paljon.

On tärkeää! Oon ollut "pahimmillani" 65/158. Ei nyt sinänsä paljoa, mutta liikaa jotta olisin voinut tuntea itseni hyvännäköiseksi. Itsetuntokin oli tuolloin pohjalukemissa, toisaalta masennuskin vaikutti asiaan. Toivottavasti paluuta entiseen ei koskaan tule. :)

Minua kiusattiin lapsena laihuudesta eikä kukaan tosiaankaan ole kohdellut prinsessana nykyiseen keski-ikään mennessä.

Nykyisin olen normaalipainoinen ja minusta ihmisten kuuluu olla hoikkia, mutta en kyllä mitään aio tehdä sen eteen, etten lihoisi.

Erittäin tärkeää. Olisin mieluummin kuollut kuin lihava.

Bmi 19,8

On, mutta ei vain hoikkuus, vaan myös se, että on lihasta eikä vain luuta ja nahkaa.

Ei sitten pätkääkään tärkeää. Olen mielummin tällainen muutaman kilon ylipainoinen ja onnellinen, kuin normaalipainoinen, syömisiä kyttäävä ja ärtyisä ihminen. Liikun työssäni ja vapaa-ajalla paljon, viime viikon saldo askelmittarissa oli 10000-13000 askelta/päivä. :)

Ei pätkääkään tärkeää. Nuorena olin ihan hoikka, eikä kukaan kohdellut prinsessana eikä pörrännyt ympärillä, vaikka en mikään rumakaan ollut, en ollut vaan mikään kikatteleva tissivakoa näyttelevä bimbo. Nyt vanhempana kun on todellakin läskistynyt pahasti, haluaisin laihtua terveydellisistä syistä lähelle normaalipainon rajaa, kun olisi alle sata kiloinen, vaikka siinä 90 kg kieppeillä, olisin jo ihan ihmisen näköinenkin, eikä tarvisi pelätä että kuolen ennenkuin näen lapseni aikuisena.

todella tärkeää. Nuorena minua kiusattiin kasvoista rumaksi, mutta ainakin olin hoikka ja hyvä vartinen yläasteella tissit oli luokan isoimpia. tissit ja vartalo plasti yläasteen kiusaamiselta. En olisi kestänyt jos olisin ollut vielä lihava

Kai se on aika tärkeää, koska heti kiinnitän huomiota, jos makkaroista tulee liian isot. 

Se oli, kunnes lääkkeiden takia paino nousi 10 kg. Kaksi kuukautta olin alakuloinen tämän takia, mutta mieliala on tasaantunut. Suurin syy saattaa olla nykyinen d-kuppi, joka on entiselle hoikalle aika jännä. Silti vaihtaisin nämä rinnat parempaan oloon ja kivaan farkkupeppuun.

On se aika tärkeää. Pidän itsestäni enemmän hoikkana. Toisaalta ajattelen, että voiko elämästä nauttiminen ja selviytyminen olla kiinni muutamasta kilosta. Välillä on ollut raskaita aikoja ja vaikeita asioita, joiden rinnalla oma paino on kuitenkin aika merkityksetön asia. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä vähemmän se minulle merkitsee. Haluan rakastaa itseäni enkä pelkkää ulkokuortani. Haluan myös tuntea, että seksikkyyteni lähtee siitä kuka minä olen eikä siitä, mitä vaaka näyttää. Itse pidän itseäni "lihavana" jos BMI:ni nousee yli 22 eli en puhu painon terveysvaikutuksista.

Tärkeää, koska lihon rumasti. Olen nainen, mutta lihoessa kaikki menee suoraan vatsan seudulle. Rumaa ja vaarallista terveydelle. Parasta pysytellä hoikkana. 

Miksi nr. 12 sanoo, ettei ole pätkääkään tärkeää, jos kuitenkin haluaisi laihtua terveydellisistä syistä?

Välillä tuntuu, ettei lainkaan tärkeää. Mutta sitten kuitenkin nyt kun olen pulskistunut muutaman viime vuoden aikana normaalipainon ylärajoille, huomaan aika ajoin kaipaavani takaisin sinne BMI 22 vaiheille. En siis kovin hoikaksi. Nyt joudun miettimään aika paljon pukeutumista (ei takapuolen paljastavia paitoja jne.). Pääsisin helpommalla hoikempana. Mutta koska en ole lihava nytkään, en usko että muiden ihmisten suhtautuminen minuun muuttuisi millään tavalla.