Lue keskustelun säännöt.
Uskotko ikuiseen rakkauteen?
19.10.2013 |
Tapasin n.20 vuotta sitten miehen joka vei täysin jalat alta. Meillä oli usean vuoden ajan todella lämpimät välit, mutta virallista paria meistä ei tullut. Yritin jo tuolloin tapailla useita miehiä, mutta kukaan ei tuntunut samalta kuin tämä rakkauteni kohde. Tapailin jopa tätä miestä vaikka seurustelin jonkun toisen kanssa. En vaan pystynyt vastustamaan häntä koskaan.
Tapasin sitten 15 vuotta sitten nykyisen mieheni. Hän on hyvä mies ja hänen kanssaan päätin perustaa perheen. Kerran oli todella lähellä etten lähtenyt tämän suuren rakkauteni perään, koska hän edelleen rakasti minua, vuosien ja vuosien jälkeen, mutta päätin jäädä nykyisen mieheni luokse. Sitten suuri rakkauteni kohde jätti minut rauhaan ja perusti myös oman perheen.
Mutta edelleen 20 vuoden jälkeen ajattelen tätä miestä päivittäin. Totta puhuen kaipaan häntä.
En ole eroamassa, se ei ole vaihtoehto. En ole kiinnostunut kenestäkään miehestä ollessani nykyisen mieheni kanssa. Mutta sen tiedän, että jos tähän suureen rakkauteeni törmäisin, en tiedä mitä tapahtuisi.
Mietin, että tämä täytyy olla ikuista rakkautta. Jos vielä 20 vuoden jälkeen miettii toista joka päivä.
Oletteko muut kokeneet vastaavaa?
Olen vanhempi ja viisaampi ja entistä vakuuttuneempi siitä, että olisimme olleet täydellinen pari. Meillä oli sitä kemiaa ja yhdessä olomme oli niin helppoa. En ole kenenkään muun kanssa koskaan kokenut mitään vastaavaa.
Aika surullistakin. Mutta ei voi mitään!
Nyt ainakin tiedän, että ikuista rakkautta on olemassa, kun se omalle kohdalleni on sattunut.
n39
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 22:43"]
Voi ihanaa lukea tekstisi! Minä ainakin uskon ikuiseen rakkauteen :) En ole tosin vielä itse kokenut sitä mutta toivon löytäväni sen joku päivä. Miksi teistä ei tullut paria, jos saa kysyä? Minun vanhempani ovat tavanneet ollessaan 16 ja 17 vuotiaita, ja ovat edelleen 44 ja 45 vuotiaina yhdessä :) Mielestäni se on rakkautta, toki onhan heilläkin ollut ongelmansa kuten kaikilla muillakin pareilla mutta rakkaudella ovat niistä selvinneet, koskaan eivät ole olleet erossa. Itselläni on ikää vasta 19 vuotta, joten uskon vielä löytäväni samanlaisen miehen kun sinä :)
[/quote]
OMG, oot saman ikäinen kun mun poika. Mitä teet tällä palstalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin tapasin 7 vuotta sitten erään miehen jonka kanssa oli lyhyehkö suhde. Rakastuimme valtavasti toisiimme. Nyt molemmilla kuitenkin omat perheet. Mutta edelleen mietin häntä, ja luulen että mietin loppuelämäni :) ja varmaan miettii mieskin minua.. aina ei asiat mene niin kuin toivoisi:(
Ei tuo ole rakkautta, vaan sun kuvitelma rakkaudesta. Kukaan, joka rakastaa oikeasti toista, ei perusta perhettä jonkun muun kanssa. Toi on vaan haavekuvaa, ethän sä edes tunne sitä miestä kunnolla.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 22:53"]
Ei tuo ole rakkautta, vaan sun kuvitelma rakkaudesta. Kukaan, joka rakastaa oikeasti toista, ei perusta perhettä jonkun muun kanssa. Toi on vaan haavekuvaa, ethän sä edes tunne sitä miestä kunnolla.
[/quote]
Miksi en sitten 20 vuoden jälkeen ole pystynyt unohtamaan tätä miestä? Ja mietin häntä päivittäin? Kuten yllä joku kirjoitti, aina ei asiat mene kuten haluaisi ja niin minullekin kävi: päädyin naimisiin eri miehen kanssa.
Jos tämä ei ole rakkautta niin mikä sitten on?
ap
Ikuinen rakkaus on melkoisen runollinen termi, ei me olla olemassa kuin hetken ikuisuudessa. 20 vuotta on pitkä aika, yleensä lyhyemmässäkin ajassa ihminen muuttuu paljon. Mies voi olla täysin eri ihminen kuin silloin joskus. Sinäkin olet? Ette koskaan päässeet kokemaan suhteen arkistumista tai todella tuntemaan toistenne huonoja puolia. Sinulla on miehestä vain itse luomasi illuusio, jota olet pitänyt yllä. Mutta ihastus voi todellä säilyä pitkään joissakin olosuhteissa. En näe syytä, miksi ei voisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän, että kirjoitukseni kuulosti joltain elokuva-romantiikalta. Tiedän senkin etten ole elänyt arkea hänen kanssaan. Näin häntä joskus parinkin vuoden tauon jälkeen ja välimme oli aina samanlaiset. Ikään kuin jatkoimme siitä mihin edellisellä kerralla jäimme. Vuodet välissä ei siis tuntunut miltään.
Onko nämä kirjoittajat, jotka tuomitsevat mun tunteet täydeksi illuusioksi, niitä järki-ihmisiä, joille tälläistä ei ikinä ole tapahtunut eikä voi tapahtuakaan?
Näin jokin aika sitten baarissa tämän miehen näköisen tyypin ja mun sydän alkoi hakata, kädet täristä, menin aivan sekaisin hetkeksi, kun luulin että se on hän.
Lähinnä mua varmaan kiinnostaa tietää mikä ihme saa ihmisen ajattelevan ja kaipaavan toista jopa 20 vuoden jälkeen? Oli se sitten rakkautta, illuusiota tai ihan mitä ikinä.
ap
Se ei ole rakkautta, vaan sitä että olet luonut haavekuvan rakkaudestasi ja hellit sitä, koska et uskalla elää todellisuudessa. Jos olisit ollut yhdessä 20 vuotta sen rakastettusi kanssa, niin käsityksesi hänestä ei olisi ehkä yhtä ruusuinen kuin se nyt on.
Voi ihanaa lukea tekstisi! Minä ainakin uskon ikuiseen rakkauteen :) En ole tosin vielä itse kokenut sitä mutta toivon löytäväni sen joku päivä. Miksi teistä ei tullut paria, jos saa kysyä? Minun vanhempani ovat tavanneet ollessaan 16 ja 17 vuotiaita, ja ovat edelleen 44 ja 45 vuotiaina yhdessä :) Mielestäni se on rakkautta, toki onhan heilläkin ollut ongelmansa kuten kaikilla muillakin pareilla mutta rakkaudella ovat niistä selvinneet, koskaan eivät ole olleet erossa. Itselläni on ikää vasta 19 vuotta, joten uskon vielä löytäväni samanlaisen miehen kun sinä :)