Korona ja kipeän lapsen kodinvaihto eroperheessä

Vierailija kirjoitti:

Edelliseen kommenttiin liittyen tuntuu irvokkaalta julkisuudessa esitetyt väitteet siitä etteivät lapset levitä koronaa tai koulut ole merkittäviä leviämispaikkoja.

Tää kuuluis varmaan siihen korona todellista levinneempi keskusteluun, mutta esim. Etelä-Afrikassa oli tehty laskelma verenluovuttajien vasta-ainenäytteistä, että siellä todellisuudessa joillain alueilla on yli 50% ihmisistä sairastunut koronan vaikka viralliset luvut paljon alhaisemmat. Tämä tehtiin siksi, koska kakkosaalto tukahtui siellä yllättävän nopeasti, nopeammin kuin olisi pitänyt ja syyksi selvisi laumasuoja joka oli käytännössä saavutettu toisin kuin viralliset luvut antoivat ymmärtää.

Sama luultavasti muissakin maissa, Suomessakin aika harva viitsii enää mennä testiin, vasta sitten jos oireet on sellaiset ettei hirveästi epäilystä jää muutenkaan.

Läheisessä perheessä toisella lapsella korona, mutta äiti ei halunnut pitää lapsia luonaan koko eristysaikaa joten isän oli pakko ottaa toiseksi viikoksi luokseen. En tosin pidä sitä muijaa kuitenkaan yhtään minään enkä ole yllättynyt tuosta.

Eikö ole viisain sairastaa yhdessä kodissa ja vaihtaa kun on terve, oli sitten mikä tahansa.

Meillä on näin sovittu, kipeä lapsi EI vaihda kotia.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole viisain sairastaa yhdessä kodissa ja vaihtaa kun on terve, oli sitten mikä tahansa.

Meillä on näin sovittu, kipeä lapsi EI vaihda kotia.

Olisihan se, mutta valitettavan moni lähivanhempinainen on eri mieltä ja työntää lapset isälle oli tilanne mikä tahansa.

Tää on varmasti sellainen asia jota naiset ei mielellään julkisesti myönnä mut kyl moni ne lapset isälleen työntää tapaamisvklna oli lapset kipeitä tai ei. Itse en eron jälkeen voisi vähempää eks ukosta välittää, hoitakoon edes jonkinlaisen ajan lapsiaan. Joten myönnän etten anna minkään flunssien estää lasten viemistä isän luokse.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen ettei tämä ole saanut enempää huomiota mediassa. Itsehän sain koronatartunnan lapsilta kun ex-vaimo ei vienyt heitä koronatestiin ja lähetti vielä flunssaisena luokseni.

Muuten olen noudattanut varotoimia huolellisesti.

Olis kyllä kova paikka jos itselle kävis näin. En varmaan koskaan enää pystyisi kunnioittamaan eksää. Siihen loppuis kaikenlainen yhteistyö hänen kanssa. Menis kaikki sitten vaikeimman kautta maksoi mitä maksoi.

Kun naiset ovat päättäneet olla tuppisuina niin mites muut isät? Oletteko joutuneet tilanteeseen jossa sairaat lapset on lähetetty tapaamiseen ilman mitään mainintaa asiasta? Se on kova paikka kun pitäisi aiheuttaa lapsille pettymys ja käännyttää takaisin vaikka tarinan konna on oikeasti se eksnainen jonka olisi pitänyt jo omassa kodissaan selittää ettei nyt voida mennä isän luokse kun ollaan kipeitä. Siksi olen itse monesti ottanut riskin lasten vuoksi. Ei näköjään jatkossa enää kannata kun lasten äiti on niin piittaamaton.

Miten usein olette käyttäneet lapsia koronatestissä? Viimeisen vuoden aikana? Jos teillä on useampi lapsi niin viettekö kaikki testattavaksi? Oletteko kertoneet lasten isälle testeistä? Entä jos lapsi oireilee flunssaa, mutta ette ole vieneet testiin?

Lapsi sairastaa loppuun siinä kodissa, jossa on sairastanut. PISTE.

Lapset käy joka kerta pienissäkin oireissa testissä, testejä tullut nyt 5-6 / lapsi. Kertaakaan eivät ole olleet varsinaisesti kipeinä eli kuumeessa tai muuten aivan veto pois, oireet on olleet niin lieviä, että ennen koronaa eivät olisi olleet edes pois koulusta. Eli näissä tilanteissa menevät kyllä viikonlopuksi isälleen, jos isän vuoro sattuu olemaan. Tosi kipeinä varmaan jäisivät kotiin sairastamaan. Ja tietenkin kerron testeistä aina myös lasten isälle. Jos olisi selkeä altistuminen ja oireita, eivät menisi, vaan olisivat kotona.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen ettei tämä ole saanut enempää huomiota mediassa. Itsehän sain koronatartunnan lapsilta kun ex-vaimo ei vienyt heitä koronatestiin ja lähetti vielä flunssaisena luokseni.

Muuten olen noudattanut varotoimia huolellisesti.

Mediassa on taidettu keskittyä vaan toitottamaan sitä, että mahdollisista rajoituksista huolimatta lapsilla on edelleen oikeus tapaamisiin, mutta missään ei ole käsitelty sitä millainen vastuu lähivanhemmalla on lasten terveyden varmistamisessa ja mikä on etävanhemman (yleensä isä) oikeus terveyteen ja sairaudelta välttymiseen.

Mietin johtuneeko siitä, että suurin osa toimittajista on nykyään eronneita naisia, niin sieltä voisi tulla esiin epämiellyttäviä asioita ja joutuisi ehkä tarkastelemaan omaakin toimintaan kriittisemmin. Jos joku toimittaja tätä lukee niin voisit viedä asiaa eteenpäin lehtesi toimitukseen.

Lähtisitkö itse sairaana kyläilemään?

Vierailija kirjoitti:

Lähtisitkö itse sairaana kyläilemään?

Mikäs kysymys tämä nyt oli? En tietenkään, tartuttamisvaaran vuoksi, mutta eivät lapset tuollaisia kykene ajattelemaan jos heillä on ikävä isää ja odottavat tapaamista kovasti.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen ettei tämä ole saanut enempää huomiota mediassa. Itsehän sain koronatartunnan lapsilta kun ex-vaimo ei vienyt heitä koronatestiin ja lähetti vielä flunssaisena luokseni.

Muuten olen noudattanut varotoimia huolellisesti.

Mitenkäs ydinperheissä? Eristetäänkö sielläkin lapset pois toisen vanhemman ulottuvilta?

Onko oikeasti niin, että vuoroviikkovanhemmuus on hyvä ratkaisu? Kuka aikuinen suostuisi kerran viikossa muuttamaan asuinpaikkansa? Miksi lasten täytyy?

Enpä ole miestä nähnyt, joka ei silmää räpäyttämättä lähettäisi lapsiaan sairaana lasten äidin luokse. Silloin harvoin, kun käy toisinpäin, on se yhtäkkiä naiskollektiivin vika.

Isän luona oleminen on joissain tapauksissa juurikin kyläilyä. Oma lapseni ei kahteen ekaan elinvuoteensa edes tavannut isäänsä, hänelle tapaamiset eivät ole mikään iloinen juttu nyt kouluiässäkään vaan kahdesti kuussa vuorokausi jona mennään olemaan vieraskoreita tutun aikuisen luo. En vie jos lapsella on edes pää kipeä.

Joillekin lapsille isän luo meneminen on maailman rakkaimman ihmisen luo menemistä, sinne varsinaiseen ikiomaan kotiin menemistä, paikkaan joka on vähintään yhtä tärkeä kuin äidin luona oleva koti on. Jotkut lapset menevät oikein mielellään pienessä flunssassa tai toipilaana rakkaan isän luokse, isi hakee autolla ovelta ja vie omaan kotiin lepäämään ja katselevat yhdessä leffoja ja pötköttelevät yhdessä, sehän on aivan ihana ajatus. Jos lapsi on kovin kipeä eikä jaksa olla pystyssä, isi voi silti hakea luokseen toipumaan, mutta jos on vaikka mahatauti tai joku muu raju sairaus, tapaamista toki kannattaa siirtää.

Lapsia, isiä ja äitejä ja tilanteita on niin erilaisia 💔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen ettei tämä ole saanut enempää huomiota mediassa. Itsehän sain koronatartunnan lapsilta kun ex-vaimo ei vienyt heitä koronatestiin ja lähetti vielä flunssaisena luokseni.

Muuten olen noudattanut varotoimia huolellisesti.

Mitenkäs ydinperheissä? Eristetäänkö sielläkin lapset pois toisen vanhemman ulottuvilta?

Tottakai, mahdollisuuksien mukaan, jos ovat sairaita. Näin karanteeni- ja eristysohjeissa mainitaan. Yleensä se kuitenkin on vaikeaa kun jaetaan suhteellisen sama pieni elinpiiri sisätiloissa. Tosin silloin isä voi itse todeta vaikuttaako lapsi sairaalta vai ei. Etäisällä ei samaa mahdollisuutta ole kun lapset tupsahtavat tapaamiseen sairaana. Siinä on käytännössä ylitsepääsemätön kynnys lähettää pettyneet lapset takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Isän luona oleminen on joissain tapauksissa juurikin kyläilyä. Oma lapseni ei kahteen ekaan elinvuoteensa edes tavannut isäänsä, hänelle tapaamiset eivät ole mikään iloinen juttu nyt kouluiässäkään vaan kahdesti kuussa vuorokausi jona mennään olemaan vieraskoreita tutun aikuisen luo. En vie jos lapsella on edes pää kipeä.

Joillekin lapsille isän luo meneminen on maailman rakkaimman ihmisen luo menemistä, sinne varsinaiseen ikiomaan kotiin menemistä, paikkaan joka on vähintään yhtä tärkeä kuin äidin luona oleva koti on. Jotkut lapset menevät oikein mielellään pienessä flunssassa tai toipilaana rakkaan isän luokse, isi hakee autolla ovelta ja vie omaan kotiin lepäämään ja katselevat yhdessä leffoja ja pötköttelevät yhdessä, sehän on aivan ihana ajatus. Jos lapsi on kovin kipeä eikä jaksa olla pystyssä, isi voi silti hakea luokseen toipumaan, mutta jos on vaikka mahatauti tai joku muu raju sairaus, tapaamista toki kannattaa siirtää.

Lapsia, isiä ja äitejä ja tilanteita on niin erilaisia 💔

Nyt oli kyse yleisvaaralliseksi luokitellusta kulkutaudista, ei vatsataudista tai flunssasta.

Vierailija kirjoitti:

Isän luona oleminen on joissain tapauksissa juurikin kyläilyä. Oma lapseni ei kahteen ekaan elinvuoteensa edes tavannut isäänsä, hänelle tapaamiset eivät ole mikään iloinen juttu nyt kouluiässäkään vaan kahdesti kuussa vuorokausi jona mennään olemaan vieraskoreita tutun aikuisen luo. En vie jos lapsella on edes pää kipeä.

Joillekin lapsille isän luo meneminen on maailman rakkaimman ihmisen luo menemistä, sinne varsinaiseen ikiomaan kotiin menemistä, paikkaan joka on vähintään yhtä tärkeä kuin äidin luona oleva koti on. Jotkut lapset menevät oikein mielellään pienessä flunssassa tai toipilaana rakkaan isän luokse, isi hakee autolla ovelta ja vie omaan kotiin lepäämään ja katselevat yhdessä leffoja ja pötköttelevät yhdessä, sehän on aivan ihana ajatus. Jos lapsi on kovin kipeä eikä jaksa olla pystyssä, isi voi silti hakea luokseen toipumaan, mutta jos on vaikka mahatauti tai joku muu raju sairaus, tapaamista toki kannattaa siirtää.

Lapsia, isiä ja äitejä ja tilanteita on niin erilaisia 💔

Lisään tähän, että korona-aikana tietysti oireet aina tulee testata ja varmistaa että tavallista flunssaakaan ei levitetä suotta. Olen tuo jonka lähipiirissä oli tuo eroperhe jossa äiti pakotti isän ottamaan koronapositiivisen lapsen luokseen koska ei tahtonut hoitaa itse - kun lapset pitää hänestä hoitaa puoliksi.