Aamun vuodatus, väsyttää eikä omaa aikaa koskaan
Joo tiedän että viimeistään tänään jonkun pitää elämässämme muuttua mutta olen lasten 2 ja 3v. kanssa yksin koko ajan enkä koskaan saa olla vaan.
Mies on olemassa mutta ei juurikaan perhe elämään osallistu kun on väsynyt elämäänsä vittuntunut duunari joka on aina töissä (6-7 päivää viikossa) tai sitten nukkumassa. Jos ei saa nukuttua inhoamiensa työpäivien välissä on kun perseeseen pistetty karhu jota ei kestä kukaan. Lapset on vilkkaita ja tarvitsee aivan hirveästi vahtimista ja ohjelmaa tyyliin kolme tuntia joka päivä ulkona riehumista tai vain tappelevat ja hyppivät seinillä sisällä. Mutta myös nukkuvat todella vähän ja huonosti. Aina joku herää yöllä vähintään kaksi kertaa ja joka ikinen aamu jompi kumpi herää 5:30.
Heittäkää paskaa niskaan vaan, ei olisi pitänyt tehdä tällaisen miehen kanssa lapsia eikä pienellä ikäerolla mutta hän ei ollut OLLENKAAN tällainen kun hänet tapasin eikä edes ensimmäisen syntymän jälkeen. Veikkaan hänen olevan masentunut kun on niin vihainen koko ajan mutta ei suostu hoitoon. Tässä on muutakin hänen elämässään menossa, pahasti sairastuneet vanhemmat, velkaa, rahapulaa (tämän takia tekee liikaa töitä). Itse olen yrittänyt aktiivisesti töitä löytää mutta en ole tähän mennessä onnistunut.
Väsyttää ja ketuttaa.
Kommentit (25)
Sitä se on kun palstailee 24/7 365 päivää vuodessa.
Taatusti on Rankkaa.
Onko sulla millainen keskusteluyhteys mieheesi? Onko teillä ketään ystäviä tai sukulaisia, jotka voisivat tulla vaikka teille viikonlopuksi ja vahtia lapsia, kun sinä tai te yhdessä miehesi kanssa käytte jossain? Kannattaa myös kokeilla MLL:n hoitajia, jos ei mikään muu onnistu. Vanhempi tarvitsee omaa aikaa välillä!
Kiitos. :)
Kumma kun nuo miehet purkavat pahaa oloansa joka työllä tai alkoholilla. Juomaan ei sentään mun mies ole ryhtynyt, se tästä vielä puuttuisi.
Isovanhemmat on myös olemassa mutta lastenhoito ei kiinnosta ja mielestäni heidän hermot ei kestä lapsiamme, eli ei hyvä paikka heille. Jos tästä joskus edes pääsisi jonnekin yksin. Taidan lähteä Ikeaan ja jättää ainakin vanhin lapsiparkkiin rieuhumaan.
ap
Entä jos hakisit työkkärin kautta työharjoitteluun? Saisit ns. omaa aikaa ja lapset hoitoon muutamaksi tunniksi.
Tuon on just se mitä ihmiset ei ajattele: on kiva ostaa uusia juttuja ja kun ei ole rahaa otetaan velkaa. Sitten huomataan että ei ne rahat riitäkään laina maksuun.
Miten teidän tilanne saisiko menoja mitenkään pienemmäksi niin ettei mies joutuisi tekemään joka päivä töitä vaan saisi myös levätty. Ehtisi ehkä tavata sairata vanhempiaankin ja jaksaisi ehkä joskus olla lastenkin kanssa. Tuloja kun ette nyt ole saaneet isommiksi niin kuluja on pakko saada pienemmiksi. Jos mies sairastuu eikä pysty käymään töissä teidän tulonne pienenevät vielä lisää.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 10:46"]
Tuon on just se mitä ihmiset ei ajattele: on kiva ostaa uusia juttuja ja kun ei ole rahaa otetaan velkaa. Sitten huomataan että ei ne rahat riitäkään laina maksuun.
Miten teidän tilanne saisiko menoja mitenkään pienemmäksi niin ettei mies joutuisi tekemään joka päivä töitä vaan saisi myös levätty. Ehtisi ehkä tavata sairata vanhempiaankin ja jaksaisi ehkä joskus olla lastenkin kanssa. Tuloja kun ette nyt ole saaneet isommiksi niin kuluja on pakko saada pienemmiksi. Jos mies sairastuu eikä pysty käymään töissä teidän tulonne pienenevät vielä lisää.
[/quote]
Sehän se on, aika tiukilla kyllä nytkin jo eletään, en keksi mitä voitaisiin oikeastaan muuttaa siinä mielessä. Yritetään lyhentää lainaa niin paljon kun mahdollista joka kuukausi että päästäisi jossain vaiheessa plussan puolelle. Ostetaan jo kaikki ruoat Lidl:istä ja vaatteet käytettyinä tai alesta ja ulkona ei käydä. Joo ei ole kivaa tällä hetkellä, ei. Luottokortit on silputtu aikoja sitten.
Luulen että mies on heittäytynyt töihin saadakseen jonkinlaista kontrollin tunnetta rahatilanteeseemme ja elämäämme. Kotona olo ahdistaa häntä ja ei kestä lasten jatkuvaa narinaa ja huutoa ja riehumista. Meillä on pieni asunto ja vilkkaat lapset. Kun siitä ei saa taukoa koskaan se on alkanut käydä munkin hermoille aika pahasti. Kyllähän me ulkoillaan ja paljon mutta eihän se pienempi ainakaaan koko päivää siellä viihdy ja välillä pitää syödäkin.
ap
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 08:49"]
Onko sulla millainen keskusteluyhteys mieheesi? Onko teillä ketään ystäviä tai sukulaisia, jotka voisivat tulla vaikka teille viikonlopuksi ja vahtia lapsia, kun sinä tai te yhdessä miehesi kanssa käytte jossain? Kannattaa myös kokeilla MLL:n hoitajia, jos ei mikään muu onnistu. Vanhempi tarvitsee omaa aikaa välillä!
[/quote]
Niin tarvitsen. Pitää todellakin yrittää löytää joku joka sen edullisesti tekisi. Kuten mainitsin isovanhemmat eivät ole hyvä vaihtoehto ja valitettavasti MLL ei toimi asuinalueellamme.
ap
Eipä täälläkään sitä omaa aikaa juurikaan...
Vaikka mies olisi kotona,ei kuitenkaan ole läsnä.Kattelee eri huoneessa mitä ikinäkin matsia,kun me muu perhe vietämme yhteistä aikaa toisessa huoneessa.
Saisinko minä vain lukittautua useaksi tunniksi päivässä kattelemaan vaikka Sex in the city maratoonia...ei taida onnistua..Sille se on jotenkin itsestäänselvyys istua kattelemassa omia ohjelmia tunnista toiseen joka päivä.Mulla kuiten alkaa lastenhoito aamu kuuden maissa ja päättyy vasta puol ysi illalla,omaa aikaa vain nukkuessa.Yölläkin joutuu välillä päivystämään kuiten.Miehellä työaika ja omaa aikaa klo 16-22.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 08:52"]
Entä jos hakisit työkkärin kautta työharjoitteluun? Saisit ns. omaa aikaa ja lapset hoitoon muutamaksi tunniksi.
[/quote]
En ole vielä ilmoittautunut työkkäriin, saan kotihoidon tukea, mutta ehkä kannattaisi. Tietääkseni nämä koulutukset on aika kokopäiväisiä eli lapset menisivät hoitoon ja minä saisin ainakin varmaan enemmän rahllista tukea kun nyt.
ap
mll saat ehkä toimimaan kun otat kontaktia mll:ään ja jos paikan missä pitää niin voit vaikka ite alkaa vetää =)
voimia, mulla voimat lopussa vaikka saan apua joskus. sen isomman saa pian onneksi kerhoon yms. mikä helpottaa päivisin pääkoppaa kaikilla, lapsi tarvii ehkä jo enenmmän kavereita?
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 13:23"]
Eipä täälläkään sitä omaa aikaa juurikaan...
Vaikka mies olisi kotona,ei kuitenkaan ole läsnä.Kattelee eri huoneessa mitä ikinäkin matsia,kun me muu perhe vietämme yhteistä aikaa toisessa huoneessa.
Saisinko minä vain lukittautua useaksi tunniksi päivässä kattelemaan vaikka Sex in the city maratoonia...ei taida onnistua..Sille se on jotenkin itsestäänselvyys istua kattelemassa omia ohjelmia tunnista toiseen joka päivä.Mulla kuiten alkaa lastenhoito aamu kuuden maissa ja päättyy vasta puol ysi illalla,omaa aikaa vain nukkuessa.Yölläkin joutuu välillä päivystämään kuiten.Miehellä työaika ja omaa aikaa klo 16-22.
[/quote]
Just näin, kattoo matsia tietokoneella kuulokkeet korvissa tai nukkuu. Yrittäisinpä minäkin mennä makuuhuoneeseen ja sulkea oven. Kolmen minuutin päästä siinä olisi yksi pomppimassa mun päällä ja toinen jotain vailla.
ap
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 13:38"]
Missä asut?
[/quote]
Helsingissä.
Ollaan jonossa kerhoon, saisi edes tuon isomman jonnekin pari päivää viikossa. Pääsis vaikka vaunukävelylle sillä aikaa kun pienempi nukkuu päikkärit.
ap
Kun olisi ajokortti niin voisin tulla "pelastamaan" sinut ja hoitaa lapsiasi arkipäivänä kuutisen tuntia. :) Meillä on puolivuotias kotona.
Hei, muistan kun meillä oli tosi rankkaa kun toinen lapsi syntyi. Oli se aika kamalaa aikaa. Sitä menee vähän kuin hukkaan itseltään kun on aina vaan toisia varten.
Mutta, jos ilmoittaudut työkkäriin, saat ansiosidonnaista tai sitten peruspäivärahaa, ja molemmat ovat korkeampia kuin kotihoidontuki. Jos pääset kursseille, saat lisäksi kulukorvauksia, jotka nostavat tukea. Juuri nyt on hankala saada töitä, mutta lisäkoulutuksia ja kursseja on tarjolla.
Sinuna varaisin ajan työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologille ja virkailijalle, jonka kanssa katsotte missä mennään ja mitä voidaan tehdä. Sinne voi ottaa lapset mukaan, viihdykettä vaan sen verran että ovat vähän hiljempaa.
Kyllä se tuosta lähtee jonain päivänä helpottamaan. Mieskin voi muuttua taas omaksi itsekseen kun paine helpottaa. Te olette olleet vanhempia kuitenkin vasta muutaman vuoden, ja se on aika lyhyt aika sopeutua kaikkiin niihin muutoksiin mitä kaksi pientä lasta elämään tuo.
Juttele sen miehen kanssa, kysy, mikä sitä ottaa niin hermoon, ettei voi lastensa kanssa olla yhtään, kerro, että tilanne on ajamassa sut huonoon tilaan.
Hae tarhapaikat, ilmottaudu työkkäriin jne, ota elämä haltuun.
Miten niin MLL ei toimi Helsingissä, jos tuo oli sinun vastauksesi että asutte Helsingissä?
Jaksamista ap! Tosi tiukka elämäntilanne sulla meneillään, kaikki sympatiat sulle. Ihanaa kamalissa elämäntilanteissa on se, että ne menee o
hi. Yritä jaksaa, vuoden parin päästä elämä näyttää jo ihan toisenlaiselta: Lapset kasvaa ja rauhoittuu, alkavat nukkua ja näin sinäkin saat levättyä ja sitä kaipaamaasi omaa aikaa.
Olen ollut samanlaisessa tilanteessa. Kolme lastamme syntyivät pienellä ikäerolla, mies väsähti ja reagoi pahantuulisuudella ja purki tätä alkoholiin. Unohdin itseni, koska minulla ei kertakaikkiaan ollut aikaa miettiä o
maa jaksamistani.
Kävi niin, että sairastuin. Asiat alkoivat saada oikeat mittasuhteet. Mieheni astui ulos kuplaastaan ja alkoi olla myös henkisesti läsnä perheelleen. Alkoholin käyttö loppui ja elämämme muuttui täysin. Nykyään jaamme taakkaamme, annamme toisillemme aikaa, mutta muistamme myös, että olemme tässä elämässä toisiamme varten.
Toivoa on aina! Elämä pienten lasten kanssa on todella rankkaa. Jatkuva univaje tekee hulluksi. Yritä lohduttautua sillä, että Se on kuitenkin ohimenevää. Niin hullua kuin se onkin, ikävöin välillä sitä, ku
n lapset olivat pieniä :D