En jaksa enää elää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saisin satasen jokaisesta Vauva-palstan viestistä, jossa joku kertoo ettei jaksa elää tai aikoo mennä junan alle, alkaisi olemaan massia jo ihan kivasti:-)

Tekeekö tämä palsta ihmisistä masentuneita vai onko kyseessä vain päivittäiset mielenterveyspotilaiden kokoontumisajot?

On hullua lukea satoja sellaisia viestejä, kun sen ajan voisi käyttää sen massin tekemiseen.

Hae apua, nuo ovat selkeitä mielenterveyden ongelmia.

Zinc

En rajannut itseäni pois palstan mielenterveyspotilaiden kokoontumisajoista.

Olen vain niin sekaisin päästäni, että tuntuu ihmeelliseltä kun joku toivoo ku olemaa tai harkitsee its emurhaa.

Ja  vieläpä kertoo asiasta tällä palstalla.

Miksi?

Jos vit uttaa tarpeeksi, vetäkää itsenne jo joon.

EI se elämä paremmaksi muutu palstavinkumisella, vaan vaatii tekoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saisin satasen jokaisesta Vauva-palstan viestistä, jossa joku kertoo ettei jaksa elää tai aikoo mennä junan alle, alkaisi olemaan massia jo ihan kivasti:-)

Tekeekö tämä palsta ihmisistä masentuneita vai onko kyseessä vain päivittäiset mielenterveyspotilaiden kokoontumisajot?

On hullua lukea satoja sellaisia viestejä, kun sen ajan voisi käyttää sen massin tekemiseen.

Hae apua, nuo ovat selkeitä mielenterveyden ongelmia.

Zinc

En rajannut itseäni pois palstan mielenterveyspotilaiden kokoontumisajoista.

Olen vain niin sekaisin päästäni, että tuntuu ihmeelliseltä kun joku toivoo ku olemaa tai harkitsee its emurhaa.

Ja  vieläpä kertoo asiasta tällä palstalla.

Miksi?

Jos vit uttaa tarpeeksi, vetäkää itsenne jo joon.

EI se elämä paremmaksi muutu palstavinkumisella, vaan vaatii tekoja.

Miksi minulta kysyt. En minä ole aloittaja.

Zinc

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen ap olet? Mies vai nainen? Korona-aikaan monet ovat joko masentuneita tai ahdistuneita..

Nainen, 26. Korona-aika nyt ei lisää ahdistusta.

Samoja tunteita. Lapsesta saakka olen joutunut itse selviytymään. Vanhempien kiinnostus oli ihan muualla ja koin koko lapsuuteni turvattomaksi ja onnettomaksi. Minulla ei koskaan ollut aikuista, joka olisi osoittanut välittämistä ja kiinnostusta. Minua käytettiin seksuaalisesti hyväksi ja olin todella itsetuhoinen. Lopulta rauhoituin ja perustin perheen ensimmäisen miehen kanssa, jolle kelpasin. Huonoa tuuria, että mies paljastui vuosia myöhemmin työssäkäyväksi alkoholistiksi. Vuosien myötä hän myös petti lupauksensa monta kertaa. Erosin, josta seurasi raastava eroriita lapsista ja omaisuudesta. Asiat eivät ole vieläkään järjestyksessä.

Nyt olen 30+ ja edelleen elämä on pelkkää selviytymistä. Ei ole ketään kehen luottaa tai ketään, joka tulisi auttamaan tiukan paikan tullen. En jaksaisi enää, mutta eipä tässä ole vaihtoehtoja. Kadun, että tein lapsia, koska en voi tarjota heille mitään. En edes ehjää perhettä.

Välillä vaan voimat on täysin poissa. Hyväksy se, elele rauhallisesti, tee vain välttämätön ja kerro se perheellesikin, mieti pienikin asia mistä tykkäät ja koeta jaksaa toteuttaa se. Ajat muuttuu koko ajan, voimat ei ole pysyvästi loppu, tilanteet muuttuu. Mene rauhallisesti madellen huonon ajan yli. Kaikkea hyvää sinulle ap!🙏

T. kohtalotoveri

Minulla on sellainen olo, että pitäisi tehdä jotain koko ajan että saa ajatukset "pois". Mutta kun mikään ei tunnu auttavan tai kiinnostavan riittävästi. Hyviä hetkiä tulee muutama päivässä, ja ne kestävät korkeintaan 15 minuuttia.

Läheisteni seurassa saatan vaikka nauraa, mutta nauraessani tajuan että hei, täähän on tämmöinen kiva juttu, kohta seuraa paskaa ja harmistun siitä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen ap olet? Mies vai nainen? Korona-aikaan monet ovat joko masentuneita tai ahdistuneita..

Nainen, 26. Korona-aika nyt ei lisää ahdistusta.

Koko elämä yhtä vastoinkäymistä? Sinulla on hoitamaton masennus, jos ajattelet pääsääntöisesti noin tai jokin muu mielenterveysongelma, jos koko ajan ahdistaa. Korona-aika on ihan oikeasti melkein jokaisella lisästressi elämässä. Etätöissä kokee  itsensä eristäytyneeksi ja yksinäiseksi. Ne, jotka paahtavat kriittisillä aloilla, joutuvat päivittäin altistamaan itsensä "näkymättömälle viholliselle" liikkuessaan ja töissä. 

Olet vielä nuori ihminen, joten sinulta puuttuu perspektiivi ja suhteellisuudentaju siitä, mitä elämä on. Se että ei ole poikaystävää tai kavereilla menee paremmin, ovat pieniä juttuja.