Aiheuttaako kauniit vanhemmat tahtomattaan ulkonäköpaineita lapsilleen?
Kommentit (17)
En tiedä, voi olla että tulee paineita, mutta olen yrittänyt opettaa että ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa. Itse pidän itseäni ihan tavallisen näköisenä, mutta lapset ja muut kauniina.
Lasten mielestä äiti on aina maailman kaunein ja ihanin.
Mun äitini oli malli. Tajusin jo aika pienenä, että en ole kaunis. Tyttäreni taas on malliainesta kasvoiltaan, mutta persjalkainen kuin minäkin. En kokenut ihan hirveästi paineita, ehkä enemmänkin pientä kateutta.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 19:58"]
Lasten mielestä äiti on aina maailman kaunein ja ihanin.
[/quote]
No ihan pienille lapsille varmasti, mutta kyllä kouluiässä, puhumattakaan teini-iästä alkaa arvioida sitä oman äidin ulkonäköäkin realistisemmin ja suhteessa muiden äiteihin.
Olen miettinyt samaa, kun tutuissa on kauniita ihmisiä, ja lapsensa eivät tosiaan ole kauniita, että miten he osaavat hanskata asiat... Voin kuvitella, ettei ihan helppoa ole.
Miten on mahdollista, että jos molemmat vanhemmat ovat hyvännäköisiä, lapset olisivat rumia?
Olen maalikkona tutkinut asiaa. Yleensä kauniilla vanhemmilla on tavislapset. Ja yleensä kauniilla misseillä on tavissisarukset. Kauneus vaatii, että moni osa osuu geeniperimästä ihan nappiin. Isänsä näköiset tytöt on harvoin naisellisen kauniita tai äidin näköiset pojat komeita. Minä ja veljeni olemme samannäköisiä keskenämme. Minä aika miehekäs, iso leuka ja kapeat huulet, veljeni samannäköinen ja ei hänkään mikään komistus vaikka isäni on komea ja äitini kaunis.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 20:16"]
Miten on mahdollista, että jos molemmat vanhemmat ovat hyvännäköisiä, lapset olisivat rumia?
[/quote]
Helposti, jotkut kauniina/komeina pidetyt piirteet saattavat korostua liikaa.
Luokallani oli aikoinaan eräs poika, jonka vanhemmat äitini sattui tietämään omilta kouluajoiltaan. Kumpikin heistä oli kuulemma kaunis ihminen, mutta poikansa ei kyllä ole missään vaiheessa ollut minkään näköinen.
Harvemmin myös näiden missinaisten tyttäret on enää yhtä kauniita, mitä he itse. Eli aika sattumaa on, miten geenit osuvat kohdalleen. Tiedän jopa enemmän näitä tapauksia, joissa vanhemmat ovat laskettavissa ns. normaalin näköiseksi ja heillä on kuitenkin kauniit lapset.
No me ollaan miehen kanssa molemmat ilosilmälle, mutta niin on myös kaikki lapsemmekin, joten ei paineita
Lukihäiriöt tasottavat mukavasti "ilosilmälle" -perhettä.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 20:16"]
Miten on mahdollista, että jos molemmat vanhemmat ovat hyvännäköisiä, lapset olisivat rumia?
[/quote]
esim mun tapauksessa niin, että olen tyttö mutta perinyt vahvasti isäni ulkonäön. Olen roteva (en läski vaan leveäharteinen ja luonnostaan lihaksikas), minulla on leveät leukaperät, pienet silmät ja iso suu. Kerran eräs kaveri sanoikin, että jos olisin mies olisin aika hottis. Mutta naisella sellainen kulmikkuus ja voimakaspiirteisyys kuin minulla ei ole kaunista.
En minä kyllä tiedä yhtään perhettä, jossa kauniille vanhemmille olisi tullut ruma lapsi. Päinvastoin voi kyllä käydä.
Minä ja sisareni olemme kauniimpia kuin äitini ja minun tyttäreni on minua kauniimpi. Enkä osaa kuvitella, että tyttäreni voisi saada ruman lapsen. Näin sen kuuluu mennä ja näin se menee.
Mutta kauneushan on katsojan silmässä.
Ei varmaan tarvitse erikseen kenenkään vanhemman aiheuttaa mitään ulkonäköpaineita, eiköhän noita ihan hyvin tuu joka tuutista muutenkin. Suurin haaveeni on että saisin lapseni kasvamaan sellaisiksi, että ymmärtävät että se on se pään sisäpuoli, joka yleensä vaatii enemmän kehittämistä.
täytyy olla todella huono äiti, jos aiheuttaa ulkonäköpaineita omalle lapselleen!
Lapset näkevät +18-vuotiaat vanhoina ja +25-vuotiaat ikäloppuina.
Äitini on ollut hyvin kaunis, kilpaillut missikisoissakin 1960-luvulla. Ja kyllä, kärsin sen takia valtavista ulkonäköpaineista ja alemmuudentunteita, varsinkin kun itsestäni ei kasvanut kaunotarta. Aika pienenä jo tajusin, että en täyttänyt äitini haaveita kun olin ruma, ja surin sitä asiaa niin paljon, että meinasi unohtua aivan että minulla on muita avuja joista iloita, esim matemaattinen lahjakkuus.