uskoudutteko puolisolle?
Otsikkossa olikin kysymys. Jos ette uskoudu huolistanne puolisolle, niin kenelle? Ystäville? Mietin sitä, kun usein kuulee sanottavan, että puolisoni on myös paras ystäväni. Entä jos ei voikaan kertoa huolistaan puolisolle, vaan kertoo ystäville? Onko silloin huono parisuhde? Jos siis muuta vikaa (riitoja tms.) ei ole?
Kommentit (4)
Mikä olisi sellainen tilanne, jossa huolistaan ei voi - tai pidä - kertoa puolisolle?
Ymmärrän, että voi olla tilanteita, jossa puoliso tuntuu hauraalta ja heikolta ja tätä halua asuojella "vielä yhdeltä huolelta lisää". Mutta eikö juuri silloin ole vaarallista pimittää toiselta varoitusta - mikä katastrofi seuraa jos heikon ja hauraan puolison niskaan varoittamatta lyödään sen huolen toteutuminen?
Kyllä, minusta parisuhde, jossa toiselta puolisolta pimitetään tärkeitä asioita ja huolia ON huono, vaikka se tehtäisiin muka tämän parhaaksi. Eri asia on sitten se, että kaikki merkityksettömiä pikkujuttuja ei tarvi saada tiedoksi.
Ap jatkaa, kysymys 3:lle Mitä ovat merkityksettömät pikkuhuolet? Ovatko esimerkiksi sellaiset asiat pikkuhuolia, jos puoliso tekee toistuvasti jotakin, mikä tuntuu itsestä pahalta. Kuten sanoo jotakin rumasti tms. Ja entä jos uskoutumattomuus johtuu siitä, että toinen sanoo ettei osaa käsitellä kuulemiaan asioita? Onko jokaisen pakko osata kuunnella ja vastata, vai voiko elää niin että tukensa saa jostain muualta?
Uskoudun kyllä. Sekä puolisoon liittyvät että häneen liittymättömät huolet käsittelen ensin puolison kanssa. Lisäksi saatan toki jutella jonkun läheisen ystävän kanssa. En keksi mitään juttua mitä en voisi/haluaisi puolisolle kertoa.
Tottakai.