Eilen pikkukaupassa

Jonotettiin muiden asiakkaiden kanssa korona-ajan henkeen kuuluen riittävillä turvaväleillä ja kieltämättä jono oli vähän mutkitteleva.

Tähän väliin eräs äiti pienten lastensa kanssa kiilasi jonon kärkeen kassalle ja hänelle siitä kun huomautimme ja kehoitimme siirtymään jonon päähän sai tämä äiti merkillisen jupina kohtauksen.

Hän koko jonotuksen ajan suureen ääneen jupisi lapsilleen, miten jono on epäselvän merkillinen ja kummallinen, kun ihmiset seisovat miten sattuvat oudoissa paikoissa eikä selvässä jonossa.
”Tulkaa lapset, mennään nyt sitten sinne jonon päähän, vaikka ei mitään selvää jonoa tässä olekaan ja etsitään nyt sitten se jonon pää.
On niin outoa toimintaa ja saa etsimällä etsiä”

Tätä tämän tyylistä puhetta hän piti lapsilleen (oli varmaan tarkoitettu meille muille jonottajille), lapset joiden iät olivat noin 1v ja 3v.

Miksi muut asiakkaat löysivät jonossa paikkansa eikä meillä muilla ollut epäselvyyttä mihin kohtaan mennään jonottamaan?