Voiko säkkituolin vuorauksen pvc olla haitaksi kun tuoli on lastenhuoneessa?

Onko PVC kosketuksissa ihoon? Ei siitä pitäisi olla haittaa jos sitä ei nuoleskele.

Siinä on polyesterikangas päällä ja sen alla pvc-suojaus koska voidaan käyttää myös ulkosalla. Voisin hommata sen päälle huovan? Lähinnä nyt että hieroutuuko siitä jotain ilmaan tai pölyyn joka voisi haitata lapsia?

PVC sisältää ftalaatteja!

Screenshot Toxic Threads-raportista 2012, the toxic trail of clothes © Greenpeace

Alkyylifenolit
Tavallisimmin käytetyt alkyylifenoliyhdisteet sisältävät nonyylifenoleita (NP) ja oktyylifenoleita sekä niiden etoksylaatteja, erityisesti nonyylifenolietoksylaatteja. Nonyylifenoleita käytetään tekstiiliteollisuudessa yleisesti puhdistus- ja värjäämisvaiheissa. Ne ovat myrkkyä vesieliöille, säilyvät ympäristössä ja voivat kerääntyä kudoksiin sekä biosuurentua (pitoisuudet kasvavat) ruokaketjun läpi kulkiessaan. [1] Kemikaalien samankaltaisuus luonnollisten estrogeenihormonien kanssa voi häiritä joidenkin organismien seksuaalista kehitystä. Tunnetuin vaikutus on kalojen feminisaatio. .[2,3] Nonyylifenolit ovat tiukasti säädeltyjä Euroopassa ja vuodesta 2005 lähtien on ollut käytössä EU:n laajuinen kielto niiden laajoista käytöistä. [4]

Ftalaatit
Ftalaatit ovat kemikaaleja, joita käytetään tavallisimmin pehmentämään PVC-muovia. Tekstiiliteollisuus käyttää niitä tekonahkaan, kumiin ja PVC:hen sekä joihinkin värjäyksiin. DEHP:n (Di-2-etyyliheksyyliftalaatti) kaltaiset ftalaatit ovat aiheuttaneet huolia myrkyllisyydestään. DEHP esimerkiksi on myrkyllistä nisäkkäiden lisääntymiselle, koska se voi vaikuttaa kivesten kehittymiseen varhaisella iällä. [5] Ftalaatit DEHP ja DBP (dibutyyliftalaatti) on luokiteltu Euroopassa “lisääntymismyrkyiksi” [6] ja niiden käyttö on rajoitettu. EU:n Reach-lainsäädännän mukaan ftalaatit DEHP, BBP (bentsyylibutyyliftalaatti) ja DBP tulee kieltää vuoteen 2015 mennessä. [7]

Bromatut ja klooratut palonestoaineet
Monet bromatut palonestoaineet (BFR) ovat pysyviä ja biokertyviä kemikaaleja, joita tavataan nykyään kaikkialta ympäristöstä. Polybromatut difenyylieetterit (PBDE) ovat yksi tavallisimmista BFR-ryhmistä ja niitä on käytetty tekemään useista eri materiaaleista tulenkestäviä, mukaanlukien tekstiileistä. Jotkin PBDE:t kykenevät vaikuttamaan kasvuun ja seksuaalikehitykseen liittyviin hormonisysteemeihin. [8] EU-laissa joidenkin PBDE-tyyppien käyttö on tiukasti kielletty. [9] Yksi PBDE on Euroopan vesilaissa luokiteltu “vaaralliseksi prioriteettiaineeksi”, mikä tarkoittaa että tämä kemikaali tulee poistaa käytöstä ettei se saastuttaisi pintavesiä. [10,11]

Atsovärit
Atsovärit ovat yksi tyypillisimmistä tekstiiliteollisuudessa käytetyistä väriaineista. Jotkut atsovärit kuitenkin hajoavat käytön aikana ja vapauttavat kemikaaleja jotka tunnetaan aromaattisina amiineina, joista jotkut saattavat aiheuttaa syöpää. [12] EU on kieltänyt syöpää aiheuttavia amiineja vapauttavien atsovärien käytön niissä tekstiileissä, jotka ovat kontaktissa ihon kanssa. [13]

Orgaaniset tinayhdisteet
Orgaanisia tinayhdisteitä käytetään biosideissä (eliöntorjunta-aineissa) ja sienilääkkeissä useissa eri kulutustavaroissa. Tekstiiliteollisuudessa niitä on käytetty esimerkiksi sukissa, kengissä ja urheiluvaatteissa estämään hikoilun aiheuttamaa hajua. Yksi tunnetuimmista orgaanisista tinayhdisteistä on tributyylitina (TBT). Yksi sen alkuperäisistä käyttökohteista oli veneenpohjamaaleissa kunnes selvisi että se säilyy ympäristössä, kerääntyy ihmisruumiiseen ja voi vaikuttaa immuniteetti- ja lisääntymissysteemeihin. [14] Sen käyttö veneenpohjamaalina on nykyään laajalti kielletty. TBT:tä on käytetty myös tekstiileissä. TBT on EU:n asetusten mukaan luokiteltu “vaaralliseksi prioriteettiaineeksi”, eli sen käyttö tulee lopettaa etteivät Euroopan pintavedet saastu. [15] Ne tuotteet, mukaan lukien kulutustavarat, jotka sisältävät enemmän kuin 0.1% tiettyjä orgaanisia tinayhdisteitä ovat nykyään kiellettyjä kaikkialla Euroopassa. [16]

Perfluoratut yhdisteet
Perfluoratut yhdisteet (PFC) ovat ihmisen tekemiä kemikaaleja, joita käytetään laajalti teollisuudessa niiden tarttumattomien ja vedenkestävien ominaisuuksien takia. Tekstiiliteollisuudessa niitä käytetään jotta tekstiili- ja nahkatuotteista saadaan sekä veden- että liankestäviä. Todisteiden mukaan monet PFC:t pysyvät ympäristössä ja voivat kertyä kudoksiin sekä biosuurentua (pitoisuudet kasvavat) ruokaketjun läpi kulkiessaan. [17,18] Ihmiskehoon päätyessään jotkut niistä ovat osoittaneet vaikuttavansa maksaan sekä toimivan hormonihäiritsijöinä, muuttaen kasvu- ja lisääntymishormonien tasoja. [19,20] Tunnetuin PFC on perfluoro-oktaanisulfonaatti (PFOS), yhdiste joka on hyvin hitaasti hajoava, eli sen oletetaan pysyvän luonnossa hyvin pitkiä aikoja. [21] PFOS on yksi pysyvistä orgaanisista saasteista, jotka on kielletty Tukholman sopimuksessa, kansainvälisessä sopimuksessa jolla pyritään suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä. PFOS on myös kielletty Euroopassa [22] ja Kanadassa [23] useissa yhteyksissä. 

Klooribentseenit
Klooribentseenit ovat hitaasti hajoavia ja biokertyviä kemikaaleja, joita on käytetty liuottimina ja biosideinä väriaineiden tuotannossa sekä kemiallisina välittäjinä. Altistumisen vaikutukset riippuvat klooribensiinin tyypistä. Yleensä ne vaikuttavat maksaan, kilpirauhaseen ja keskushermostoon. Heksaklooribentseeni (HCB) on tämän ryhmän myrkyllisin ja pysyvin kemikaali, joka vaikuttaa myös hormoneihin. [24] EU:ssa pentaklooribentseeni ja HCB on luokiteltu vaarallisiksi prioriteettiaineiksi. [25] Ne on myös listattu Tukholman sopimuksessa kansainvälisesti rajoitetuiksi pysyviksi orgaanisiksi saasteiksi. Tästä johtuen ne on joko kielletty tai aikataulutettu vähennettäviksi ja lopulta kokonaan poistettaviksi Euroopassa. [26]

Klooratut liuottimet
Kloorattuja liuottimia, kuten trikloorietyleeniä (TCE), käytetään tekstiiliteollisuudessa liuottamaan toisia aineita valmistuksen aikana sekä puhdistamaan kankaita. TCE on otsonikerrosta heikentävä aine joka säilyy ympäristössä. Sen tiedetään myös vaikuttavan keskushermostoon, maksaan sekä munuaisiin. [27] Vuodesta 2008 lähtien EU on kieltänyt TCE:n käytön niin tuotteissa kuin kankaiden puhdistamisessakin. [28]

Kloorifenolit
Kloorifenolit ovat kemikaaleja, joita käytetään biosideinä (eliöntorjunta-aineina) useissa eri yhteyksissä, aina torjunta-aineista puun säilöntäaineisiin sekä tekstiileihin. Pentakloorifenolia (PCP) ja sen johdannaisia käytetään tekstiiliteollisuudessa biosideinä. PCP on ihmisille erittäin myrkyllistä ja se voi vaikuttaa moniin ihmiskehon elimiin. Se on myös hyvin myrkyllistä vesieliöille. [29] EU kielsi PCP:tä sisältävien tuotteiden valmistuksen vuonna 1991 ja nykyään rajoittaa ankarasti kaikkien kemikaalia sisältävien tuotteiden myyntiä ja käyttöä. [30]

Lyhytketjuiset klooratut parafiinit
Lyhytketjuisia kloorattuja parafiineja (SCCP) käytetään vaateteollisuudessa palonesto- ja pintakäsittelyaineina nahalle sekä tekstiileille. Ne ovat hyvin myrkyllisiä vesieliöille, hajoavat ympäristössä hitaasti ja niillä on suuri potentiaali kerääntyä eläviin organismeihin. [31] Niiden käyttöä on rajoitettu EUssa tietyiltä osin vuodesta 2004. [32]

Raskametallit: kadmium, lyijy, elohopea ja kromi
Raskasmetalleja, kuten kadmiumia, lyijyä ja elohopeaa on käytetty tiettyinä väreinä ja pigmentteinä tekstiileissä. Nämä metallit voivat ajan myötä kertyä ihmiskehoon, ne ovat erittäin myrkyllisiä ja niillä on peruuttamattomia vaikutuksia hermostoon (lyijy ja elohopea) sekä munuaisiin (kadmium). Kadmiumin tiedetään myös aiheuttavan syöpää. [33,34]Kromia (VI) käytetään tietyissä tekstiiliteollisuuden prosesseissa ja nahkojen parkitsemisessa. [35] Se on erittäin myrkyllistä jo pieninä pitoisuuksina, myös esimerkiksi vesieliöille. [36] EU:ssa kadmium, elohopea ja lyijy on luokiteltu vaarallisiksi prioriteettiaineiksi ja niiden käyttö tulisi lopettaa etteivät pintavedet saastuisi. [37] Näiden aineiden käyttö, mukaan lukien tietyt elohopean ja kadmiumin erikoiskäytöt tekstiileissä, on ollut ankarasti kiellettyä EU:ssa jonkin aikaa. [38]

Lisääntymistutkijat etsivät kuumeisesti syitä sille, miksi esimerkiksi kivessyöpä on yleistynyt länsimaissa viime vuosikymmeninä. Ja mikä huolestuttavinta, erityisesti miesten lisääntymiskyky on samalla huomattavasti heikentynyt. Katseet ovat kääntyneet ympäristön lukuisiin kemikaaleihin, myös kosmeettisiin aineisiin.

Löytyisikö vielä mielipidettä? Uskaltaisitko itse käyttää sisällä lastenhuoneessa?

Aarg, kukaan ei tiedä.... Olen yrittänyt löytää tietoa tai edes paikkaa mistä kysyä. Tietäiskö kukaan edes mistä kysyä? Ei taida olla mitään kemikaalineuvontaa olemassa. Tuskin sinne firmaan kannattaa soittaa.

Ftalaatit ovat kemikaaleja, joita käytetään tavallisimmin pehmentämään PVC-muovia. Tekstiiliteollisuus käyttää niitä tekonahkaan, kumiin ja PVC:hen sekä joihinkin värjäyksiin. DEHP:n (Di-2-etyyliheksyyliftalaatti) kaltaiset ftalaatit ovat aiheuttaneet huolia myrkyllisyydestään. DEHP esimerkiksi on myrkyllistä nisäkkäiden lisääntymiselle, koska se voi vaikuttaa kivesten kehittymiseen varhaisella iällä. [5] Ftalaatit DEHP ja DBP (dibutyyliftalaatti) on luokiteltu Euroopassa “lisääntymismyrkyiksi” [6] ja niiden käyttö on rajoitettu. EU:n Reach-lainsäädännän mukaan ftalaatit DEHP, BBP (bentsyylibutyyliftalaatti) ja DBP tulee kieltää vuoteen 2015 mennessä. [7]

Joo, flataatit on ikäviä mutta irtooko niitä tuosta säkkituolista? Onko tämä oikeasti ongelma vai olenko täysin hysteerinen? Eihän noi lapset sitä tuolia kuitenkaan ime. Ärsyttää kun tuoli oli kallis ja se on niiiiin hieno. Mutta voiko käyttää sisätiloissa.

En osaa vastata kysymykseen varmasti, mutta minulla on käsitys, että flataatteja haihtuu myös ilmaan. Esim. kodin ilmanlaatua mitanneissa tutkimuksissa lastenhuoneiden ilma on ollut selvästi huonointa juuri muovileluista ja vastaavista haihtuvien aineiden takia.

Itse en säkkituolia laittaisi lastenhuoneeseen enkä edes sisätiloihin. En kyllä muutenkaan huoli kotiini mitään muovista, jos se vain suinkin on vältettävissä. Jonkun mielestä olen varmasti hysteerinen, mutta mitä sitten. Vähemmälläkin muovilla tulee aivan mainiosti toimeen, ja miksi ihmeessä ottaa turha riski kun kerran ei ole pakko?

Mitä te mammat todellisuudessa tiedätte muoveista ja niiden valmistustekniikoista? Taas nypitään tietoa netistä ja ollaan niin stanan asiantuntijoita. Kyllä ne palosuojat ja pehmentimet pysyy siinä muovissa, toisin kuin naamaanne levitettävissä tuotteissa olevat nanoparikkelit ja säilöntäaineet.

Voi jeesus sentään, ette taida tietääkään miten monen pvc-muovin kanssa olette joka päivä tekemisissä, tavalla tai toisella. Ja joku jaksaa vouhkata säkkituolista.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2013 klo 13:43"]

Mitä te mammat todellisuudessa tiedätte muoveista ja niiden valmistustekniikoista? Taas nypitään tietoa netistä ja ollaan niin stanan asiantuntijoita. Kyllä ne palosuojat ja pehmentimet pysyy siinä muovissa, toisin kuin naamaanne levitettävissä tuotteissa olevat nanoparikkelit ja säilöntäaineet.

[/quote]

En mä tiedäkään mitään, siksi luotan asiantuntijoihin. Yhdessä viime talvena näytetyssä dokkarissa haastateltiin (muistaakseni) Martoissa toimivaa henkilöä, joka siis oli kemian alan ammattilainen, ja hän kertoi siitä, miten huonekalut ja tavarat vapauttavat huoneilmaan kaikenlaista ihmiselle haitallista, mm. just noita mainittuja ftalaatteja.

Joten vastauksena ap:n kysymykseen: en itse käyttäisi tuolia sisätiloissa.

10, onko sulla ihan oikeasti jotain tietoa tästä asiasta jonka perusteella voin laittaa kehittymässä olevat pojat lojumaan sen päällä päivät pitkät? Mieti jos ne kärsii syystä tai toisesta lapsettomuudesta tms niin en ikinä pääse ajatusesta että se oli mun vika.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2013 klo 13:45"]

Voi jeesus sentään, ette taida tietääkään miten monen pvc-muovin kanssa olette joka päivä tekemisissä, tavalla tai toisella. Ja joku jaksaa vouhkata säkkituolista.

[/quote]

Mä yritän ainakin vältellä PVC-muovia kaikin tavoin.

Noh, soitin sitten Marttaliiton neuvontapuhelimeen :). Siellä sanoivat että jos sen päälle laittaa jonkun rätin, pitäisi olla tarpeeksi turvallinen. Ap

Itse olen ollut PVC materiaalien kanssa tekemisissä koko ikäni samoin kuin kaksi edellistäkin sukupolvea. Koko suvussa ei ole kenelläkään syöpää ja lapsia kaikille tullut ihan normaalisti.

Pikku kuriositeettina mainittakoon että monissa sairaalatarvikkeissa käytetään PVC:tä. Esim letkut joissa leikkauksessa liikkuu joko siirrettävä tai kierrätettävä/pestävä veri ovat PVC:tä.

PVC vain kun on (kaikkine myrkkyineen) ylivoimainen materiaali kestoltaan. Ei ilman myrkkyjä saada muovimateriaaliin sekä pehmeyttä että hankauskestoa. PU, joka on myrkytöntä PVC:hen verrattuna kellastuu auringossa, murenee hankauksesta jne jne... vain pakkasenkestoltaan se on parempi.

Myrkkyhysteria saa aikaan kalliimmat ja huonommat tuotteet. Ei valmiista PVC tuotteesta ole ihmiselle vaaraa kuin teorian tasolla. Todelliset vaaranpaikat ovat lisäaineet ja kaikki muu mitä suusta laitetaan alas, ilmansaasteet ja maanviljelyksen saastuttamat vesistöt. Ilmansaasteet ja liikenneonnettomuuden tappavat vuodessa noin 5 miljoonaa ihmistä. PVC:n murheet ovat luokkaa kärpäsenkakka välimeressä noihin verrattuna.

Ja muuten... Murehditko PVC:stä mutta poltat lapsesi lähellä tupakkaa? Onko tuttipullosi lasia josta liukenee lyijyä tai muovia josta liukenee ftalaatteja? Entä puuvillavaatteiden valmistuksessa ja värjäyksessä käytetyt myrkyt? Onko atso-värejä? Kyllä murehtimista riittää jos murehtia haluaa. Säkkituoli on pieni murhe siinä kokonaisuudessa.

Kysäisepä Anja Nysteniltä. Googleta.

Minä olen ympäristöalan opiskelija, eli vähän sitä kautta perehtynyt asioihin, mutta en todellakaan mikään asiantuntija.

Kukaan ei tiedä, mikä merkitys hormonihäiritsijöillä (mm. ftalaatit) on terveyteemme, mutta yhteys lisääntymisterveyteen ja sukupuolisidonnaisiin syöpiin on olemassa. Ftalaatteja irtoaa huoneilmaan koko esineen elinkaaren ajan (eli vaikka se olisi tehty 70-luvulla, niin siitä irtoaa edelleen). Pahinta on juuri nuoleminen (tai käsien laittaminen suuhun käsittelyn jälkeen). Kukaan ei voi täysin välttyä altistukselta, mutta usein kodeissa lastenhuoneet ovat muovinpehmentimien suhteen pahimpia huoneita.

Itse olen yrittänyt välttää kuormitusta, mutta yrittänyt välttää hysteriaa. En mm. käyttänyt raskausaikana hajuvesiä ja ollaan hankittu leluja kohtuudella ja vältetty vanhoja muovileluja. Säkkituolin todennäköisesti antaisin olla huoneessa. En usko tuohon, että viltin pitäminen siinä päällä vaikuttaa juurikaan.