Onko teistä oiken että lapsi on käytännössä joka viikonloppu isällä?

Oletko lapsen äidin kanssa keskustellut asiasta ? Kannattaisi varmaan jutella hänen kanssaan.

Eihän tuo nyt oikein ole. Kyllä sun pitää saada elää elämäsi ilman ikäviä riippakiviä entisestä elämästä.

Ei vais, ymmärrän sun pointin. Ymmärrän siis teitä molempia. Äiti voi olla aika väsynyt siitä vastuusta, jonka yksinhuoltaminen tuo tullessaan ja tarvita viikonloput omaa aikaa. Käykö hän töissä? Sitten taas, kyllähän sullakin sais menoiltoina joskus vapaata olla. Toisaalta äiti varmaan ajattelee, että sullahan on vapaata rymytä kaiket viikot niin paljon kun mieli tekee, hän on jumissa kotona.

Meillä lapset näkivät isää joka toinen viikonloppu ja satunnaisesti arkena. Puolet loma-ajoista. Liian vähän. Nyt ovat joka viikonloppu kokonaan tai ainakin osittain, paitsi kun exällä  menoja, eikä niitä enää sen eron jälkeisen hummailuajan jälkeen paljon ole ollut. Kaikki tyytyväisiä paitsi mua vähän harmittaa, kun en oikeestaan ikinä saa olla vapaalla lasten kanssa.

Keskustelkaa joku kompromissi. Vaikka, että la-su sulla, tai pe-la ja sitten seuraava viikonloppu taas oikein pitkä, vaikka torstaista asti. Tai sitten hanki harrastus viikkoilloille, löytyy  niitä naisia muualtakin kuin pilkun jälkeen lauantaiöisin ;-)

Emme ole enää erityisen hyvissä keskusteluväleissä. Olen kuitenkin sanonut että minullakin pitää olla vapaita viikonloppuja. Tavallaan koko asetelma on huono kun tosiaan olisin mielelläni lapsenikin kanssa. Viikolla ei taas voi olla yötä mulla kun koulukuljetusta ei järjestetä mun luota ja itse en voi viedä oman työajan takia.

Taisi olla väärä kanava alkaa purkaan tätä asiaa.

AP

Pistä lapsi etusijalle ja ole onnellinen. Oikeasti niin moni nainen yrittää vieraannuttaa isän lapsista/lapsesta, että olet aika onnellisessa asemassa. Ei oikeasti mene montakaan vuotta, kun lapsi ei enää tule luoksesi vapaaehtoisesti joka vkonloppu. Ehtii sen uuden naisen löytää sittenkin.

En todellakaan ymmärrä äitiä (vanhempaa), joka ei halua viettää lapsensa kanssa vapaa-aikoja... :( 

Niin elämä on valintoja. Onko sinun pakko asua siellä missä nyt asut? Jos muuttaisit niin silloin voisit nähdä lasta enemmän viikolla ja vähemmän viikonloppuisin.

LAPSELLE on tärkeää että näkee sinua, älä missään nimessä lähde ns. vähentämään tapaamisia...! Koita keksiä ns. korvaavia tapaamisia, esim. jos lapsi ei voi tulla luoksesi viikolla (kukaan mummi tmv. ei voi viedä kouluun?) niin koita nähdä häntä viikolla jossain muualla.

Esim. ole ns. "vapaalla" yksi v-lop./kk, ja tuolla kyseisellä viikolla vie lapsi esim. tiistaina uimahalliin ja torstaina teette jotain muuta kivaa yhdessä (menette vaikka hiihtämään, leffaan, syömään tmv. lapsen äidin kodin lähelle) ja sitten ajelet kotiisi.

Muta HIENOA, että pidät lapsiasi ja lapsistasi  . Mun EX, eli lasteni isä kävi katsomassa synttäreinä ja jouluaattona,(erosimme kun toinen lapsi oli vasta 2v)  kun vielä asuimme samalla paikkakunnalla. Sitten kun muutimme ja välimatka kasvoi n 150km matkaksi, ei ole käynyt kertaakaan katsomassa lapsiaan, eli ei ole nähnyt heitä n 13 vuoteen! Lapset ensin kävivät 2 krt vuodessa isänsä luona ja olivat yhden yön mutta kun isä ei viitsinyt tehdä heidän kanssaan mitään niin totesivat, että EN SAA PAKOTTAA menemään ja en sitten pakottanut.

Ilmoita, että olet matkoilla seuraavan viikonlopun. Sitten kahden viikon päästä olet kalareissussa/perhosia keräämässä/eräretkellä tai mitä nyt mieleeis pälkähtää. ennen pitkää sekä lapsi että öitinsä tottuvat siihen, ettet ole joka viikonloppu tavattavissa.

Ei luulisi olevan vaikeaa.

Samoin lomasta kerrot meneväsi kahdeksi viikoksi naisia metsästämään, ei varmaan eksä pakota lasta sellaista touhua katsomaan.

En ymmärrä nro 9:n "katkeraa asennetta".

Totuus on se, että moni ihminen kaipaa ns. viikonloppuvapaita. Itse olen usein viikonloppuisin töissä, ja se syö aika paljon ns. sosiaalista elämää. Toki aina välillä ihmisiä ehtii näkemään myös viikolla, mutta esim. minun harvoilla tutuilla on nk. arkivapaita/jaksavat töiden jälkeen lähteä tapamaan tmv.

Lisäksi aina kaikki ns. "kiva" on yleensä viikonloppuisin, eli juhlat ja muut. Tottakai saan vapaata v-loppuisin jos tarvitsen, mutta ei sitä joka kerta kehtaa pyytää (eroa siinä onko kaverin tuparit vai ystävän häät, noin esimerkkinä) ja usein tapahtuu ns. pidemmän matkan takana =pitäisi olla yötä pois =ei pääse töihin vert. jos samalla paikkakunnalla asutaan.

Ja jos olisin AP:n lapsen äiti, niin kyllä hänenä tahtoisin joskus viettää myös sitä ns. viikonloppuvapaata lapsen kanssa, elo arkena ja vapaalla kun on aika erilaista.

10: ihan mielenkiinnosta, mikä katkera asenne?

Annoin vinkkejä, joiden ihan kuvittelen toimivankin? Mikään lepertely ei varmaan auta naiseen, joka haluaa joka ikinen viikonloppu olla lapsestaan erossa. Eli ap:n on vain suoraan sanottava, että ei.

**ttu mitä neuvoja. Luulin että täällä olis jotenkin asiallisesti suhtauduttu... Jos meillä olis yhteishuoltajuus sovittu niin että lapsi olisi vuoroviikoin kummallakin koulukuljetuskin järjestyisi. Äiti ei sitä halunnut ja myöhemmin olen keskustellut ammattilaisen kanssa asiasta ja hän väitti että ei lapselle paras vaihtoehto. Ehdotti että jos lapsi asuisi mun luona ja olisi v.loput äidillään. En tiedä äitinsä kantaa asiaan, en ole kysynyt.

AP

Ihan hyviähän nää sun saamat vastaukset on ollut, oikeita ratkaisuvaihtoehtoja. Vai oonko mä niin turtunut tähän palstaan, etten ees tunnistä epäasiallisuuksia? :-)

Pakkohan sun on olla puheissa sen exäsi kanssa, eihän se muuten edes tiedä, mitä sä tykkäät tästä järjestelystä. Jos ette sovinnossa pysty, niin alstenvalvojalle tekemään sopimusta että joka toinen viikonloppu ja yksi arki-ilta sulla.

Minusta vois kyllä parhaiten toimia viikonloput jaettuina, siis että lapsi tulis sulle la-iltapäivänä tai perjantaista lauantai-iltapäivään, ainakin välillä. Näin molemmille vanhemmille jää yksi 'vapaailta' viikonloppuna. Lapsellekaan ei tule kahta viikkoa erossa isästä.

Minä komppaan 13:sta, miten niin AP ei ole saanut hyviä vinkkejä? Jos AP haluaa vapaata viikonloppuihin, se onnistuu ilman että isä-lapsi suhde kärsii. Jos tavoitteenasi on saada viikko ja viikko systeemi, olisit maininnut sen aloituksessasi.

On paljon etävanhempia jotka näkevät lapsiaa säännöllisesti mutta eivät kotonaan, syitä voi olla useita (asuu kaukana tai eri maassa, asuu kodissa johon ei voi lapsi viedä tmv.) loppujen lopuksi sille lapselle on tärkeintä se että näkee vanhempiaan. Jos vaikka menee potkimaan palloa ja sitten jäätelölle, se kertoo lapselle että isä välittää mikä on tärkeää. Tottakai se arjen eläminen on myös hyvä juttu, mutta ei mikään välttämättömyys kuitenkaan.

Kaikki tarkastelevat tilannetta tietysti omasta vinkkelistään.

Olen lähivanhempi ja etä käy keskimäärin kerran 3 kk tapaamassa lastaan. Siis ei ota luokseen, vaan vain tapaa. On todella harvinaista herkkua siis. Vastuu on minulla siis kaikki viikot ja myös ne viikonloput. Siksi jotenkin ymmärän ap:n eksää. Hän on lapsen kanssa kaikki viikot. Siihen nähden viikonloppu on pieni tervetullut tauko hänelle.

Mutta sopikaa keskenänne. Ymmärrän todella hyvin, että jokainen tarvitsee sen tauon.

On. Meillä tuo tilanne. Hoidan lapsen arkipäivät koska isä ei. Siis 5päivää. isälle jää 2päivää joista yleensä lapsi on toisen mummolassa. Kuitenkaan ei voi arki-iltana ottaa hoitoon, mutta selittää kuinka tärkeä lapsi hänelle on ja kuinka paljon tahtoo osallistua. Osallistumismäärä 4/30...

Tuo on normaali varmaan jokaisessa eroperheessä, ymmärrät varmaan ettei lapsi voi olla kahdessa paikkaa yhtäaikaa?? meillä on lasten äidin ja meidän välillä matkaa 30 kilometriä, jolloin lapset ovat meillä joka toinen viikonloppu. Viikko ja viikko ei luonnollisestikkaan onnistu lasten koulun vuoksi eikä meillä ole mahdollisuutta joka aamu lapsia kouluun viedä vaikka haluaisimme. Ap:n lapset jokainen viikonloppu isällä on joskus toimiva ratkaisu mutta tuollaisessa tilanteessa tulisi olla sovittavissa myös isän menojen mukaan lasten vierailut, tilanne tulee tuossa olemaan jossain vaiheessa joka tapauksessa se että lapset ovat välillä mummolassa tms hoidossa. Lapsien olemassa ololla ei voi kumpaakaan vanhempaa kieltää elämästä myös omaa elämää :)

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 23:25"]

On. Meillä tuo tilanne. Hoidan lapsen arkipäivät koska isä ei. Siis 5päivää. isälle jää 2päivää joista yleensä lapsi on toisen mummolassa. Kuitenkaan ei voi arki-iltana ottaa hoitoon, mutta selittää kuinka tärkeä lapsi hänelle on ja kuinka paljon tahtoo osallistua. Osallistumismäärä 4/30...

[/quote]

Isän uuden naisystävän näkökulmasta katsoen ei ole oikein. Mut sehän onkin ex-vaimon taka-ajatus, ettei mies saisi uutta naista.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 22:45"]

**ttu mitä neuvoja. Luulin että täällä olis jotenkin asiallisesti suhtauduttu... Jos meillä olis yhteishuoltajuus sovittu niin että lapsi olisi vuoroviikoin kummallakin koulukuljetuskin järjestyisi. Äiti ei sitä halunnut ja myöhemmin olen keskustellut ammattilaisen kanssa asiasta ja hän väitti että ei lapselle paras vaihtoehto. Ehdotti että jos lapsi asuisi mun luona ja olisi v.loput äidillään. En tiedä äitinsä kantaa asiaan, en ole kysynyt.

AP

[/quote]

Mitä sä ap halusit? Että me pyydetään sua treffeille...?

Miettikää nyt ihan tosissaasn sitä lapsen parasta. Jos et ole keskusteluväleissä exäai kanssa, tee kaikkesi korjataksesi välit.  Muuten vaihtoehdoiksi jää

-iskeä ed ketjun eronneita lähiömutseja avlta ja nähdä heitä viikolla

-ottaa yhteys asianajajaan ja järjestää se yhteishuoltajuus (joka ei automaattisesti tarkoita viikkoviikko asumista)

-nähdä omaa lasta vähemmän

-palkata lastenhoitaja

-sopia yökyläilyjä mummojen/kummien kavereiden kanssa

-ym ym ym

vaihtiksia löytyy!

Samaa yritti mieheni ex. Tapasimme niin että mies muutti suoraan luokseni. Lasten olisi pitänyt olla jokainen viikonloppu meidän luonamme, mies vaati joka toinen viikko maanataista sunnuntaihin, tämä ei tietenkään sopinut. Lasten tuli olla luonamme jokainen viikonloppu. Viimeisellä suostuimme jokainen viikonloppu tapaamiseen, koskien äitienpäivät, pääsiäiset joulut ja muut juhlapyhät. Pidimme myös kiinni siitä että lapset ovat meillä vaikka ex- olisi halunnut viedä lapset laivalle tms. Vuoden noin elettyään tuli järkiinsä myös ex ja nyt lapset ovat meillä vuoroviikoin :) tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Erikoisinta minussa järjestelyssä tosiaan se että eikö ÄITI halua lapsiaan nähdä vapaa-aikanaan?

Ymmärrän hyvin ap:n pointti. Erosin itse 15v sitten kun oli  pieniä lapsia. Lapset olivat silloin isänsä luona joka toinen viikonloppu to-maa ja tämä toimi meillä. Ei ole siitä kiinni ettei isä halua lapsen kanssa olla (niin kuin joku teistä ilm luulee) vaan että hänelläkin ehkä olisi joskus suunnitelmia viikonloppuisin. Mielestäni on epäreilua että joka vl "kiinni" - älkää ymmärtäkö minua väärin. Mietin että miksi et keskustele x:n kanssa tai yksinkertaisesti sano ettei käy!? ja piste! Jos alat alusta tanssimaan hänen valssinsa niin siinä tanssit vielä viiden vuoden päästä. Olisiko mahdollista sinulle että lapsi olisi to-maa joka toinen vl, onnistuisiko sitten se kyyti joskus? olisiko muuten hyvä vaihtoehto jos vaikka haet lapsen koulusta ke to esim ja näinä iltoina viet hänet äidin luokse yöksi ja sitten pe hän jää viikonlopuksi sun luo? Muuten ei ole muita vaihtoehtoja kuin kirjoittaa sopimus asiasta (kuulostaa että se kannattaisi jos on tuommoinen x joka ei keskustele eikä kuutele koska ei se paremmaksi muutu). Jos hän tästä suuttuu niin on hänen ongelma, ei hän kuitenkaan jaksa loputtomiin kiusata sinua koska ei yksinkertaisesti jaksa hoitaa itse 24/7. Siinä hän itse häviäisi ja jos on tarpeeksi fiksu tajuaa sen eikä ala siihen, lapsikin oppii nopeasti kuka tekee väärin ja miten ja se on FAKTAA eli kunhan tiedät että itse teet oikein olet voittajana loppusuoralla. Tsemppiä. Kannattaa pitää puolensa näissä asioissa koska naiset voivat olla ilkeitä eroissa ja jos alusta päästät hänet ajattelemaan omia etujaan vain niin on vaikeata saada korjattua asia.