Yhä useampi Suomalainen elää yksin

Yksin on mukavaa ja rauhallista.

Onhan se, rauhallista ja helppoa. Tähän asti yksin eläminen ei ole ollut oma valintani, mutta nyt siihen alkaa tottua, vrt. riskit.

Olen kyllä kuullut tuskittelua joiltain miehiltä, jotka aiemmin kai olivat niitä sitoutumiskammoisia, että olisi kai sittenkin pitänyt ottaa se emäntä.

Sitä kun ei sairaana vanhuksena enää ole toivoa löytää, ja yksinäisyys vaivaa. Mutta kun ei aiemmin kelvannut...

Musta olisi kaamee kohtalo elää yksin.

Me olemme kaikki yksin.

Vierailija kirjoitti:

Musta olisi kaamee kohtalo elää yksin.

Vaihtoehtona on kuolema, joten minkäs teet. Tälläset kortit on elämässä jaettu, niillä on mentävä.

Yritys hyvä 10, mutta kun noita kakaroita on siunaantunut.

Yksinelävien suhteelliset elinkustannukset ovat kohtuuttomat verrattuna muihin talouksiin

Tarkoittaakp ap kenties Kari Suomalaisen sukua?

Ruotsissa muistaakseni 55% asuntokunnista oli yhdenhengentalouksia.

Kuulun myös siihen joukkoon ketkä asuu yksin, tai no oikeastaan koko ikäni olen asunut yksin siitä asti kun vanhempieni luota muutin pois.

Olen aika intovertti ja viihdyn hyvin kotona yksin, jos joku toinen ihminen asuisi minun kanssa samassa asunnossa niin luultavasti olisin onneton koska en tarvitse toista ihmistä elämääni.

Vaikea 7 vuoden yksin asumisen jälken edes kuvitella asuvansa kenenkään kanssa, kun tähän että saa tehdä asiat miten haluaa kysymättä toiselta, on niin tottunut. Kuulun varmaan tuohon alle 30v miesten yksinasujien suureen tilastoon.

M27

Mutta kuka sitten maksaa muijalle siitä että viettää aikaa omien lapsiensa kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Musta olisi kaamee kohtalo elää yksin.

En alapeukuttanut vaan kysyn: Oletko ny aivan varma, ettei sinulla mennyt sekaisin se, mitä on elää ja olla (jne) yksin vs- mitä on olla ja elää  (jne) yksinäisenä? - Turhauttavan monella näet usein menee. 

Sinkkumies 

Yhä useampi suomalainen ei osaa alkeellisimpiakaan oikeinkirjoitussääntöjä.

Sitä asiaa kun ei aina voi itse valita. Veikkaan että harvempi haluaa elää yksin mutta minkäpä sille voi jos ei ketään löydä.

Asun yksin ja hyvä näin. Miesystävä yrittää useasti ehdotella että laitettais hynttyyt yhteen. Jos tässä joutuisi toista kattelemaan niin hulluksihan siinä tulisi. Oma tupa, oma lupa ja rauha. Eron tullen ei voisi vain sivistyneesti toivotella hyvää loppuelämää vaan sitä samaa naamaa joutuis katsomaan ties miten pitkään jollei se tajuais tai suostuis muuttaa poies (mun asunnossa oltaisiin koska tämä paremmalla paikalla).

Jo vain rupiaisi verenpainetta nostattamaan jos nytkin joku naputtaisi korvan juuressa tai olisi jotain vailla.

Vierailija kirjoitti:

Musta olisi kaamee kohtalo elää yksin.

Hui, oletpa kaamea ihminen jos oma seurasi on noin hirveää O.o

Vierailija kirjoitti:

Mutta kuka sitten maksaa muijalle siitä että viettää aikaa omien lapsiensa kanssa?

Ja miehet eivät vietä omien lastensa kanssa aikaa edes maksusta :D

Vierailija kirjoitti:

Mutta kuka sitten maksaa muijalle siitä että viettää aikaa omien lapsiensa kanssa?

Tuolla aseneella tuskin kukaan nainen menettää mitään, ellei saa sinua kumppanikseen. Ja elää ja on pal-jon mieluummin yksin. -Olisvat yksin paljon miellummin, vaikka olisit maksamaan siitä, että saisit olla edes hetken heidän seurassaan.... 

Vierailija kirjoitti:

Vaikea 7 vuoden yksin asumisen jälken edes kuvitella asuvansa kenenkään kanssa, kun tähän että saa tehdä asiat miten haluaa kysymättä toiselta, on niin tottunut. Kuulun varmaan tuohon alle 30v miesten yksinasujien suureen tilastoon.

M27

Kuulut samaan ryhmään kuin minä paitsi että olen asunut 10 vuotta yksin. Ja kyllä tähän yksinasumiseen tottuu jokainen erittäin hyvin. Ainoa huono puoli tässä tosiaan on vain se että eläminen on kalliimpaa kun joutuu kaiken maksamaan yksin.

M30

Vierailija kirjoitti:

Sitä asiaa kun ei aina voi itse valita. Veikkaan että harvempi haluaa elää yksin mutta minkäpä sille voi jos ei ketään löydä.

Ja ystävän tai sukulaisen kanssa ei voi elää, jos elää tukien varassa = tuet lopetetaan. Tukijärjestelmämme pakottaa elämään yksin.